Helen-konsernin osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2024: Euroopan suurin sähkökattilalaitos kiihdyttää kaukolämmön puhdistumista ja sähköistymistä sekä laskee hintaa
Heinä–syyskuu 2024
- Konsernin liikevaihto pieneni edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden ja oli 200 (246) miljoonaa euroa.
- Liikevoitto pieneni ja oli 12 (22) miljoonaa euroa.
- Sähkön myynti kasvoi 32 prosenttia ja oli 1 204 (915) gigawattituntia.
- Sähkön siirto Helsingissä kasvoi 2 prosenttia ja oli 1 015 (993) gigawattituntia.
- Lämmön myynti pieneni 3 prosenttia ja oli 466 (483) gigawattituntia.
- Jäähdytyksen myynti kasvoi 31 prosenttia ja oli 99 (76) gigawattituntia.
Tammi–syyskuu 2024
- Konsernin liikevaihto pieneni edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden ja oli 1 103 (1 299) miljoonaa euroa.
- Liikevoitto pieneni ja oli 92 (101) miljoonaa euroa.
- Sähkön myynti kasvoi 5 prosenttia ja oli 3 562 (3 395) gigawattituntia.
- Sähkön siirto Helsingissä kasvoi 5 prosenttia ja oli 3 314 (3 152) gigawattituntia.
- Lämmön myynti kasvoi 7 prosenttia ja oli 4 206 (3 922) gigawattituntia.
- Jäähdytyksen myynti kasvoi 22 prosenttia ja oli 205 (168) gigawattituntia.
Konsernin avainluvut
| Milj. euroa, ellei toisin mainittu | Q3/2024 | Q3/2023 | Muutos | Q1–Q3/2024 | Q1–Q3/2023 | Muutos | 2023 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 200 | 246 | -19 % | 1 103 | 1 299 | -15 % | 1 826 |
| Käyttökate (EBITDA) | 43 | 74 | -42 % | 210 | 264 | -20 % | 308 |
| Liikevoitto (EBIT) | 12 | 22 | -45 % | 92 | 101 | -9 % | 93 |
| % liikevaihdosta | 6 % | 9 % | -33 % | 8 % | 8 % | 0 % | 5 % |
| Tulos ennen veroja | -2 | 29 | -108 % | 84 | 104 | -20 % | 75 |
| Bruttoinvestoinnit | 146 | 150 | -3 % | 388 | 350 | 11 % | 408 |
| Omavaraisuusaste, % | 55 % | 58 % | -5 % | 54 % | |||
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 12 kk, %* | 3 % | 5 % | -31 % | 4 % | |||
| Taseen loppusumma | 4 001 | 3 804 | 5 % | 4 005 | |||
| Keskimääräinen henkilöstömäärä | 783 | 746 | 5 % | 757 |
* Sijoitetun pääoman tuotto raportoi 12 kuukauden rullaavan tuoton pääomalle. Vuoden 2024 kolmannen vuosineljänneksen lukua heikentävät loppuvuonna 2023 tehdyt varaston arvonalennuskirjaukset.
Taloudellinen tulos
Helenin liikevaihto laski 15 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden pääasiassa alemman sähkön markkinahinnan takia ja oli 1 103 (1 299) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 92 (101) miljoonaa euroa. Liikevoittoa heikensivät Kellosaaren varavoimalaitoksen käytön päättymiseen liittyvä 11 miljoonan euron käyttöomaisuuden alaskirjaus, Salmisaaren kivihiilituotannon päättymiseen liittyvät 18 (45) miljoonan euron nopeutetut käyttöomaisuuden poistot sekä kolmannella vuosineljänneksellä tapahtunut Olkiluoto 2 -ydinvoimalaitosyksikön vikaantuminen.
Raportoitu suhteellinen kannattavuus pysyi ennallaan ja oli 8 (8) prosenttia kertaluonteisista eristä puhdistetun kannattavuuden pysyessä lähes ennallaan 11 (12) prosentissa. Edellisvuoden kannattavuutta heikensivät Hanasaaren voimalaitoksen sulkemiseen liittyvät kertaluonteiset kulut ja nopeutetut poistot. Helenin liiketoimintojen kannattavuudessa keskeistä on kaukolämmön kääntyminen kannattavaksi tappiollisten vuosien jälkeen. Sähkön tuotannon kannattavuus heikkeni merkittävästi edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden sähkön markkinahinnan laskun vuoksi. Helen toi vuoden 2023 haastavassa markkinahintatilanteessa myyntiin edullisen mutta yhtiölle tappiollisen Helen Fiksu Takuu -sähkösopimuksen, jonka vaikutuksen poistuessa sähkön myynnin liiketoiminta palautuu kannattavaksi vuoden 2024 aikana.
Toimitusjohtaja Olli Sirkka kommentoi
Jatkoimme kolmannella vuosineljänneksellä mittavia panostuksia hiilineutraaliin energiantuotantoon tekemällä investointipäätöksen Hanasaareen rakennettavasta laitoskokonaisuudesta, joka koostuu neljästä sähkökattilasta ja lämpövarastosta. Euroopan suurin sähkökattilalaitos tukee Helenin kaukolämmön puhdistumista ja sähköistymistä, joka tapahtuu tällä hetkellä vauhdilla. Merkittävä osa tämän vuoden investoinneistamme kohdistuu sähköä kuluttaviin sähkökattiloihin ja lämpöpumppuihin, jotka korvaavat fossiilisiin polttoaineisiin perustunutta lämmön tuotantoa.
Entistä enemmän sähköön nojaava kaukolämpö tarjoaa liiketoiminnallisesti hyvän vastapainon Helenin kasvavalle uusiutuvan sähkön tuotannolle. Kaikki rakenteilla olevat tuuli- ja aurinkopuistomme alkavat tuottaa sähköä vuoden 2025 loppuun mennessä, jolloin tuulivoimakapasiteettimme on lähes yhden gigawatin verran. Sähköistyvä kaukolämpö auttaa Heleniä hallitsemaan sähkön hintariskiä, sillä sähkön ollessa edullista voimme hyödyntää sitä kaukolämmön tuotannossa. Mittavalla uusiutuvan sähkön tuotannolla mahdollistamme kaukolämmön puhdistumisen. Yhteistuotannon loppuessa Helsingissä ei enää tuoteta sähköä, minkä vuoksi sähköverkon siirtokapasiteetin turvaaminen on sähköistyvän kaukolämmön ehdoton edellytys.
Olemme sitoutuneet tekemään energiantuotannostamme hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä ja pyrimme lopettamaan kaiken polttamisen vuoteen 2040 mennessä. Kivihiilen poltosta luovumme jo tulevana keväänä, ja biomassan poltto päättyy strategiamme mukaisesti vuoteen 2040 mennessä. Polttamattomuustavoitteen saavuttaminen edellyttää, että pienydinenergian mahdollistava sääntely etenee. Kehitystä vauhdittaaksemme käynnistimme syksyllä ydinenergiaohjelman, joka tähtää ydinenergian hyödyntämiseen Helsingin lämmöntuotannossa.
Helenin strategian ytimessä oleva jousto eli energian yhä vaihtelevamman tuotannon ja kulutuksen saumaton yhteensovittaminen tuo energiajärjestelmän paremman tasapainon lisäksi uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Jouston kääntäminen kannattavaksi liiketoiminnaksi vaatii muun muassa markkinoita, sääolosuhteita ja toimintaympäristöä täsmällisesti tulkitsevia ennusteita sekä nopeaa päätöksentekokykyä sähkömarkkinoilla. Hyvä esimerkki jouston tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista on Helenin kehittämä HelenFlex, joka on sähkövarastojen operoinnin ja kaupankäynnin automatisoiva teknologia-alusta. Olemme operoineet Helenin Lakiakankaan sähkövarastoa sähkön reservimarkkinoilla HelenFlex-alustan kautta marraskuusta 2023 lähtien ja yltäneet kaupankäynnin suorituskyvyn osalta lupaaviin tuloksiin.
Merkittävät tapahtumat heinä–syykuussa
- Helen teki investointipäätöksen Hanasaaren energiakortteliin rakennettavasta sähkökattilalaitoksesta sekä lämpövarastosta. Neljästä sähkökattilayksiköstä koostuva laitos on Euroopan suurin ja kokonaisteholtaan 200 megawattia. Lämpövaraston kapasiteetti on 1 000 megawattituntia. Laitoskokonaisuuden on määrä valmistua lämmityskaudella 2026–2027.
- Helen käynnisti ydinenergiaohjelman, joka tähtää ydinenergian hyödyntämiseen Helsingin lämmöntuotannossa. Ohjelman ensimmäisessä vaiheessa yhtiö neuvottelee mahdollisten osakaskumppaneiden kanssa, arvioi laitostoimittajia sekä kartoittaa sijoituspaikkoja.
Katsauskauden jälkeiset merkittävät tapahtumat
- Emoyhtiö käynnisti muutosneuvottelut Asiakkuudet ja palvelut -liiketoimintayksikössä. Muutosneuvotteluiden taustalla on toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen ja strategian mukaisen kannattavuuden varmistaminen. Muutosneuvotteluiden piirissä on noin 62 työntekijää ja niiden arvioidaan päättyvän marraskuun 2024 lopussa.
- Emoyhtiö myi 58 prosentin osuutensa maalämpö- ja lämpöpumppuratkaisuja tarjoavasta Geonova Oy:stä CBRE Investment Management -kiinteistösijoitusyhtiölle. Kaupalla yhtiö toimeenpanee strategiaansa, jonka mukaan sen Lämpö ja jäähdytys -liiketoiminta keskittyy jatkossa kaukolämmön ja jäähdytyksen palveluihin.
- Helen Sähköverkko Oy teki investointipäätöksen 110 kilovoltin sähkökaapelin rakentamisesta Suvilahden ja Salmisaaren välille. Päätöksen pohjalla on emoyhtiön tavoite luopua fossiilisesta ja polttamiseen perustuvasta energiantuotannosta ja investoida voimakkaasti sähköisiin lämmöntuotantoratkaisuihin.
Näkymät tulevaisuuteen
Sotien jatkuminen sekä Ukrainassa että Lähi-idässä aiheuttaa markkinoille jännittyneisyyttä, kun markkinatoimijat arvioivat konfliktien vaikutuksia globaaleihin energiatoimitusketjuihin ja yrittävät sovittaa niihin liittyviä riskejä hintoihin. Toisaalta Keski-Euroopan maakaasumarkkinan hyvä tarjontatilanne liennyttää huolia erityisesti Saksan talven korkeiden hintojen osalta. Keski-Euroopan tilanne heijastuu Suomeen pohjoismaisten siirtoyhteyksien välityksellä. Vesitilanne on Pohjoismaissa vuodenajan pitkän aikavälin keskiarvoa paremmalla tasolla.
Sähkön tuotantorakenteen muutoksen myötä sähkön markkinahintojen voimakkaastakin vaihtelusta on tullut pidempiaikainen ilmiö. Tämä on Helenin strategian ytimessä, ja yhtiö pyrkii hyödyntämään hinnanvaihteluiden tarjoamia mahdollisuuksia liiketoiminnassaan. Strategiansa mukaisella toiminnalla Helen voi tulevaisuudessa entistä enemmän myös tasapainottaa hinnanvaihteluita lisäämällä sähkön kulutusta, kun sitä on tarjolla runsaasti ja vähentämällä sen käyttöä, kun tarjontaa on niukasti. Helenin vuoden 2024 tuloksen arvioidaan olevan edellisvuotta parempi.
Helenin investoinnit hiilineutraaliin sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotantoon konkretisoituvat uusien tuuli- ja aurinkopuistojen rakentuessa ympäri Suomea ja olemassa olevien voimalaitosalueiden muuttaessa muotoaan Helsingissä. Yhtiön tuotantorakenne siirtyy sähkön ja lämmön yhteistuotannosta erillistuotantoon, jossa sähkön pääasialliset tuotantomuodot ovat tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinvoima. Lämmön tuotanto sähköistyy vauhdilla ja koostuu tulevaisuudessa lämpöpumpuista ja sähkökattiloista sekä kestävästä bioenergiasta.
Uutena elementtinä Helenin tuotantopalettiin nousee vihreä vety, jonka laajamittaisen tuotannon edellytyksiä selvitetään pilottilaitoksen avulla. Lisäksi selvitystyö pienydinvoiman roolista osana kestävää energiajärjestelmää etenee.
Helen-konsernin vuoden 2024 tilinpäätös julkaistaan maaliskuussa 2025.