Toimintakertomus

Konserni

Helen-konsernin muodostavat emoyhtiö Helen Oy sekä tytäryhtiöt Helen Sähköverkko Oy, Oy Mankala Ab ja Helsingin Energiatunnelit Oy. Uusina tytäryhtiöinä raportoidaan myös Tuulipuisto Lakiakangas 3 Oy ja Kristinestad Tupaneva Oy. Osakkuusyhtiöinä konserniin on yhdistelty Voimapiha Oy, Suomen Merituuli Oy sekä Liikennevirta Oy.

Helen Oy tarjoaa asiakkailleen sähköä, kaukolämpöä ja -jäähdytystä sekä monipuolisia palveluita energian pientuotantoon sekä asiakkaiden omaan energiankäyttöön ja sen tehostamiseen. Energiaa tuotetaan Helsingissä sijaitsevilla voimalaitoksilla ja muilla tuotantolaitoksilla sekä yhtiön omistamien voimaosuuksien kautta. Helen Oy:n omistaa Helsingin kaupunki.

Helen Sähköverkko Oy (100 %) keskittyy sähkömarkkinalain mukaiseen sähköverkkotoimintaan ja tarjoaa asiakkailleen sähkön siirto- ja jakelupalvelut lähes koko Helsingin alueella. Verkkoyhtiön liiketoiminta muodostaa noin 13 % Helen-konsernin liikevaihdosta.

Oy Mankala Ab (100 %) on tuotantoyhtiö, jonka omistuksessa ovat Kymijoella sijaitsevat Mankalan, Ahvenkosken, Klåsarön ja Ediskosken vesivoimalaitokset. Oy Mankala Ab:n omistus Teollisuuden Voima Oyj:stä on 8,1 %, Suomen Hyötytuuli Oy:stä 16,1 % ja Suomen Merituuli Oy:stä 50 %.

Helsingin Energiatunnelit Oy (90 %) palvelee energia- vesihuolto- ja tietoliikenneverkkoja. Helsingin kaupungin omistusosuus Helsingin Energiatunnelit Oy:stä on 10 %.

Tuulipuisto Lakiakangas 3 (60 %) rakennetaan Pohjanmaalle yhdessä hankekehittäjä CPC Finlandin kanssa. Hanke tukee Helenin tavoitetta viisinkertaistaa tuulivoimatuotanto kahdessa vuodessa. Tuulipuiston lisäksi Helen ja CPC Finland perustivat sähkönsiirtoyhtiön, Kristinestad Tupaneva Oy:n (60 %), joka vastaa tuulipuiston tuotannon siirrosta kantaverkkoon.

Strategia ja arvot

Helenin strategia,toiminnan kannattavuus ja kassavirta mahdollistivat investoinnit ja panostukset asiakkaisiin, hiilineutraaliin tuotantoon, tuotteisiin ja ratkaisuihin sekä sijoitukset uusiin kasvuyrityksiin. Esimerkiksi tuulivoimassa Helen otti aktiivisen roolin toimintavuoden aikana sijoittamalla tuulivoimapuistoihin. Myös digitaalisiin sovelluksiin panostettiin sekä asiakasratkaisuissa että liiketoiminnan prosesseissa.

Helenin toimintaympäristöä sävyttää hidas koronapandemiasta toipumisen jakso. Yhteiskunnan rajoitustoimenpiteet turvasivat hyvinvointia, mutta samalla toimenpiteet heikensivät asiakasyritysten taloutta. Helen myönsi tilikaudella asiakasyrityksille pidennettyjä maksuaikoja. Koronapandemian myötä turvallisten työskentelyolosuhteiden varmistaminen ja toiminnan taloudellinen jatkuvuus nousivat Helenin johtamisen keskiöön.

Ilmastonmuutoksen, asiakastoiveiden ja uusien teknologioiden myötä Helen kehittyy kohti suuntaa, jossa uusien tuotanto- ja asiakasratkaisujen rooli kasvaa. Samalla sähkön osuus energian loppukulutuksesta kasvaa. Sähkömarkkinoilla haastetta tuovat hintavaihtelun lisääntyminen, säävaihtelut ja sähkön saatavuuden kasvu. Lämmitysmarkkinoilla uudet palveluntarjoajat ovat systematisoineet toimintaansa ja kehittäneet tuotevalikoimaansa. Helen kehittää lämmitysliiketoimintaa markkinoiden monipuolistuessa.

Yritysjärjestelyt lisääntyivät niin energia-alalla kuin uusien palveluntarjoajien keskuudessa.

Helenin visio:

Olemme markkinoiden asiakaskeskeisin energiayhtiö ja tuomme uuden energia-aikakauden mahdollisuudet jokaisen ulottuville.

Strategiset tavoitteet:

Rohkeampi ja ketterämpi

Olemme asiakaskeskeisempiä ja panostamme meille tärkeimpien osaamisten ja kyvykkyyksien kehittämiseen. Teemme enemmän yhteistyötä ja sujuvoitamme päätöksentekoa.

Parempaa tuottoa

Vakaa ja jatkuvasti tehostuva tuote- ja palveluliiketoimintamme sähkössä, lämmössä ja jäähdytyksessä mahdollistaa investoinnit ratkaisuliiketoimintaan.

Ratkaisuliiketoiminnan vahvistaminen

Tavoitteenamme on, että uudet ratkaisualueet, kuten alueellinen uusiutuva energia, älykkäät kiinteistöratkaisut ja sähköinen liikenne muodostavat merkittvän osan konsernin liikevaihdosta vuonna 2025.

Kohti hiilineutraalia energiaa

Tavoitteenamme on hiilineutraali energiajärjestelmä. Luomme yhä puhtaamman, joustavamman ja älykkäämmän energiajärjestelmän ja olemme kestävien energiajärjestelmien edelläkävijä.

Kasvua tukeva kumppaniverkosto

Teemme yhä enemmän yhteistyötä asiakkaidemme kanssa, vahvistamme kumppaniverkostoamme, sijoitamme kasvuyrityksiin ja olemme aktiivinen toimija yritysjärjestelyissä investointi- ja rahoitussuunnitelman puitteissa.

Koko henkilöstön yhteiset arvot auttavat heleniläisiä kohti strategian asettamia tavoitteita.

Helenin arvot ovat:

Yhteistyön mestaruus
Ihmiseltä ihmiselle
Maailmanluokan osaaminen
Pane tuulemaan

Toimintavuosi 2020

Energiahyödykkeiden hintakehitys oli vuoden aikana kaksijakoista. Alkuvuonna hyödykkeiden hinnat laskivat, loppuvuonna ne nousivat merkittävästi ja päätyivät alkuvuotta korkeammalle tasolle. Pohjoismaiden vesitilanne oli keväällä ennätyksellisen hyvä, mikä laski pohjoismaisen sähkön markkintahintaa. Tilanne normalisoitui loppuvuoden aikana.

Helenin voimalaitosten käytettävyys oli korkealla tasolla ja energiantuotannon optimointi onnistui hyvin. Sähkö- ja kaukolämpöverkkojen luotettavuus oli Helsingissä ennätystasolla. Sähkönjakelun toimintavarmuudessa tehtiin Euroopan ennätys, Helsingissä sähköt olivat keskimäärin poissa 1,2 minuuttia. Kaukolämpöverkossa vuotojen määrä oli myös ennätysalhainen.

Vuositasolla toteutunut Suomen pörssisähkön aluehintaero oli historiallisen korkea. Korkeimmillaan Suomen sähkön hinta oli elokuussa. Suomen merkittävästi korkeampi aluehinta johtuu Suomen ja Ruotsin välisen siirtokapasiteetin pullonkaulasta.

Tukkusähkön myyntimäärä jäi vuonna 2020 huomattavasti ennakoitua alhaisemmaksi. Suurimmat vaikuttavat tekijät olivat normaalia lämpimämpi sää ja sen myötä pienempi lämmön ja sähkön yhteistuotannon volyymi sekä matala sähkön spot-hinta. Myyntikatteen hintasuojaukset ylläpitivät hyvää tulostasoa samalla kun sähkön markkinahinta oli hyvin alhaisella tasolla. Edullisia polttoainehintoja päästiin hyödyntämään erityisesti maakaasun hankinnassa.

Maakaasumarkkina avautui Suomessa vuoden 2020 alussa. Helen hyötyi kilpailun lisääntymisestä ja sitä kautta halvemmista kaasun hinnoista varsinkin toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä.

Kaukolämmön hintakilpailukyky parani erityisesti polttoaineiden, päästöoikeuksien ja sähkön hintojen laskun ansiosta. Energiahintoja voitiin laskea talvikautena 10 %, kevätkautena 13 % ja kesäkautena 6 % verrattuna edellisen vuoden vastaavien kausien hintoihin. Kaukolämmön myynnin osalta sääriski toteutui voimakkaana ja myynti jäi sekä alkuvuoden että loppuvuoden poikkeuksellisen lämpimän sään myötä selvästi ennakoitua pienemmäksi. Kaukojäähdytyksen myynti eteni lähes ennakoidusti.

Kotien ja pienyritysten 550 000 sähkösopimuksen tavoite saavutettiin, ja Helen kasvatti vuoden aikana asiakasmäärää yli 50 000 asiakkaalla. Koronapandemian vaikutuksesta yritysasiakkaiden sähkönkulutus laski merkittävästi maaliskuusta alkaen. Sähkömarkkinoiden kilpailutilanne jatkui haastavana ja kilpailijoiden aktiviteetit markkinoilla sekä hintakilpailu olivat kovia. Helenin onnistui kuitenkin kasvattamaan liiketoimintaa kannattavasti haasteellisessa toimintaympäristössä.

Helenin ratkaisuliiketoiminta kasvoi merkittävästi valituilla kolmella markkinalla: alueelliset ratkaisut (sis. aurinkoenergia), sähköinen liikenne ja älykkäät kiinteistöt.

Helen käynnisti energia-alan kasvuyritysten sijoitustoiminnan, Helen Venturesin. Toiminnan kautta Helen edistää strategiaa ja rakentaa valmiuksia kasvuun, innovointiin ja toimialamurrokseen. Helen Ventures toteutti ensimmäisen toimintavuoden aikana kaksi sijoitusta. Saksalainen sähköisen liikenteen kentällä toimiva EcoG ja hollantilainen kaukolämmön optimointiin keskittyvään ohjelmistoyhtiö Gradyent onnistuivat kumpikin voittamaan tärkeitä uusia asiakkuuksia ja kasvattamaan liiketoimintaansa.

Helen oli mukana perustamassa Liikennevirta Oy:tä ja on toiminut pitkään keskeisenä omistajana yhtiössä. Myös tilikaudella 2020 Helen rahoitti yhtiötä.

Konsernin tuloskehitys

Konsernin liikevaihto pieneni huomattavasti edellisvuodesta. Liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat lämpimän sään myötä alentunut lämmönmyynti ja sähkön alhainen tukkumarkkinoiden hintataso sekä tuotettu määrä. Yrityssähkön volyymi ja liikevaihto jäivät merkittävästi ennakoidusta koronapandemian aiheuttaman sähkön kulutuksen vähenemisen vuoksi.

Konsernin tulos toteutui edellisvuoden tasolla. Helen Oy pystyi hyödyntämään sähkön markkinatilannetta ja sen vaihteluita onnistuneilla toimenpiteillä sähkön tukkumarkkinoilla. Myös polttoaineiden hintakehitys sekä vähittäissähkön liiketoiminnan kannattava kasvu tukivat erinomaista liikevoiton tasoa. Helen Sähköverkko Oy:n liikevaihto ja kannattavuus laskivat hieman edellisvuodesta koronapandemian vuoksi.

Vuoden 2020 liikevaihto oli 1 054 milj. euroa (1 151 vuonna 2019) ja liikevoitto 176 (176) milj. euroa. Sähkön myyntimäärä, 6 032 (6 752) GWh, pieneni 11 %. Kaukolämmön myynti oli 5 829 (6 523) GWh, laskua 11 % edellisvuodesta. Kaukojäähdytysenergian myynti laski 1 % ja oli 169 GWh (171 GWh). Sähkönsiirto Helsingissä, 4 178 GWh (4 383 GWh), pieneni 5 %.

Konsernin ja emoyhtiön avainluvut 2020

	Konserni		Emoyhtiö
	2020	2019	2020	2019
Liikevaihto, milj. euroa	1054	1151	942	1034
Liikevoitto, milj. euroa	176	176	133	130
Liikevoitto, %	17	15	14	13
Voitto ennen tp-siirtoja, milj. euroa	154	160	154	150
Investoinnit, milj. euroa	202	69	127	46
Omavaraisuusaste	77	77	78	78
Sijoitetun pääoman tuotto, %	7	7	7	7
Henkilöstö 31.12.	992	957	906	863
Taseen loppusumma, milj. euroa	2806	2 710	2739	2 681

Omavaraisuusaste, % = 100 * omat varat / taseen loppusumma Omat varat = taseen oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset + poistoero verovelalla vähennettynä

Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (voitto ennen tp-siirtoja + rahoituskulut) / sijoitettu pääoma keskimäärin Sijoitettu pääoma = taseen loppusumma – korottomat velat

Investoinnit

Hiilineutraaliustavoitteen toteutusprojektit etenivät hyvin huolimatta koronapandemiatilanteesta, jolla oli vaikutuksia projektien työvoiman saatavuuteen, laitetoimituksiin sekä projektityömaiden töiden organisointiin. Projekteja voitiin jatkaa ja työntekijöitä ohjeistettiin turvallisen työnteon varmistamiseksi viranomaisten sääntöjen ja ohjeiden perusteella.

Vuosaaren biolämpölaitoksen investointipäätös tehtiin Helen Oy:n hallituksessa tammikuussa. Päälaitehankinnat ja työmaa saatiin käynnistettyä maaliskuun alkupuolella. Toteutuksessa on myös neljä erillistä lämpöpumppuihin liittyvää projektia.

Mustikkamaan luolalämpöakku -projekti eteni lähes aikataulussa, mutta hankkeen kustannukset olivat ennakoitua suuremmat. Lämpöakun vesitäyttö alkoi suunnitelmallisesti marraskuun lopussa ja sen arvioidaan kestävän noin kolme ja puoli kuukautta.

Esiselvitysprojekteista suurimittakaavainen merivesilämpö, maalämpöratkaisut sekä uudet lämpöpumppuhankkeet etenivät. Merivesilämpöpumppuhankkeessa valmistellaan ympäristövaikutusten arvioinnin käynnistämistä ja sitä tukevan suunnittelun aloittamista. Potentiaalisiin avomeren vedenottopaikkoihin laskettiin joulukuussa mittausanturit olosuhteiden tutkimiseksi talven aikana. Kilpilahden teollisuusalueen hukkalämpöjen hyödyntämisen selvityshanketta jatkettiin.

Tuulivoiman yhteisyritys Lakiakangas 3:n ja sähkönsiirtoyhtiö Kristinestad Tupanevan toteutusprojekti käynnistyi elokuussa ja eteni suunnitelman mukaan. Uuden tuulipuiston energiaa Helen tarjoaa asiakkailleen vuonna 2022. Lisäksi Helenin osaomisteisen Suomen Hyötytuulen syyskuussa päätetty Alajoki-Peuralinnan tuulipuiston toteutusprojekti käynnistyi. Helenin osuus Hyötytuulen uudesta tuulipuistosta on 25 %.

Konsernin investoinnit olivat yhteensä 201 milj. euroa. Emoyhtiön tuotantorakenteeseen tehdyt investoinnit olivat yhteensä 93 milj. euroa, josta kaukolämpö- ja jäähdytysverkostojen osuus oli yhteensä 35 milj. euroa. Sähköverkon investoinnit olivat 23 milj. euroa. Tunneliverkon ja Mankalan investoinnit olivat molemmat 2 milj. euroa. Tuulivoimaan investoitiin Lakiakangas 3:ssa 42 milj. euroa ja Tupanevassa 4 milj. euroa. Muut investoinnit kohdistuivat pääasiassa uusiin palveluihin ja ratkaisuihin.

Päästökehitys

Helenin hiilidioksidikokonaispäästöt vähenivät viime vuonna peräti 19 % johtuen normaalia lämpimämmästä säästä, alhaisemmasta tukkusähkön myynnistä sekä hiilineutraalin ja vähäpäästöisemmän tuotannon osuuden lisääntymisestä. Ominaispäästöt vähenivät 13 %.

Kokonaispäästöjen ja ominaispäästöjen 5 vuoden kehitys:

	2016	2017	2018	2019	2020
Mt	3,3	3,3	3,5	3,3	2,7
g/kWh	250	251	252	252	220

Rahoitus

Helen-konsernin rahoitustilanne on vahva ja maksuvalmius hyvä. Konsernin omavaraisuusaste oli 77 % ja korollisten velkojen määrä tilikauden lopussa 390 (410) milj. euroa. Helen-konserni on mukana Helsingin kaupungin konsernitilissä. Maksuvalmiuden varmistamiseksi konsernitilillä ja tytäryhtiöiden jäsentileillä on luottolimiitti. Lyhytaikaista rahoitustarvetta varten emoyhtiöllä on 100 milj. euron yritystodistusohjelma, jota ei toistaiseksi ole käytetty.

Helen-konsernin rahoituspolitiikan tavoitteena on nettorahoituskulujen minimointi konsernitasolla. Tavoitteeseen voidaan pyrkiä hallitulla riskinotolla niin, että mahdollinen menetys rajataan eikä toiminnan jatkuvuutta vaaranneta. Helen Venturesin toteuttamaa kasvuyrityssijoitustoimintaa ohjataan erillisellä hallintomallilla.

Helen-konsernin omavaraisuusaste pidetään sellaisella tasolla, että se mahdollistaa vieraan pääoman saatavuuden joustavasti kohtuullisin kustannuksin. Rahoitus- ja kassavarojen sijoitustoiminnassa Helen noudattaa matalaa riskiprofiilia. Korkoriskit hallitaan korkosuojauksella ja valuuttakurssiriskit valuuttasuojauksella. Johdannaisia käytetään vain suojaustarkoituksiin. Jälleenrahoitusriski hallitaan ajallisella hajautuksella ja rahoituksen vastapuoliriski luotonantajien hajautuksella. Sijoitusten vastapuoliriski hallitaan luottoluokitusvaatimuksella suorien sijoitusten osalta, ja sijoitusrahastojen osalta hajauttamalla sijoitukset sekä rajoittamalla sijoituksen osuutta rahaston markkina-arvosta.

Rahoituspolitiikan mukaisesti Helen Oy hoitaa keskitetysti myös tytäryhtiöiden rahoituksen. Helen Oy:n korollinen velka muodostuu omistajalta otetusta pääomalainasta 157 milj. euroa, omistajalta otetusta ns. seniorilainasta 190 milj. euroa sekä rahalaitoslainoista 21 milj. euroa. Helen Sähköverkko Oy:llä on konsernin ulkopuolista lainaa 5 milj. euroa.

Osakkeet

Helen Oy:n rekisteröity, täysin maksettu osakepääoma on 600 miljoonaa euroa. Osakkeiden kokonaismäärä on 1 000 kpl ja kaikki osakkeet omistaa Helsingin kaupunki.

Merkittävät tapahtumat tilikaudella

Energiamarkkinat ja hiilineutraalius

Maakaasumarkkinat avautuivat vuoden alussa. Markkinoiden avautumisen myötä Helenin maakaasun hankintaa voidaan monipuolistaa.
Helen nopeuttaa kivihiilen korvaamista ja rakentaa Vuosaareen biolämpölaitoksen, jonka käyttöönoton aikaistaminen vuodella mahdollistaa osittaisen luopumisen kivihiilen käytöstä jo ennakoitua aiemmin. Investoinnin arvo on noin 260 milj. euroa.
Helen investoi lisää hukkalämpöjen hyödyntämiseen: Sörnäisissä sijaitsevaa Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitosta laajennetaan uudella, jo seitsemännellä lämpöpumpulla. Investointi korvaa Salmisaaren voimalaitoksen lämmöntuotantoa 10 % ja mahdollistaa kivihiilen käytön vähentämisen myös Salmisaaren osalta ennakoitua aiemmin. Investoinnin arvo on noin 30 milj. euroa.
Kilpilahden hukkalämpöhanke eteni teknis-taloudelliseen selvitysvaiheeseen. Hanke kattaisi toteutuessaan neljäsosan pääkaupunkiseudun kaukolämmön tarpeesta.
Helen kasvattaa lämpökauppaa Vantaan Energian kanssa: Vantaan Energian jätevoimalan laajennus tuottaa hiilineutraalia lämpöä myös Helsinkiin.
Helen Ventures teki sijoituksen hollantilaiseen kasvuyritykseen, joka optimoi kaukolämpöjärjestelmiä tekoälyn avulla.
Helen Ventures teki sijoituksen saksalaiseen kasvuyritykseen, joka kehittää sähköisen liikenteen latauspalveluiden digitaalisia järjestelmiä.
Helen kasvattaa merkittävästi tuulivoimatuotantoaan - kokonaisinvestointi uuteen tuulipuistoon 100 milj. euroa, josta Helenin osuus 60 milj. euroa. Helen on aloittanut Lakiakangas 3 -tuulipuiston rakentamisen Pohjanmaalle yhdessä hankekehittäjä CPC Finlandin kanssa. Hanke tukee Helenin tavoitetta viisinkertaistaa tuulivoimatuotanto kahdessa vuodessa. Uuden tuulipuiston energiaa Helen tarjoaa asiakkailleen vuonna 2022.
Helenin tuulivoimatuotanto lisääntyy myös osakkuusyhtiö Hyötytuulen rakentaessa uuden tuulipuiston Keski-Pohjanmaalle. Tuulipuisto aloittaa tuotannon vuonna 2022.
Helen on mukana selvittämässä pienydinvoiman hyödyntämistä kaukolämmössä. Business Finlandin rahoittama kaksivuotinen EcoSMR-hanke (Finnish Ecosystem for Small Modular Reactors) käynnistyi syyskuussa. Merivesilämpöpumpun esiselvityksessa valmisteltiin ympäristövaikutusten arviointia. Potentiaalisiin avomeren vedenottopaikkoihin laskettiin joulukuussa mittausanturit olosuhteiden tutkimiseksi talven aikana.
Helenin uusi tekoälyjärjestelmä parantaa energian tuotannon suunnittelua ja vähentää päästöjä. Energiajärjestelmän tehostumisen myötä päästöt vähenevät. Kyseessä on Helenin ensimmäinen tuotantokäyttöön otettu tekoälyjärjestelmä, joka tehtiin yhdessä Silo AI:n kanssa.
Helen pilotoi uutta aurinkosähköteknologiaa omien kiinteistöjen voimaloissa. Ensimmäiset aurinkovoimalat rakennetaan Patolan ja Myllypuron lämpökeskuksiin sekä Vuosaaren voimalaitoksen varaston katolle.
Helen on alkanut täyttää Suomen suurinta lämpövarastoa vedellä. Mustikkamaan alla sijaitsevat lämpöluolat ovat maailmanlaajuisestikin erityislaatuinen tapaus ja tärkeä askel Helsingin hiilineutraalilla polulla.
Helen on ensimmäisenä suomalaisena energiayhtiönä sitoutunut tieteeseen perustuvaan päästövähennystavoitteeseen - päästöt puolittuvat lähivuosina. Helen on sitoutunut rajoittamaan lämpötilan nousun Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen 1,5 asteeseen. Yhtiö asettaa tieteeseen perustuvan päästövähennystavoitteen (Science Based Target).

Asiakasratkaisut ja palvelut

Heleniltä uusi sovellus energiankulutuksen seurantaan - Oma Helen kannustaa fiksumpiin energiavalintoihin. Oma Helen -palvelu tuotiin markkinoille mobiiliversiona ja se laajenee myöhemmin selainpohjaiseksi.
Vuoden energianerokas -tunnustus: Pauligin kahvipaahtimon hukkalämpö kaukolämmöksi. Projekti palkittiin Vuoden Energianerokas -tunnustuksella, jonka myöntävät työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto ja valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva.
Kauppakeskus Hertsin uudistettuun osaan hiilineutraali jäähdytys – Helenin jäähdytys saatavilla kaikkialle Helsinkiin.
Sähköautojen latausverkosto kasvaa Helsingissä: Helen toimittaa 33 uutta sähköauton latauspistettä 8 kohteeseen Helsingin jäähallien ja Urheiluhallit Oy:n toimipisteiden yhteyteen.
Korkeasaari lämpiää nollapäästöillä. Eläintarha valitsi lämmitykseen Helenin Kiertolämmön, joka on hukkalämmöstä kierrätetty, täysin päästötön lämmöntuotannon muoto.
Leanheat ja Helen aloittavat yhteistyön. Leanheatin tekoälypohjainen ratkaisu täydentää uutena ominaisuutena Helenin Kiinteistövahti-palvelua ja auttaa pienentämään ilmastopäästöjä tehokkaasti.
Helenin koko jäähdytys muuttui hiilineutraaliksi. Jäähdytyksen tuotannossa hyödynnetään vain uusiutuvia energialähteitä.
Helen luo uuden lämmöntuotannon mallin pilottihankkeella - maalämpö lisättiin osaksi kiinteistöjen hiilineutraalia energiavalikoimaa.
OP:n Vallilan toimitiloja lämmitetään vastaisuudessa päästöttömällä Kiertolämmöllä, joka on 100-prosenttisesti kierrätettyä hukkalämpöä.
Helenin uusi virtuaaliakku mahdollistaa oman aurinkosähkön varastoinnin myöhempää käyttöä varten.
Helen avasi Helsingin ensimmäisen sähköautojen suurteholaturin Suvilahteen. Se on nykyisiä latureita moninkertaisesti tehokkaampi ja sillä voi ladata sähköauton jopa 20 minuutissa.

Henkilöstö

Helen Oy:n henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 906 (863). Henkilöstömäärä kasvoi merkittävästi. Yritys rekrytoi strategian mukaisesti erityisesti myynnin, ratkaisuliiketoiminnan ja digitaalisten ratkaisujen osaajia. Vakituisten työntekijöiden määrä oli 850 (818) ja määräaikaisten 56 (45). Keskimääräinen henkilöstölukumäärä oli 905 (861). Henkilöstön keski-ikä oli 45,5 (46,2) vuotta ja työsuhteen pituus keskimäärin 14,9 (15,9) vuotta. Palkat olivat vuonna 2020 53,7 milj. (49,4 milj.) euroa.

Helen Sähköverkko Oy:n henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 86 (94). Kuusi työntekijää siirtyi liikkeenluovutuksen myötä toisen yrityksen palvelukseen 3.4.2020. Vakituisten työntekijöiden määrä oli 82 (91) ja määräaikaisten 4 (3). Keskimääräinen henkilöstölukumäärä oli 88 (96). Henkilöstön keski-ikä oli 45,8 (45,4) vuotta ja työsuhteen pituus keskimäärin 14,9 (14,1) vuotta. Palkat olivat vuonna 2020 5,9 milj. (6,3 milj.) euroa.

Muissa tytäryhtiöissä ei ollut henkilöstöä vuoden 2020 lopussa.

Tutkimus ja kehitystoiminta

Tutkimus- ja kehitystoimintaa toteutetaan Helenissä laaja-alaisesti eri liiketoimintayksiköissä aihepiireinä mm. hiilineutraali energiantuotanto, uudet liiketoimintamahdollisuudet sekä digitalisaatio.

Hiilineutraalius-teeman ympärillä on useita hankkeita. Helen on mukana selvittämässä pienydinvoiman hyödyntämistä kaukolämmössä. Business Finlandin rahoittama kaksivuotinen EcoSMR-hanke (Finnish Ecosystem for Small Modular Reactors) käynnistyi syyskuussa. Se yhdistää suomalaisia toimijoita kehittämään liiketoimintaa pienreaktoreiden mahdollisuuksien ympärille.

Helen selvittää myös meriveden lämmön hyödyntämistä kaukolämmön tuotannossa. Mittausanturit asennettiin avomerelle joulukuussa 2020 ja haetaan pois keväällä 2021. Ne keräävät tietoa merenpohjan olosuhteista talvikauden ajan.

Lisäksi Helen suunnittelee Helsingin ensimmäistä geolämpölaitosta Ruskeasuolle. Keskisyvää lämpökaivoa käytetään testikohteena uudelle teknologialle. Samalla valmistellaan Suomessa kaupunkioloissa ainutlaatuista 3D-seismistä heijastustutkimusta ja tekoälyn käyttöä tutkimustulosten analysoinnissa. Geolämpö nähdään mahdollisena korvaajana osalle Salmisaaren kivihiilen käytöstä.

Vetytalouden mahdollisuudet yhdistettynä hiilidioksidin hyötykäyttöön on yksi uusien liiketoimintamahdollisuuksien pääteemoista. Helen on mukana Business Finlandin BECCU- sekä eFuels Co-Innocation-hankkeissa, joissa tutkitaan power-to-x-teknologioiden mahdollisuuksia valmistaa hiilidioksidista ja vedystä liikenteen polttoaineita tai kemianteollisuuden korkea-arvoisia lopputuotteita. Lisäksi Helen on mukana VTT:n koordinoimassa FlexCHX EU-hankkeessa, jossa tutkitaan vedynkäytön mahdollisuuksia osana synteesikaasutusteknologiaa.

Helenin, L&T:n ja VTT:n yhteishanke ”kaupunkijalostamo” päättyi nykyisessä muodossaan loppuvuodesta 2020, koska esiselvityksen perusteella hankkeella ei ollut edellytyksiä edetä kohti investointipäätöstä. Aihepiirin tutkimista jatketaan soveltuvin osin vetytalouden alla.

Digitalisaatioon liittyen Helen kehitti mm. tekoälyyn perustuvan ratkaisun, jonka avulla lämmön kulutuksen ennustaminen on aiempaa tarkempaa ja tuotannon suunnittelu tehokkaampaa. Energiajärjestelmän tehostumisen myötä päästöt vähenevät. Kyseessä on Helenin ensimmäinen tuotantokäyttöön otettu tekoälyjärjestelmä, joka tehtiin yhdessä Silo AI:n kanssa.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on energian toimitusvarmuudesta huolehtiminen sekä konsernin arvon turvaaminen ja kasvattaminen pitkäjänteisesti. Yhtiössä riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa tunnistaa, analysoida sekä hallita toimintaan liittyviä epävarmuuksia. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on koko organisaation päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava liiketoimintalähtöinen, systemaattinen ja yhtenäinen toimintatapa riskien hallitsemiseksi.

Johto vastaa siitä, että yhtiössä on sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön nähden toimiva riskienhallinta ja sisäinen valvonta. Yhtiössä on arvioitu toiminnan laajuuden ja rakenteen kannalta merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty viemällä riskienhallinta-ajattelu osaksi kaikkea toimintaa. Energiakaupan osalta on päivitetty energiakaupan toimintaperiaatteet ja riskienhallinta -käsikirja. Käsikirja linjaa hallituksen hyväksymät periaatteet energiakaupalle ja siihen liittyvien riskien hallinnalle.

Strategiset riskit

Liiketoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen keskeinen epävarmuustekijä on toimintaympäristö, jossa poliittisen päätöksenteon seurauksena ohjausmekanismit, tavoitteet ja aikataulut muuttuvat jatkuvasti. Tällaisessa tilanteessa hiilineutraaliin energiantuotantoon liittyvien investointien pitkäjännitteinen suunnittelu on haastavaa mutta tavoite on kuitenkin selvä.Helen luopuu kivihiilestä vaiheittain vuoteen 2029 mennessä, ja energiantuotanto on hiilineutraali vuonna 2035.

Ulkoiset riskit

Liiketoiminnan merkittävät riskit liittyvät keskeisesti sähkömarkkinoiden voimakkaaseen vaihteluun ja yhä heikompaan ennustettavuuteen. Myös kilpailu sähkön vähittäismarkkinoilla kiristyy entisestään. Sähköpörssihintojen vaihtelu aiheuttaa liiketoimintariskejä tukku- ja loppuasiakasmyynnissä sekä sähkön hankinnassa. Konserni varautuu riskeihin suojaamalla hankintaa ja myyntiä johdannaisilla. Polttoaineiden hankinnassa merkittävimmät riskit ovat volyymi- ja hintariski. Näitä riskejä hallitaan mm. hankinta- ja johdannaissopimuksien avulla. Kyberturvallisuuden tasoa ja kyvykkyyttä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti.

Sisäiset riskit

Merkittävät operatiiviset riskit voivat johtaa tuotantolaitosten tai verkkojen vikaantumiseen ja tuotannon keskeytymiseen. Tämä aiheuttaa energianhankinnan lisäkustannuksia ja mahdollisesti energian jakeluhäiriöitä. Operatiivisia riskejä laitoksilla hallitaan mm. laitteistojen ja verkkojen ennakoivalla kunnossapidolla, kunnonvalvonnalla ja henkilöstön koulutuksella.

Työeläkevakuutukset ja ryhmähenkivakuutus ovat Kevassa. Muut vakuutukset jakaantuvat neljälle eri vakuutusyhtiölle. Vakuutusturva kattaa omaisuus-, keskeytys-, vastuu-, henkilö- ja ajoneuvovahingot. Vakuutusten kattavuus ja omavastuutasot on asetettu yhtiöittäin yhtiöiden riskinsietokyvyn mukaisesti.

Vastuullisuus ja edunvalvonta

Helenin tavoitteena on hiilineutraalius 2035. Kivihiilen käytöstä luovutaan vaiheittain jo aikaisemmin vuoteen 2029 mennessä, ja sen käyttö puolittuu jo lähivuosina Hanasaaren voimalaitoksen käytön päättyessä. Uutta, hiilineutraalia tuotantoa on käytössä ja sitä rakennetaan monissa projekteissa lisää. Ilmastonmuutoksen hillintä vaikuttaa keskeisesti tulevaisuuden energiaratkaisujen suunnitteluun ja tuleviin investointeihin. Päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi investointeja tehdään vaiheittain, jolloin voidaan hyödyntää kaikki uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet. Uusia energiantuotantoratkaisuja kehitetään myös yhdessä asiakkaiden kanssa. Helen Oy:n koko energiantuotanto kuuluu EU:n päästökaupan piiriin. 

Helen on ensimmäisenä suomalaisena energiayhtiönä sitoutunut tieteeseen perustuvaan päästövähennystavoitteeseen, Science Based Target. Kivihiilen käytön puolittuessa lähivuosina myös päästöt putoavat merkittävästi.

Energiatuotannon lähipäästöjen vaikutuksia pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun seurataan osana Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) tekemää ilmanlaadun tarkkailua. Seurannan mukaan energiatuotannon vaikutukset Helsingin ilmanlaatuun ovat hyvin vähäisiä. 

Helenin toiminta vaikuttaa ilmaston ja ympäristön lisäksi ihmisiin. Tavoitteena on kertoa toiminnasta avoimesti sidosryhmien kanssa ja tuntea sidosryhmien näkemykset ja odotukset. Poikkeuksellisesta koronapandemiavuodesta johtuen kommunikointi sidosryhmien kanssa jäi hyvin vähäiseksi ja Helen järjesti vain yhden webinaarin liittyen bioenergian kestävyyteen ja luonnon monimuotoisuuteen.

Helen Oy:n sähkön tuotanto sekä lämmön ja jäähdytyksen tuotanto ja jakelu on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin mukaisesti. Helen Sähköverkko Oy:llä on käytössä standardien ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001 mukainen integroitu toimintajärjestelmä. Helen Sähköverkolla on sertifioitu standardin OHSAS 18001 mukainen työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä. Toimintajärjestelmä noudattaa muilta osin omaisuudenhallinnan standardia ISO 55000, mutta sitä ei ole sertifioitu. Toimistotilojen ympäristövaikutuksia hallitaan Green Office -ympäristöohjelman avulla.

Helen haluaa korostaa tuotteidensa ja palveluidensa koko elinkaaren aikaista vastuullisuuden tärkeyttä ja on ottanut käyttöön kaikissa hankinnoissa yritysvastuuvaatimukset, joihin kaikkien Helenin toimittajien on sitouduttava.

Yhtiökokous

Helen Oy:n varsinainen yhtiökokous 2020 pidettiin 26.3.2020.

Tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Esa Kailiala).

Hallitus

Hallitukseen valittiin yhtiökokouksessa 26.3.2020 uudelleen Osmo Soininvaara, Wille Rydman, Marko Karvinen, Hillevi Mannonen, Timo Piekkari, Sirpa Puhakka, Daniel Sazonov, Pirja Heiskanen ja Sallamaari Muhonen. Osmo Soininvaara valittiin uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi ja Wille Rydman varapuheenjohtajaksi.

Vuonna 2020 hallitus on kokoontunut 13 kertaa, joista 11 kokousta toteutettiin etäyhteydellä ja 2 kokousta sähköpostilla. Hallituksen jäsenten läsnäoloprosentti hallituksen kokouksissa oli 99,1 %.

Hallituksen valiokunnat

Hallituksen valiokuntia ovat tarkastusvaliokunta ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta. Valiokunnat avustavat hallitusta sen tehtävien hoitamisessa.

Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Hillevi Mannonen ja jäseninä Pirja Heiskanen ja Sirpa Puhakka. Valiokunnan kokouksiin osallistuvat säännöllisesti talousjohtaja ja lakiasiainjohtaja valiokunnan sihteerinä sekä tilintarkastaja sekä muut valiokunnan kulloinkin kutsumat asiantuntijat. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2020 aikana kahdeksan kertaa.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Osmo Soininvaara ja jäseninä Wille Rydman ja Timo Piekkari. Valiokunnan kokouksiin osallistuvat säännöllisesti toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja valiokunnan sihteerinä. Henkilöstö- ja palkitsemisvalio-kunta kokoontui vuoden 2020 aikana viisi kertaa.

Toimitusjohtaja

Hallitus valitsi kokouksessaan 26.9.2019 DI Juha-Pekka Weckströmin Helen Oy:n toimitusjohtajaksi 1.4.2020 lukien. Weckström aloitti 1.2.2020 varatoimitusjohtajana ja 1.4.2020 toimitusjohtajana Pekka Mannisen jäädessä lomalle ja edelleen eläkkeelle.

Yhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle on tilikauden aikana maksettu palkkoja, palkkioita ja luontaisetuja yhteensä 434 245 (483 483) euroa.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Helen-konsernissa ei ole ollut merkittäviä tilikauden jälkeisiä tapahtumia.

Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Emoyhtiö Helen Oy:n jakokelpoinen oma pääoma on 1 331 171 897,99 euroa, josta edellisten tilikausien voitto on 38 727 655,81 euroa ja tilikauden voitto 41 271 848,73 euroa.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkona jaetaan 75 000,00 euroa/osake eli yhteensä 75 000 000,00 euroa ja voittovaroihin jätetään 4 999 504,54 euroa. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 30.4.2021. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä esitetty voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Näkymät tulevaisuuteen

Takana on erikoinen ja poikkeuksellinen, mutta Helenin kannalta hyvin onnistunut vuosi 2020, edessä on puolestaan merkittävien haasteiden vuosi 2021. Helenin panostukset investointeihin ja kehitykseen kasvavat, painottuen samoihin alueisiin kuin vuonna 2020. Uusina kehitysalueina Helen arvioi teolliset hukkalämmöt ja merivesilämmön, joita tutkitaan aktiivisesti. Asiakaskeskeisyyteen ja asiakasrajapinnan tarvitsemiin digitaalisiin järjestelmiin panostetaan aiempaa enemmän. Tavoitteena on nostaa Helenin asiakaskeskeisyys kilpailuetua tuottavalle tasolle. Kaiken perustana on kulttuurinmuutos kohti kaupallisempaa toimintaa Helenin arvojen mukaisesti.

Sähkön tukkumarkkinan hintavaihteluiden ennakoidaan voimistuvan tulevien vuosien aikana sääriippuvaisen tuotannon lisääntyessä. Sääriippuvaista tuotantoa tasoittavat Helenin hankkima ydinvoima ja vesivoima. Pohjoismainen vesitilanne on ollut viime aikoina normaalia parempi, mikä vaikuttaa keskeisesti pohjoismaisen sähkön matalaan markkinahintaan.

Lämpöpumppujen veroluokan muutos edistää toteutuessaan hiilineutraali-investointeja, ja se on edellytys monelle merkittävälle tulevaisuuden investoinnille.

Helen vastaa energia-alan murrokseen investoimalla voimakkaasti hiilineutraaliin tuotantoon sekä ratkaisuliiketoimintaan ja rakentamalla strategiaansa tukevia kumppanuuksia. Voimat yhdistetään sekä asiakkaiden että muiden sidosryhmien kanssa hiilineutraalin tulevaisuuden rakentamiseksi. Ilmastohaasteen ratkaiseminen jatkuu ja energiateollisuudella on iso rooli globaalina suunnannäyttäjänä.

Vuoden 2021 tuloksen ennakoidaan toteutuvan alemmalla tasolla verrattuna vuoteen 2020. Yhtiön tulevaisuuden näkymiin yhdistyy yleisesti energiamarkkinoiden epävarmuuden lisääntyminen liittyen sääriippuvaisen tuotannon osuuden kasvamiseen pohjoismaisilla energiamarkkinoilla. Tämä yhdessä maakaasumarkkinoiden avautumisen kanssa tulee aiheuttamaan aiempaa suurempia hintavaihteluita energiahyödykemarkkinoilla. Helenillä on maailmanluokan osaamista markkinoilla toimimiseen ja yhtiössä jatketaan kyvykkyyksien kehittämistä. Yhtiön tulosvaihtelun ennakoidaan lisääntyvän.