Yhteiskuntasuhteet

Ydinenergia vähentää hiilidioksidipäästöjä ja polttamalla tuotetun energian tarvetta, mikä hidastaa ilmastonmuutosta ja turvaa luonnon monimuotoisuutta. Kestävä ja toimitusvarma energiajärjestelmä tarvitsee vaihtelevan uusiutuvan tuotannon ohella vakaata ja ennustettavaa perusvoimaa.

Uudet pienreaktorit (SMR) sopivat hyvin kaupunkien energiajärjestelmiin ja ne tulevat olemaan tärkeä osa toimitusvarmaa ja hiilinegatiivisuuteen pyrkivää energiantuotantopalettia. Suomi voi toimia esimerkkinä ja edelläkävijänä SMR-ratkaisuissa, mikä edesauttaa ilmastonmuutoksen torjuntaa globaalissa mittakaavassa. Suomalaisilla on vahva osaaminen ydinvoiman koko elinkaaresta rakentamisesta ydinjätteen loppusijoittamiseen.

Helenin tavoitteena on luopua polttamiseen perustuvasta energiantuotannosta. Ydinenergian käyttö on yksi edellytys tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Helen valmistelee pienydinvoimaohjelmaa, jonka tavoitteena on rakentaa ydinvoima- tai lämpölaitos osaksi Helenin energiajärjestelmää. Helsingin olemassa oleva lämpö- ja jäähdytysverkko on erinomainen alusta uusille teknologiaratkaisuille. Kaukolämpöä tuottavan ydinlaitoksen kokonaishyötysuhde on mahdollista saada yli 90 prosenttiin verrattuna perinteisten ydinvoimalaitosten noin 35 prosentin hyötysuhteeseen.

Olemassa oleva lainsäädäntö on tehty isoille laitoksille eikä sovellu sellaisenaan pienydinvoiman ja sen tuomien uusien liiketoimintamallien sääntelyyn. Koska SMR-projekti kaavoituksesta energiantuotantoon voi kestää noin kymmenen vuotta, energia-ala tarvitsee pikaisesti pienydinvoiman ominaispiirteet huomioivaa lainsäädäntöä ja turvallisuusohjeistusta.

Helenin viestit pienydinvoiman edistämiseen

• On tärkeää, että Suomen hallitus vie ydinenergialain kokonaisuudistuksen läpi hallitusohjelmaan kirjatun aikataulun mukaisesti ja priorisoi kokonaisuudistusta omassa käsittelyjärjestyksessään.
• Uusi ydinenergiasäännöstö rakennetaan joustavaksi. Se mahdollistaa hankkeiden uudet etenemismallit ja käytön toimintamallit, joissa luvanhaltija saa kehittyä ja muuttua vaihe vaiheelta. Säännöstö huomioi myös sen, että keskeinen osa laitoksen käyttöorganisaatiosta voi olla ulkoistettu.
• Ydinvastuulain vastuu- ja vakuutussummat skaalautuvat reaktoritehon mukaisesti eivätkä näin muodosta estettä pienille reaktoreille.
• Voi olla ratkaisevaa, että julkinen valta (valtio/EU) tukee jollain keinolla ensimmäisten uudentyyppisten laitosten hankekehitystä sekä investointeja, sillä ensimmäiset uudentyyppiset laitokset pilotoivat uutta tekniikkaa ja uusia luvitusmalleja.
• Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisessa edistetään kansallista, kaupallisesti kustannustehokasta ratkaisua.

Helsingin energia-alusta yhdistää puhtaan sähkön, luotettavan sähköverkon ja joustavan kaukolämmön vähäpäästöisiin asiakasratkaisuihin. Noin 600 000 helsinkiläistä asuu kaukolämmitetyssä kiinteistössä, ja kaukolämmön muuttaminen hiilineutraaliksi on yksi merkittävimmistä ilmastoteoista koko Suomen mittakaavassa. Lämmityksen päästöjen väheneminen on nopeaa. Fossiilinen lämmitysenergian tuotanto käytännössä poistuu Suomen energiamarkkinalta sekä kaukolämmössä että kiinteistökohtaisissa energiaratkaisuissa 2020-luvun aikana.

Kaukolämmöllä on laajempia vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan kuin vähäpäästöisen lämmityksen tarjoaminen. Sen merkitys Suomen energiajärjestelmälle ja Suomen kilpailuetuna on käänteentekevä. Kaukolämpö tasapainottaa koko energiajärjestelmää ja tukee sähköistyvää yhteiskuntaa tarjoamalla joustoa myös sähköjärjestelmään. Kaukolämmön ansiosta sähköjärjestelmän huipputehon tarve laskee, hinnat pysyvät kohtuullisina ja koko energiajärjestelmän toiminta saadaan turvattua. Kun lämmöntarve on suurimmillaan ja sähköstä on niukkuutta, voidaan kaukolämmössä hyödyntää bioenergiaa sekä lämpövarastoja. Kun edullista sähköä on hyvin saatavilla, kaukolämpöä voidaan tuottaa sähköön pohjautuvilla tuotantomuodoilla ja ladata varastoja. Kaukolämmön muita hyötyjä Suomen energiajärjestelmälle ovat muun muassa:

• Kaukolämmössä hyödynnetään esimerkiksi jäteveden ja datakeskusten hukkalämpöjä, jotka muuten jäisivät hyödyntämättä.
• Kaukolämpöjärjestelmä lisää vetytalouden kannattavuutta, kun vetylaitosten hukkalämmöille tulee arvo ja käyttötarkoitus.
• Kaukolämpö mahdollistaa hiilinegatiivisuuden hiilidioksidin talteenoton avulla.

Helenin viestit lämmitysmarkkinoiden sääntelyyn

• Vähäpäästöisiä kaukolämpö- ja kiinteistöratkaisuja tulee säännellä rakennussääntelyssä siten, että lämmitysmarkkina toimii mahdollisimman tehokkaasti ja vähäpäästöisesti.
• Rakennusten ilmastoselvitys ja hiilijalanjälkisääntely: Sääntelytaakan näkökulmasta rakennusten käytönaikaista energiakäyttöä ei ole tarkoituksenmukaista säännellä rakennusten vähähiilisyyssääntelyssä, koska vaihtoehtoiset ratkaisut ovat lähtökohtaisesti erittäin vähäpäästöisiä. Lakiesityksen mukaan rakennusten käyttämän energian päästötiedot perustuvat kansalliseen päästötietokantaan, jonka tiedot antavat tällä hetkellä erityisesti kaukolämmön ja -jäähdytyksen päästökertoimien kehityksestä virheellisen kuvan. Kansallisen päästötietokannan tiedot tulee päivittää ensi tilassa. Esityksen mukaan arvioinnissa voitaisiin käyttää kansallisen päästötietokannan tietojen lisäksi myös muita arviointimenetelmän mukaisia ympäristöominaisuustietoja. Kaukolämmön päästökehityksen arvioinnissa tulisikin sallia kansallisen päästötietokannan lisäksi paikallisten päästötietojen käyttäminen laskennan perusteena.
• Rakennusten energiatehokkuus: Nykyinen rakennusten energiatehokkuuden laskentatapa asettaa kaukolämmön huonoon asemaan suhteessa kiinteistökohtaisiin lämpöpumppuratkaisuihin. E-luku määrittää rakennuksen energialuokan. E-luku lasketaan kertomalla rakennuksen ostoenergia energiamuotokohtaisella painokertoimella. Painokertoimessa tulisi huomioida se, että kaukolämpö tasapainottaa ja nostaa suomalaisen energiajärjestelmän tehokkuutta, sähköistyy sekä mahdollistaa teknisen hiilensidonnan. Kaukojäähdytyksen energiamuotokerrointa tulisi laskea, sillä kaukojäähdytys vähentää primäärienergian tarvetta ja päästöjä sekä edistää terveellisiä olosuhteita.

Vetytalous on keskeisessä roolissa siirryttäessä kohti kestävää ja joustavaa energiajärjestelmää. Vihreän vedyn tuotanto, jakelu ja käyttö tarjoavat mahdollisuuksia päästöjen merkittävään vähentämiseen ja energiajärjestelmän tehokkuuden parantamiseen. Helen näkee, että vetytalouden kehittämiseksi tarvitaan kunnianhimoisia tavoitteita ja konkreettisia toimia, jotka ohjaavat niin julkista kuin yksityistä sektoria kohti hiilineutraalisuutta. Suomeen on mahdollista rakentaa vahva vetysektori, jolla on miljardien eurojen vientipotentiaali.

Riittävän kunnianhimoinen tavoite jakeluvelvoitteeseen vihreän vedyn osalta on isoin yksittäinen toimi, jolla voidaan houkutella teollisia vihreän siirtymän investointeja. Korkeamman vedyn jakeluvelvoitteen vaikutus pumppuhintoihin on korkeimmillaankin alle kolme senttiä litralta.*

Vedyn siirtoinfrastruktuurin rakentaminen on kriittistä vetytalouden synnyn kannalta. Valtion tulee varmistaa, että vedyn siirtoinfrastruktuuria rakennetaan keskeisille tuotanto- ja kulutusalueille sekä erityisesti Uudenmaan alueelle, joka on yksi Suomen talouden ja teollisuuden keskuksista. Tämä mahdollistaa vedyn tehokkaan jakelun ja käytön edistäen samalla vetytalouden nopeaa kasvua ja integroitumista osaksi laajempaa energiajärjestelmää. Energiatehokkuuden kasvattamiseksi on suotavaa, että suuret vetyhankkeet voidaan toteuttaa kaupunkien läheisyyteen, jossa hukkalämpö voidaan hyödyntää kaukolämpöverkossa.

Liikenteessä vedyllä on merkittävä rooli erityisesti kaikkein raskaimmassa tie-, meri- ja lentoliikenteessä. Raskaassa tieliikenteessä Suomi on erityisasemassa pitkien etäisyyksien ja erityisen raskaan kaluston suhteen. Raskas kalusto mahdollistaa suurimman osan tavarakuljetuksista, jolloin sen modernisoinnilla on suuri vaikutus hiilidioksidipäästöihin.

Helenin viestit vetytalouden edistämiseksi

• Vetytalouden kehittämiseksi Suomen on asetettava selkeät ja kunnianhimoiset tavoitteet, joista merkittävin on vihreän vedyn jakeluvelvoitteen osuuden asettaminen vähintään kolmeen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
• Jakeluvelvoitteen rikkomisesta annettavan sakon tulee olla riittävän korkea eli yli kuusi senttiä megajoulelta, jotta jakeluvelvoite kannustaa tehokkaasti vihreän vedyn tuotantoon ja käyttöön.
• Valtion on oltava aktiivisessa roolissa vedynsiirtoinfrastruktuurin rakentamisessa erityisesti keskeisille tuotanto- ja kulutusalueille, kuten Uudellemaalle.
• Raskaan vetyliikenteen lisäämiseksi tarvitaan ajoneuvojen hankintatukia ja tukea infrastruktuurin kehitykseen.

* AFRY:n selvitys työ ja elinkeinoministeriölle.

Helen haluaa rakentaa Suomelle kilpailuedun älykkäällä, joustavalla ja markkinaehtoisella energiajärjestelmällä. Suomen sähkömarkkinoilla on riittävästi energiaa ja se on keskimääräisesti edullista mutta aiempaa volatiilisempaa. Myös uutta uusiutuvaa tuotantoa on edelleen rakenteilla. Samaan aikaan tehoa ylläpitävää tuotantoa on poistunut markkinoilta. Joustoilla ja erilaisilla sähkövarastoilla voidaan kompensoida poistunutta tehoa hyvin merkittävissä määrin.

Helenin näkemyksen mukaan nykyinen sähkömarkkinamalli, energy only, toimii uusiutuvan energian tarjonnan lisääntyessä, ja markkinaehtoista hinnoittelujärjestelmää muuttavalle tukijärjestelmälle eli kapasiteettimekanismille ei ole tarvetta. Siirtymä pois vakaiden hintojen fossiilitaloudesta on ollut suunniteltua nopeampaa aiheuttaen suuria hinnanvaihteluita, joihin markkina ei ole vielä ehtinyt sopeutua. Kasvanut volatiilisuus on kuitenkin olennainen osa ja samalla kannustin, kohti vihreää siirtymää ja uusiutuvaa energiaa. Pidemmällä aikavälillä markkina korjaa itse itsensä, sillä hinnanvaihtelut luovat kannusteen investoida erilaisiin tuotannon ja kysynnän joustokyvykkyyksiin, jotka ajan kuluessa mahdollistavat fossiilisista energialähteistä luopumisen ja polttamiseen perustuvien energialähteiden käytön vähentämisen Suomen tavoitetasoille.

Mahdolliset uudet hinnanmuodostumiseen vaikuttavat tukimekanismit voivat estää vihreän siirtymän kannalta kriittisen joustavan ja puhtaan energiamarkkinan syntymisen. Parhaimmillaan joustava ja puhdas energiamarkkina voi olla Suomelle uusi merkittävä kilpailuetu, ja meillä on mahdollisuus luoda Suomesta joustavan ja vihreän teollisuuden mallimaa. Sähkön kysynnän kasvaessa investointihalukkuus uuteen tuotantoon lisääntyy, ja volatiilisuuden kannustamana rakentuva jousto tasaa tehon riittävyyttä.

Helen ei pysty käytettävissä olevien julkisten tietojen perusteella arvioimaan tehovajeen todennäköisyyttä. Mikäli viranomaisten ja kantaverkosta vastaavan Fingridin käytettävissä olevien laajempien tietojen ja selvitysten perusteella Suomessa on selkeä tehovaje ja tehopulan uhka on ilmeinen, tulisi tilanteeseen hakea ratkaisua esimerkiksi joustavaan kapasiteettiin kohdistetuilla investointituilla. On tärkeää, että keinoista riippumatta minimoidaan negatiiviset vaikutukset markkinaehtoisen joustomarkkinan syntymiseen ja energian hinnanmuodostumiseen.

Helen ei kannata mitään energian tuottamiseen kohdistuvia tuotantotukia, kuten kapasiteettimekanismia. Energiantuotantoon kohdistetut takuu- ja minimihinnat ovat yhteiskunnalle kalliita, vääristävät markkinaehtoista hinnanmuodostumista sekä syrjäyttävät markkinalta edullista uusiutuvaa energiaa.

Lue tarkemmin Helenin näkemyksiä täältä.