Luonnon monimuotoisuus
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on ilmaston ohella energia-alan ja koko yhteiskunnan keskeisimpiä vastuullisuuskysymyksiä. Luontokato etenee vauhdilla, mutta sitä on mahdollista hidastaa. Tällä sivulla kerromme toimista, joilla me Helenissä vastaamme luontokadon asettamiin haasteisiin.
Tavoitteena nettopositiivisuus
Erilaiset energiantuotannon muodot vaikuttavat eri tavoin luontoon, ilmastoon, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Tavoitteemme on ymmärtää energiantuotantomme ympäristövaikutukset koko niiden elinkaaren ajalta ja sopeuttaa toimintaamme luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Rakentaessamme hiilineutraalia energiantuotantoa tavoittelemme nettopositiivista vaikutusta, jossa toimintamme aiheuttaa kokonaisuudessa enemmän myönteisiä kuin kielteisiä ympäristövaikutuksia.
Toimimme luontoa kunnioittaen
Helen toimii luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen ja tavoittelee pitkän tähtäimen nettopositiivisuutta. Uusien hankkeiden osalta tavoittelemme nettopositiivisuutta vuoteen 2030 mennessä. Raportoimme luonnon monimuotoisuudesta vuosittain osana vastuullisuusraporttiamme.
Keskitymme vaikuttaviin toimiin
Olemme biodiversiteettistrategiassamme tunnistaneet toimintamme keskeiset ympäristövaikutukset ja valinneet toimenpiteidemme painopisteiksi bioenergian hankinnan, vesivoiman tuotannon ja energiainfrastruktuurin kehittämisen. Strategiatyössä tekemämme havainnot mahdollistavat keskittymisen tehokkaisiin ja aidosti vaikuttaviin toimiin luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi.
Edistämme tavoitteitamme
Lisäsimme vuonna 2023 vastuullisuusohjelmaamme luonnon monimuotoisuutta koskevia tavoitteita, joiden saavuttamisesta raportoimme ensimmäisen kerran vuonna 2024.
Painopisteemme luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi
Toteuttaaksemme siirtymän hiilineutraaliin energiantuotantoon luontoa ylläpitävällä tavalla painotamme seuraavia toimintatapoja:
Vesiekosysteemit
Vesivoima on uusiutuva ja päästötön energianlähde, joka voi kuitenkin aiheuttaa paikallisia ympäristövaikutuksia vesiekosysteemeihin sekä rajoittaa kalojen luontaista liikkumista ja lisääntymistä. Tällä hetkellä etsimme Kymijoen länsihaarassa ratkaisuja, joilla mahdollistetaan kalan kulku padon ohi lisääntymisalueille. Tutkimusten perusteella on syntynyt hyvä käsitys toteutuskelpoisista vaihtoehdoista, mutta jatkoselvitystyötä tarvitaan.
Ekologinen kompensaatio kuuluu keinovalikoimaamme niissä tapauksissa, joissa ensisijainen tavoitteemme ympäristö- ja ympäristövaikutusten minimoinnista ei syystä tai toisesta onnistu. Ekologisen kompensaation periaatteiden mukaan haittoja pyritään ensisijaisesti välttämään ja vähentämään. Mikäli ympäristön ennallistaminen ei ole hankkeen ympäristössä mahdollista, pyrimme hyvittämään luonnolle aiheutuneen haitan muualla.
Yhteiskunta
Yhteistyön avulla pyrimme tunnistamaan toimintamme vaikutukset ja kartoittamaan parhaita toimintatapoja aktiivisessa yhteistyössä Helsingin kaupungin, tiedeyhteisön, järjestöjen sekä paikallisten asukkaiden ja elinkeinoelämän kanssa.
Toteutamme luontovaikutusten arvioinnin osana uusien hankkeiden suunnittelua ja seuraamme tunnistettuja riskejä systemaattisesti. Lisäksi integroimme luontoriskeihin varautumisen osaksi nykyistä toimintaamme ja auditoimme säännöllisesti polttoainetoimittajia.
Biodiversiteetin huomioiminen päästökompensaatiossa. Teemme päästökompensaatiota vain tavalla, joka tuottaa samalla positiivisia luontovaikutuksia.
Bioenergia
Bioenergian hankinnassa edellytämme toimittajiltamme kestävää metsänhoitoa ja luonnon monimuotoisuuden huomiointia. Käytämme ainoastaan kestävyyssertifioitua tai alkuperävalvottua biomassaa. Kehitämme seurantaa, jonka avulla varmistamme jatkossakin tuotanto- ja toimitusketjun vastuullisuuden. Toimimme lahopuun säilyttämiseksi ja tuottamiseksi talousmetsissä ja varmistamme, että myös polttoaineen toimittajat tuntevat lahopuun merkityksen metsien monimuotoisuudelle. Kestävän biomassan käyttäminen on väliaikainen ratkaisu. 2030-luvulla bioenergialla turvataan lämmön toimitus kylmimpinä pakkasjaksoina tai, jos osa polttoon perustumattomasta kapasiteetista on jostain syystä poissa käytöstä.
Suosimme polttoon perustumattomia ratkaisuja siirtyessämme hajautettuun lämmöntuotantoon ja energiajärjestelmään. Toteutamme siirtymän Salmisaaren ja Hanasaaren hiilivoimaloiden sulkemisen yhteydessä, jolloin tuotanto korvataan muun muassa energian varastoinnilla, hukkalämmöllä, biolämmöllä, sekä aurinko- ja tuulivoimalla. Selvitämme myös teollisten hukkalämpöjen käyttöä, meriveden lämmön ympärivuotista talteenottoa ja geotermistä energiaa.