Hiilineutraalisuusohjelma
Helenin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalisuusohjelmassa kerromme, miten vähennämme hiilidioksidipäästöjä ja riippuvuutta fossiilisesta tuontienergiasta sekä lisäämme energiaomavaraisuutta.
Kestävä energiajärjestelmä
Helsingin energia-alusta yhdistää puhtaan sähkön, luotettavan sähköverkon ja joustavan kaukolämmön vähäpäästöisiin asiakasratkaisuihin. Helenin kaukolämpöjärjestelmän joustavuus ja luotettava sähköverkko mahdollistavat energiantuotannon useista eri lähteistä.
Kaukolämpöverkko tarjoaa asiakkaillemme kilpailukykyisen, turvallisen ja toimitusvarman lämmitysvaihtoehdon. Sähkön tarve moninkertaistuu vihreän siirtymän myötä, ja toimitamme asiakkaillemme puhdasta sähköä. Vauhditamme siirtymää hiilineutraalisuuteen erilaisten digitaalisten palveluiden, IoT-ratkaisuiden, energiadatan ja digitaalisen käyttökokemuksen avulla.
Päästöjen vähentäminen
Helen on tehnyt määrätietoisia toimia päästöjen vähentämiseksi. Vuonna 2023 tulokset konkretisoituivat, kun helsinkiläisiä lähes 50 vuotta palvellut Hanasaaren voimalaitos lopetti toimintansa. Laitoksen sulkemisen myötä kivihiilen kulutuksemme puolittui ja energiantuotantomme otti mittavan loikan puhtaampaan suuntaan. Kasvihuonepäästömme* putosivat 40 prosenttia ja koko Helsingin päästöt 20 prosenttia. Seuraava merkittävä käännekohta on vuonna 2025, kun luovumme kivihiilen käytöstä kokonaan ja suljemme Salmisaaren voimalaitoksen. Helen on ensimmäisenä suomalaisena energiayhtiönä saanut Science Based Targets -aloitteelta (SBTi) virallisen hyväksynnän päästövähennystavoitteilleen.
Näin päästövähennyksemme* etenevät
2024 vähintään 60 % vuoden 1990 tasosta
Siirrymme kohti hajautettua lämmöntuotantoa ja kestävää energiajärjestelmää. Korvaamme tuotantoa hukkalämmöillä, kestävällä bioenergialla, energian varastoinnilla sekä ydin-, tuuli- ja aurinkovoimalla.
2025 vähintään 80 % päästövähenemä vuoden 1990 tasosta
Lämmöntuotantomme muodostuu valtaosin hukka- ja ympäristölämpöjä hyödyntävistä lämpöpumpuista, sähkökattiloista, energian varastoinnista ja kestävästä bioenergiasta. Tuotamme sähköä pääosin tuuli-, ydin-, vesi- ja aurinkovoimalla.
2030 vähintään 95 % vuoden 1990 tasosta
Kasvatamme entisestään tuuli- ja aurinkovoiman sekä polttoon perustumattoman lämmöntuotannon määrää erityisesti lämpöpumppuratkaisuilla. Kompensoimme jäljelle jääneet päästöt.
*Scope 1 -päästöt sisältävät Helenin suorien piipunpääpäästöjen, omien ajoneuvojen sekä kaasujen vuodoista aiheutuvat päästöt. Scope 2 -päästöt käsittävät puolestaan kuluttamamme energian päästöt. Scope 3 -päästöjen (3d) osalta tavoitteen piiriin kuuluvat osakkuusyhtiöiden energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöt sekä ostetun ja jälleenmyydyn sähkön ja lämmön tuotantoon liittyvät päästöt. Tavoiterajat sisältävät biogeeniset päästöt ja poistot. Biogeeniset päästöt on käsitelty tavoitteessa nollapäästöisinä, koska kestävä biomassa on EU:n päästökaupassa nollapäästöinen.
Puhdas sähkö
Vihreä siirtymä on hyvin pitkälle sähköistymisen murros, jossa sähkön tarve moninkertaistuu. Tarvitsemme uutta, puhdasta sähköntuotantoa vastataksemme sähköistyvän yhteiskunnan tarpeisiin. Helenin sähköntuotanto koostuu jatkossa pääosin tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinvoimasta. 2020-luvun alussa teimme investointipäätökset useista suurista tuuli- ja aurinkopuistoista, jotka valmistuvat vuosien 2024 ja 2025 aikana. Lisäksi Olkiluoto 3:n valmistuttua vuonna 2023 ydinvoiman osuus Helenin sähköntuotannossa kasvoi merkittävästi.
Helen uudistaa sähköntuotantoportfoliotaan luopumalla kivihiileen perustuvasta fossiilisesta tuotantokapasiteetista ja lisäämällä vähäpäästöistä tuuli-, aurinko- ja ydinvoimakapasiteettia. Vuonna 2025 kokonaistuotannostamme noin 90 prosenttia on päästötöntä.
Samana vuonna vuosittainen tuulivoimatuotantomme ylittää aiemmin kivihiilellä tuotetun sähkön määrän. Sähköä ja lämpöä samanaikaisesti tuottavaa maakaasukapasiteettia tarvitaan silloin, kun päästötön tuotanto ei riitä kattamaan sähkön kysyntää, kuten kylminä ja tuulettomina pakkasjaksoina. Näissä tilanteissa tällä tuotannolla voi olla merkittävä rooli koko Suomen sähköjärjestelmän tukemisessa ja sähkön markkinahinnan vakauttamisessa. Oheisessa kuvassa on esitetty Helenin sähköntuotantokapasiteetin rakenne vuosina 2022 ja 2026. Vuoden 2026 kapasiteetti on kokonaisuudessaan rakenteilla.
Sähköverkko
Sähkön toimitusvarmuuden merkitys kasvaa yhteiskunnan sähköistyessä. Mahdollistamme Helsingin päästövähennykset liittämällä Helen Sähköverkon asiakkaiden vähäpäästöisen tuotannon sähköverkkoon niin, että se ei muodosta pullonkaulaa vihreälle siirtymälle.
Helen Sähköverkon investoinnit liittyvät kaupungin kehittymiseen sekä vihreän siirtymän edistämiseen. Yksi isoimmista tulevien vuosien verkkomuutoksista liittyy Läntiseen bulevardikaupunkiin, jota koskevista muutoksista Helen Sähköverkko ja Helsingin kaupunki allekirjoittivat toteutussopimuksen vuonna 2024. Helen Sähköverkon osalta kokonaisuus pitää sisällään Pitäjänmäen sähköaseman siirron uudelle sijainnille sekä sähköasemaan liittyvien suurjännitteisten 110 kilovoltin avojohtojen osittaisen kaapeloinnin maan alle Läntisen bulevardikaupungin kehittymisen mahdollistamiseksi.
Helsinki on viime vuosiin asti ollut sähkön siirron näkökulmasta omavarainen fossiilisen sähköntuotannon ansiosta. Tämä asiaintila on murroksessa, ja Helsingistä on tulossa sähkön tuoja. Yksi merkittävä tekijä kaupungin kehittymisen ja vihreän siirtymän kirittämiselle ovat Helsingin kaupungin, kantaverkkoyhtiö Fingridin ja Helen Sähköverkon suunnitelmat kantaverkon ulottamiselle Viikkiin. Yhteys valmistuu vuoteen 2026 mennessä.
Lisäksi tulevaisuudessa tarvitaan uusi 400 kilovoltin kaapeliyhteys lähemmäs keskustaa, koska kantaverkon kapasiteetti rajoittaa Helenin suunnittelemien hiilineutraalisuusinvestointien toteuttamista. Myös sähköasemien välisiä 110 kilovoltin kaapeliyhteyksiä on vahvistettava, jotta uusien lämpöpumppulaitosten ja sähkökattiloiden sähkön saanti voidaan varmistaa myös vikatilanteissa.
Sähkön varastointi ja joustavuus
Sähkövarastojen sekä joustopalveluiden tarkoituksena on tukea vihreää siirtymää, tasapainottaa sähkön hinnanvaihteluita ja turvata sähköjärjestelmän toimitusvarmuus. Helen on rakentanut tekoälyä hyödyntävän optimointikyvykkyyden sähkön joustomarkkinoille sekä investoinut vahvasti sähkövarastoihin. Vuonna 2023 lanseerasimme uuden sähkövarastojen operointiin keskittyvän palvelun, joka optimoi akkuihin varastoidun sähkön tarjoamisen sähkö- ja reservimarkkinoille.
Olemme tehneet investointipäätöksiä useista sähkövarastoista sekä tuuli- ja aurinkopuistojen yhteyteen että muihin lokaatioihin. Vuoden 2024 alussa investoimme 40 megawatin sähkövarastoon Nurmijärvellä. Vuonna 2023 päivitetyssä strategiassamme jousto on nostettu vihreän siirtymän ja kannattavuuden rinnalle yhdeksi kolmesta fokusalueesta. Tavoitteenamme on jatkaa investointeja sähkön varastointiin ja joustavuuteen myös tulevaisuudessa.
Kaukolämmön irtautuminen fossiilisista polttoaineista
Helsingin kestävä lämmöntuotanto rakentuu useasta eri lähteestä, joiden alustana toimii joustava kaukolämpöverkko. Kaukolämpöverkossa virtaava vesi voidaan lämmittää lukemattomilla eri tavoilla.
Siirrymme entistä sähköisempään ja hajautetumpaan lämmöntuotantoon, jonka keskiössä ovat hukka- ja ympäristölämpöjen hyödyntäminen, sähkökattilat sekä kestävä bioenergia. Vuonna 2030 fossiilisen tuotannon määrä laskee alle viiteen prosenttiin, ja lämpöpumppujen sekä sähkökattiloiden osuus on lähes kaksi kolmasosaa. Lisäksi kehitämme lämpökauppaa asiakkaiden ja muiden energiayhtiöiden kanssa. Vaikka Helenillä on myös fossiiliseen maakaasuun ja öljyyn perustuvaa kapasiteettia, arvioimme, että sen käyttö jää hyvin marginaaliseksi ja saavutamme 95 prosentin päästövähennystavoitteen vuoteen 2030 mennessä. Tällä kapasiteetilla on myös keskeinen rooli toimitus- ja huoltovarmuuden ylläpidossa sekä lämmön hintavakauden hallinnassa.
Investoinnit hiilineutraaliin energiantuotantoon parantavat kaukolämmön kilpailukykyä suhteessa kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin, mikä mahdollistaa monipuolisen tuotetarjoaman asiakkaille. Helenin tavoitteena on, että asiakas pystyy osallistumaan energiajärjestelmän hallintaan omilla toimillaan siitä hyötyen. Helenin lämmityksen ja jäähdytyksen tuote- sekä palveluvalikoimaa kehitetään siten, että asiakas pystyy valinnoillaan määrittämään tavoitetason energian edullisuudella ja puhtaudelle.
Kaukolämmön päästöjen kehitys
Vuonna 2023 myydyn kaukolämmön ominaispäästöt vähenivät lähes 30 prosenttia vuodesta 2022. Tiekartan mukaan kaukolämmön päästövähennys on noin 70 prosenttia vuonna 2025 ja noin 95 prosenttia vuonna 2030. Myydyn kaukolämmön ominaispäästöjen arvioidaan olevan 16 grammaa hiilidioksidiekvivalenttia myytyä kilowattituntia kohden vuonna 2030. Hiilineutraalisuus saavutetaan kompensoimalla nämä jäljelle jäävät päästöt.
Taulukon päästöarviot kuvaavat normaalia vuotta. Vuosittaiset päästöt voivat vaihdella lämpötilasta, hyödykkeiden markkinahinnoista tai poikkeustilanteista johtuen. Päästöjä aiheuttavaa fossiilisista energiantuotantoa voidaan joutua lisäämään esimerkiksi fossiilittoman kapasiteetin vikatilanteissa, kylmien pakkasjaksojen aikana tai kun sähköjärjestelmässä on rajoitteita joko sähkön siirron tai kulutukseen nähden vähäisen sähköntuotannon vuoksi.
Joustava lämpö
Eri lämmöntuotantomuotojen oikea-aikainen hyödyntäminen tukee sähköistyvää yhteiskuntaa tarjoamalla joustoa sähköjärjestelmään. Kun lämmöntarve on suurimmillaan ja sähköstä on niukkuutta, voidaan hyödyntää bioenergiaa sekä lämpövarastoja.
Kun edullista sähköä on hyvin saatavilla, kaukolämpöä voidaan tuottaa sähköön pohjautuvilla tuotantomuodoilla ja ladata varastoja. Kehitämme myös joustavia kulutusratkaisuja yhdessä asiakkaidemme kanssa, jolloin vältämme ylilämmityksen ja mahdollistamme kysyntäjouston.
Tuotantokapasiteetti siirtyy pois fossiilisista
Helenin kivihiilikapasiteetista poistui valtaosa keväällä 2023 Hanasaaren yhteistuotantolaitoksen sekä Salmisaaren kivihiililämpölaitoksen lopetettua toimintansa. Salmisaaressa sijaitseva viimeinen kivihiilellä toimiva sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos suljetaan 1.4.2025.
Jäljelle jäävä vähäinen fossiilinen tuotantokapasiteetti varmistaa myös lämmitysjärjestelmän toimitus- ja huoltovarmuutta sekä kaukolämmön hinnan vakautta.
Oheisessa kuviossa on esitetty Helenin lämmöntuotantokapasiteetin kehitys vuoteen 2030 asti. Lämpöpumppujen, sähkökattiloiden ja bioenergian määrä kasvaa tulevina vuosina voimakkaasti. Vuoden 2027 kapasiteetti on jo rakenteilla.
Kaukolämmön kysyntäjousto
Helen edistää kaukolämmön hiilineutraalisuutta optimoimalla omaa energiantuotantoaan ja lisäämällä lämpöjärjestelmän joustavuutta. Kehityksen mahdollistaa lämmöntuotannon sähköistyminen. Joustavuutta lisäävät erityisesti lämpökattilat ja -varastot, minkä lisäksi myös lämmön kuluttajilla on iso rooli kulutushuippujen tasaamisessa. Suomalaiset sähkön käyttäjät ovat viimeisten vuosien aikana ohjanneet kulutustaan yhä enemmän sähkön halvimmille tunneille hyödyttäen samalla koko sähköjärjestelmää. Myös lämpöjärjestelmä hyötyy jatkossa samasta toimintamallista. Suuressa osassa asuinrakennuksia tapahtuu ajoittain ylilämmittämistä, mikä lisää energiankulutusta ja kasvattaa samalla kaukolämpölaskuja.
Helen on aloittanut kaukolämmön kysyntäjouston osalta yhteistyön sekä Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) että Helsingin kaupungin kanssa. Yhteistyön tavoitteena on kehittää kaukolämpöjärjestelmää ja mahdollistaa asiakkaiden kiinteistöjen lämmityksen sekä Helenin tuotannon yhteisoptimointi. Heka ja Helsingin kaupunki tavoittelevat joustolla kustannussäästöjä ja ympäristön kannalta kestävämpää energiankäyttöä. Keskeisenä tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä ja, että asiakas pystyy valinnoillaan määrittämään tavoitetason energian edullisuudella ja puhtaudelle. Kulutuksen ohjaus varmistaa myös huoltovarmuutta, koska sama energia saadaan poikkeustilanteissa kestämään pidempään.
Tavoitteena polttamattomuus
Helenin tavoitteena on polttamaton energiantuotanto vuoteen 2040 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olemme käynnistäneet ydinenergiaohjelman, jonka tarkoituksena on rakentaa pienreaktori Helsingin kaukolämmön käyttöön. Ohjelman ensimmäisen vaiheen odotetaan valmistuvan vuonna 2026, johon mennessä kartoitamme vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja, laitostoimittajia sekä laitospaikkoja.
Helenin biogeeniset hiilidioksidipäästöt
Helenin tavoitteena on hiilineutraali energiantuotanto vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoittelemme polttamisesta luopumista energiantuotannossamme vuoteen 2040 mennessä. Kestävän biomassan käyttäminen on Helenille siirtymävaiheen ratkaisu, joka turvaa lämmön toimitus- ja huoltovarmuuden ennen kuin voimme lopettaa polttoon perustuvan energiantuotannon kokonaan.
Ydinenergian käyttö on yksi edellytys polttamisen lopettamista osana energiantuotantoa koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. Helenillä onkin käynnissä ydinenergiaohjelma, jonka tavoitteena on toteuttaa kaukolämpöä tuottava lämpölaitos tai sähköä ja lämpöä tuottava yhteistuotantolaitos osaksi Helenin energiajärjestelmää 2030-luvulla. Myös kaikki 2030-luvun muut investoinnit esimerkiksi hukkalämpöjen hyödyntämiseen sekä lämpöpumppuihin ja sähkökattiloihin vähentävät biomassan käyttöä energiatuotannossa.
Helenin biogeenisten hiilidioksidipäästöjen taso on korkeimmillaan (noin 1 MtCO2) vuonna 2025, kun Helen lopettaa kivihiilen polttamisen kokonaan. Tämän jälkeen kaikki Helenin 2020-luvun lopun investoinnit kaukolämmön tuotannon sähköistämiseen sekä kysyntäjoustoon vähentävät fossiilisten päästöjen lisäksi myös biogeenisiä päästöjä. 2020-luvun lopulla vuosittaiset biogeeniset hiilidioksidipäästöt voivat vaihdella välillä 0,6–0,8 MtCO2 riippuen lämpötilasta, hyödykkeiden markkinahinnoista tai mahdollisista poikkeustilanteista. Arviomme mukaan 2030-luvulla vuosittaisten biogeenisten päästöjen taso vaihtelee välillä 0,5–0,7 MtCO2, kunnes voimme lopettaa polttamisen kokonaan ydinenergialaitoksen ja tai laajamittaisen hukkalämpöjä tuottavan teollisuuden (esimerkiksi laajamittainen vedyntuotanto tai suuret datakeskukset) avulla.
Biogeeniset päästöt lasketaan LULUCF-sektorilla
Hiilineutraalisuustavoitteessa Helenin biogeeniset päästöt on käsitelty nollapäästöisinä, koska biomassan aiheuttamat päästöt lasketaan syntyneeksi jo metsänkäsittelyvaiheessa, ja kestävä biomassa on EU:n päästökaupassa nollapäästöinen.
Biomassan polttamisen nollapäästöisyys on sovittu YK:n Pariisin ilmastosopimuksessa sekä määritelty tarkemmin Euroopan Unionin direktiiveissä. Biomassan kaikki hiilidioksidipäästöt lasketaan LULUCF-sektorilla (maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous): Kun puu metsässä kaatuu, se merkitään tilastoissa päästöksi kokonaisuudessaan riippumatta siitä, miten ja millä sektorilla puu ja sen eri osat käytetään. Metsäbiomassan polttamisenkin päästöt on laskettu maankäyttösektorilla, eikä enää energiasektorilla, jolloin vältetään näiden päästöjen kaksinkertainen laskenta Suomen päästöinventaariossa.
Biomassan kestävyyden varmistaminen
Helen käyttää ainoastaan EU:n uusiutuvan energian direktiivin (RED) kestävyyskriteerit täyttävää biomassaa. Tavoitteemme on, että 100 prosenttia hankkimastamme biomassasta on EU:n uusiutuvan energian direktiivin kestävyyskriteerien täyttämisen lisäksi myös sertifioitua ja alkuperävalvottua. Käyttämämme sertifikaatit ovat PEFC eli Programme for the Endorsement of Forest Certification, SBP eli Sustainable Biomass Program ja FSC eli Forest Stewardship Council ). PEFC ja FSC -sertifikaatteihin ei sisälly kasvihuonekaasupäästölaskentaa, joten niitä ei voi sellaisenaan yksinään käyttää EU:n kestävyyskriteerien osoittamisessa. Euroopan komission tunnustama SBP-sertifiointi puolestaan osoittaa, että yritys noudattaa lämpöä ja energiaa tuottavan biomassan eurooppalaista lainsäädäntöä, sääntelyä ja kestävyysvaatimuksia. FSC ja PEFC -standardien vaatimukset eivät kata kaikkia SBP-järjestelmän vaatimuksia eikä SBP-järjestelmän sertifiointi kata kaikkia FSC ja PEFC -standardien vaatimuksia.
Bioenergian hankinnassa edellytämme toimittajiltamme kestävää metsänhoitoa ja luonnon monimuotoisuuden huomioimista. Standardoitujen kestävyysjärjestelmien lisäksi käymme aktiivista dialogia ja tarkistuksia polttoaineen toimittajiemme kanssa. Tavoitteemme on auditoida kahdesta kolmeen polttoainetoimittajaa vuodessa.
Helen vaikuttaa biodiversiteetin edistämiseen metsäpolttoaineiden hankintamenettelyillä ja -sopimuksilla, auditoinneilla, aktiivisesti vaikuttamalla alan ohjeistukseen ja koulutukseen. Esimerkkeinä Metsäenergian vastuullinen hankintasuositus bioenergia-alan toimijoille ja vuonna 2023 uudistetut metsän hoitosuositukset (Tapio), joissa kiinnitettiin laajasti huomiota monimuotoisuuden lisäämiseen metsänhoidon yhteydessä.