Toimintakertomus

Konserni

Helen-konsernin muodostavat emoyhtiö Helen Oy sekä tytäryhtiöt Helen Sähköverkko Oy, Oy Mankala Ab, Helsingin Energiatunnelit Oy, Tuulipuisto Lakiakangas 3 Oy ja Kristinestad Tupaneva Oy. Osakkuusyhtiöinä konserniin on yhdistelty Voimapiha Oy, Suomen Merituuli Oy, Liikennevirta Oy, Böle Vindkraft Ab/Oy, Pjelax Vindkraft Ab/Oy, Kristinestad-Tjöck Vindpark Ab, &charge GmbH ja Think Outside AS.

Helen Oy tarjoaa asiakkailleen sähköä, kaukolämpöä ja -jäähdytystä sekä monipuolisia palveluita energian pientuotantoon sekä asiakkaiden omaan energiankäyttöön ja sen tehostamiseen. Energiaa tuotetaan Helsingissä sijaitsevilla voimalaitoksilla ja muilla tuotantolaitoksilla sekä yhtiön omistamien voimaosuuksien kautta. Helen Oy:n omistaa
Helsingin kaupunki.

Helen Sähköverkko Oy (100 %) keskittyy sähkömarkkinalain mukaiseen sähköverkkotoimintaan ja tarjoaa asiakkailleen sähkön siirto- ja jakelupalvelut lähes koko Helsingin alueella. Verkkoyhtiön liiketoiminta muodostaa noin 10 % Helen-konsernin liikevaihdosta.

Oy Mankala Ab (100 %) on tuotantoyhtiö, jonka omistuksessa ovat Kymijoella sijaitsevat Mankalan, Ahvenkosken, Klåsarön ja Ediskosken vesivoimalaitokset. Oy Mankala Ab:n omistus Teollisuuden Voima Oyj:stä on 8,2 %, Suomen Hyötytuuli Oy:stä 16,1 % ja Suomen Merituuli Oy:stä 50 %.

Helsingin Energiatunnelit Oy (90 %) palvelee energia- vesihuolto- ja tietoliikenneverkkoja. Helsingin kaupungin omistusosuus Helsingin Energiatunnelit Oy:stä on 10 %.

Tuulipuisto Lakiakangas 3 Oy (60 %) valmistui Pohjanmaalle yhdessä hankekehittäjä CPC Finlandin kanssa. Uuden tuulipuiston energiaa tarjotaan asiakkaille vuoden 2022 alusta.

Helenin ja CPC Finlandin perustama sähkönsiirtoyhtiö, Kristinestad Tupaneva Oy (60 %), vastaa tuulipuiston tuotannon siirrosta kantaverkkoon.

Toimintavuosi 2021

Helen eteni vuoden 2021 aikana strategian mukaisesti investoimalla merkittävästi sekä hiilineutraalin energian tuotantoon Helsingissä että sähkön erillistuotantoon tuulivoimalla. Helen myös toteutti muita strategian mukaisia tavoitteita energiamurroksen kiihtyessä ja konkretisoituessa haastavassa markkinatilanteessa.

Helen teki merkittävät päätökset hiilineutraalin energiatuotannon nopeuttamiseksi Helsingissä. Päätökset Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisesta ja tuotannon päättymisestä viimeistään 1.4.2023 ja Salmisaaren kivihiilivoimalan sulkemisesta viimeistään 1.4.2024 lopettavat Helenin kivihiilen käytön yli viisi vuotta suunniteltua aiemmin. Päätös kivihiilen käytön päättymisestä tukee myös Helenin omistajan Helsingin kaupungin tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Energiatoimialan hyödykemarkkinoiden rajut hinnannousut sekä hintojen nopeat vaihtelut olivat leimaa antavia tilikaudelle. Tämä heijastui etenkin sekä polttoaineiden että päästöoikeuksien hinnan voimakkaana kasvuna tilikauden aikana. Helenille hankittavan maakaasun hinta seitsenkertaistui, päästöoikeuksien hinta lähes kolminkertaistui ja kivihiilen hinta tuplaantui vuoden aikana. Sähkömarkkinoiden aluehinta nousi merkittävästi vuoden loppupuolella huipentuen joulukuun ennätyksellisen korkeisiin hintoihin. Kaasun riittävyyshuolista seurannut kaasun, ja sen perässä hiilen kohonnut hinta vaikuttivatmerkittävästi Euroopan kohonneisiin sähkön hintoihin. Myös päästöoikeuksien voimakkaasti kohonneet hinnat nostivat fossiilisen energiantuotannon kustannuksia. Pohjoismaissa hintatasoihin vaikutti lisäksi heikohko vesivuosi, joskin osittain vesitilanne hieman parani loppuvuodesta. Edellisvuoden sähkön tukkumarkkinahinnat olivat historiallisen alhaiset, joten muutos oli merkittävä.

Tuulivoimatuotannon määrä oli alkusyksystä Euroopassa alhaisella tasolla, mikä lisäsi fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon tarvetta Euroopassa. Fossiilisen sähköntuotannon lisääntyminen lisäsi päästöoikeuksien kysyntää ja nosti niiden hintaa. Samalla EU:n kiristyvät ilmastotavoitteet johtivat päästöoikeuksien tarjonnan vähentymiseen.

Päästöoikeuksien ja polttoainekustannusten kohonneet hinnat ja vuodenvaihteen valmisteverojen korotus näkyi kaukolämmön hintakehityksessä. Muutos oli merkittävä johtuen erityisen matalasta vuoden 2020 hintatasosta. Kaukolämmön energiamaksuja korotettiin vuoden 2021 loka-joulukuulle 29,9 prosenttia edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Hinnankorotus ei kuitenkaan vastannut täysimääräisesti kustannusnousua. Marraskuussa julkaistiin poikkeuksellisesti etukäteen kolmen seuraavan hintakauden yhteensä 15 prosentin hinnankorotukset edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Odotuksena on, että hinnankorotuspaineet tasaantuvat kesäkauteen 2022 mennessä.

Sähkön vähittäismarkkinalla Helen jatkoi kasvua kotitalous- ja pienyritysasiakkaiden sektorilla. Vuoden asiakasmäärä kasvoi edellisvuoden tapaan yli 50 000 asiakkaalla ja sopimusmäärä ylitti jo 600 000. Helenin digitaalinen asiointikanavan, Oma Helen -palvelun, kokonaiskäyttäjämäärä kipusi vuoden lopussa 180 000 käyttäjään.

Helen jatkoi kasvua myös uusien ratkaisujen alueella, jossa liiketoiminta laajeni aurinkoliiketoiminnassa yritysten ja asuntoyhtiöiden sopimusten myötä. Helenin sähköautojen latausverkosto laajentui yli 280 latauspisteeseen. Sähköisen liikenteen palveluja kehitettiin palvelemaan erityisesti yritysten tarkoituksiin.

Helen Ventures jatkoi energia-alan kasvuyritysten sijoitustoimintaa. Toisen toimintavuoden aikana Helen Ventures sijoitti neljään kasvuyritykseen: norjalaiseen vesivoiman parissa toimivaan Think Outside AS:n, saksalaiseen satelliittikuvia infrastruktuurin seurannassa hyödyntävään LiveEo GmbH:n, itävaltalaiseen sähköpörssikaupassa algoritmia apuna käyttävään Enspired GmbH:n sekä saksalaiseen sähköisen liikenteen ohjelmistoa asiakkaiden sitouttamiseksi kehittävään &charge GmbH:n.

Helenin liiketoiminnan rakenne laajentui vuoden aikana. Yhtiö sijoitti entistä vahvemmin energialiiketoimintaan tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden kautta.

Konsernin tuloskehitys

Koronapandemiasta huolimatta sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotanto ja jakelu toimi hyvin. Helen-konsernin liikevaihto kasvoi vahvasti, mutta päättyneen vuoden tulos oli edellisvuotta huomattavasti heikompi.

Liikevaihdon kehitykseen vaikutti erityisesti vuoden lopulla toteutuneet ennätyksellisen korkeat sähkön markkinahinnat, jotka nostivat merkittävästi sähkön myynnin liikevaihtoa. Liikevoittoa painoi energianhankinnan sekä
päästöoikeuksien voimakkaasti kohonneet hintatasot.

Helenin tukkusähköliiketoiminta pystyi hyödyntämään hyödykemarkkinoiden tilannetta onnistuneilla sähkömarkkinatoimenpiteillä. Sähkön vähittäisliiketoiminnan kannattavuus puolestaan kärsi merkittävästi loppuvuonna tilanteessa, jossa Helen joutui hankkimaan kalliiseen hintaan sähköä asiakkaiden ennusteita korkeamman kulutuksen vuoksi.

Voimakkaasti kohonneet energianhankinnan, päästöoikeuksien ja polttoaineiden kustannukset nostivat kaukolämmön liiketoiminnan kustannustasoa merkittävästi. Helen ei kyennyt siirtämään kohonneita kustannuksia täysimääräisesti hinnoitteluun.

Konsernin vuoden 2021 liikevaihto oli 1 318 milj. euroa (1 054 vuonna 2020) ja liikevoitto 82 (176) milj. euroa. Sähkön myyntimäärä, 5 478 (6 027) GWh, pieneni 9 %. Kaukolämmön myynti oli 6 885 (5 833) GWh, kasvua 18 % edellisvuodesta. Kaukojäähdytysenergian myynti nousi 18 % ja oli 203 GWh (172 GWh). Sähkönsiirto Helsingissä, 4 473 GWh (4 178 GWh), kasvoi 7 %.
Helen Sähköverkko Oy:n liikevaihto kasvoi 5 % ja liikevoitto 14 %. Helsingin Energiatunnelit Oy:n liikevaihto ja liikevoitto toteutuivat edellisvuoden tasolla.

Konsernin ja emoyhtiön avainluvut 2021

Omavaraisuusaste, % =
100 * omat varat / taseen loppusumma
Omat varat = taseen oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset + poistoero verovelalla vähennettynä

Sijoitetun pääoman tuotto, % =
100 * (voitto ennen tp-siirtoja + rahoituskulut) / sijoitettu pääoma keskimäärin
Sijoitettu pääoma = taseen loppusumma – korottomat velat

Investoinnit

Helen konserni on siirtynyt voimakkaaseen investointivaiheeseen strategiansa mukaisesti. Helen investoi merkittävästi sekä konsernin yhtiöiden käyttöomaisuuteen että sijoituksina useisiin energiantuotannon erillisyhtiöihin.

Konsernin käyttöomaisuusinvestoinnit olivat yhteensä 236 milj. euroa. Emoyhtiön investoinnit olivat yhteensä 174 milj. euroa, josta Vuosaaren biolämpölaitoksen osuus oli 113 milj.euroa, ja kaukolämpö- ja jäähdytysverkostojen osuus oli yhteensä 38 milj. euroa. Sähköverkon investoinnit olivat 22 milj. euroa. Tunneliverkon ja Mankalan investoinnit olivat molemmat 2 milj. euroa. Tuulivoimaan investoitiin Tuulipuisto Lakiakangas 3 Oy:ssä 35 milj. euroa ja Kristinestad Tupaneva Oy:ssä 2 milj. euroa. Muut investoinnit kohdistuivat pääasiassa uusiin palveluihin ja ratkaisuihin.

Helenin merkittävin yksittäinen investointi, Vuosaaren biolämpölaitos, eteni olosuhteisiin nähden hyvin ja budjetoidun mukaisesti. Investointi on merkittävässä roolissa mahdollistamassa luopumista kivihiilen energiakäytöstä, minkä vuoksi siihen liittyvät mahdolliset riskit koronapandemiasta ja komponenttipulasta johtuen ovat erityisen huomion alla. Lämpölaitoksen käynnistymisen aikataulu on joulukuussa 2022.

Mustikkamaan luolalämpövaraston rakentamisessa koettiin teknisiä haasteita vuoden aikana, ja lämpövaraston käyttöönotto siirtyi keväälle 2022.

Katri Valan kuudes lämpöpumppu siirtyi suunnitelmallisesti tuotantokäyttöön. Lämpöpumpulla saavutettiin suunniteltua suuremmat tuotantotehot. Katri Valan seitsemännen lämpöpumpun työmaalla käynnistettiin tilan laajennuslouhinnat. Vuosaaren lämpöpumpputöitä viimeisteltiin ja käyttöönotto sopeutetaan energiamarkkinatilanteeseen.

Ruskeasuon geotermisen pilottilämpölaitoksen lämpökaivon työmaa perustettiin ja poraaminen saatiin käyntiin. Talven sääolosuhteiden vuoksi poraaminen jouduttiin kuitenkin keskeyttämään.

Lakiakangas 3 -tuulipuiston kaikki voimalat pystytettiin ja koko sähköntuotantokapasiteetti saadaan käyttöön alkuvuoden 2022 aikana. Voimalan yhteyteen on rakenteilla sähkövarasto. Suomen Hyötytuulen kolmen tuulipuiston rakentaminen etenee aikataulussa.

Päästökehitys

Vuoden 2021 lopussa Helenin energiahankinnan kumulatiiviset CO2-kokonaispäästöt olivat 2,6 % suuremmat kuin edellisvuonna vastaavalla jaksolla. Kylmän alkuvuoden ja joulukuun vuoksi tuotettu energiamäärä kasvoi 7 %. Vuoden ominaispäästö oli kuitenkin noin 1,4 % pienempi kuin vuonna 2020, koska Helenin vähäpäästöisen tuotannon osuus kasvoi.

Energianhankinnan kokonaismäärä 2021 oli noin 7 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Lämmöntuotanto kasvoi noin 17 %. Lämpöpumppujen tuotanto lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna ja pellettiä käytettiin lähes kolminkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna.

Maakaasun korkean hinnan takia kaasua käytettiin koko vuoden aikana noin 22 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä näkyi erityisesti loppuvuoden osalta edellistä vuotta korkeampina päästöinä, kun öljyä ja kivihiiltä käytettiin huomattavasti edellistä vuotta enemmän.

Päästöjen kehityssuunta on laskeva ja päästöihin vaikuttavat merkittävästi sään lisäksi myös toteutetut hiilineutraalin tuotannon investoinnit. Investointiohjelman toteuttaminen kestää useita vuosia. Helen arvioi ominaispäästöksi vuonna 2025 noin 65 g/kWh.

Energiatuotannon suorien CO2-päästöjen ja ominaispäästöjen viiden vuoden kehitys:

Helen on ensimmäisenä suomalaisena energiayhtiönä sitoutunut tieteeseen perustuvaan päästövähennystavoitteeseen, Science Based Targetiin (SBT). Helen on laskenut kasvihuonekaasupäästöt SBT:n edellyttämän GHG-protokollan mukaisesti (scope 1, 2 ja 3) ja asettanut itselleen SBT:n 1.5 asteen mukaisen päästötavoitteen 60 eqvCO2 g/kWh vuodelle 2030 (eqv = kaikki kuusi kasvihuonekaasua yhteismitallistettuna CO2-ilmastovaikutuksen mukaan). Tavoite on parhaillaan SBT-organisaation hyväksymisprosessissa. Scope 1 pitää sisällään konsernin suorat päästöt polttoaineista, scope 2 epäsuorat päästöt energian kulutuksesta ja scope 3 toiminnan muut päästöt sekä polttoaineiden hankintaketjun päästöt.

Alla olevaan taulukkoon on laskettu koko konsernin GHG-protokollan mukaiset CO2eqvpäästöt (sis. scope 1,2,3). Biomassan polton päästöt on käsitelty tässä nollapäästöisinä. Vuodesta 2022 alkaen raportoidaan vain GHG-protokollan mukaiset päästöt.

Koko konsernin GHG-protokollan mukaiset CO2eqv-päästöt:

Rahoitus

Helen-konsernin rahoitusasema on vahva ja maksuvalmius hyvä. Konsernin omavaraisuusaste oli 68 % ja korollisten velkojen määrä tilikauden lopussa 592 milj. euroa. Konsernin kassavarat ja sijoitukset olivat yhteensä 413 milj. euroa.

Välittömän maksuvalmiuden turvaamiseksi kassavarojen, lyhytaikaisten sijoitusten ja nostettavissa olevien limiittien määrä pidetään riittävällä tasolla. Helen-konserni on mukana Helsingin kaupungin konsernitilissä ja tytäryhtiöiden jäsentileillä on luottolimiitit. Emoyhtiöllä on 100 milj. euron yritystodistusohjelma, joka oli vuoden vaihteessa kokonaan käyttämättä.

Konsernin rahoitus- ja sijoituspolitiikka ohjaa emoyhtiön ja tytäryhtiöiden pääomarakennetta, vieraan pääoman hankintaa, rahoitusriskeiltä suojautumista, kassavarojen sijoitustoimintaa, käyttöpääoman hallintaa sekä likviditeetin hallintaa.

Rahoituksen hoidon tavoitteena on konsernin riittävän maksuvalmiuden varmistaminen, rahoitusriskien hallinta, rahoitus- ja sijoitustoiminnan keskitetty hoito, nettorahoituskustannusten minimoiminen sekä Helen-konsernin strategian mukaisten toimenpiteiden ja investointien mahdollistaminen. Konserni noudattaa rahoitus- ja sijoitustoiminnassaan matalaa riskiprofiilia ja tavoitteeseen voidaan pyrkiä hallitulla riskinotolla niin, että mahdollinen menetys rajataan eikä toiminnan jatkuvuutta vaaranneta.

Helen-konsernin omavaraisuusaste pidetään sellaisella tasolla, että se mahdollistaa vieraan pääoman saatavuuden joustavasti ja kohtuullisin kustannuksin. Korkoriskiä hallitaan korkosuojauksilla ja valuuttakurssiriskiä valuuttasuojauksilla rahoitus- ja sijoituspolitiikan mukaisissa rajoissa. Korko-, valuutta- ja hyödykejohdannaisia käytetään vain suojaustarkoituksiin. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan ajallisella hajautuksella ja rahoituksen vastapuoliriskiä luotonantajien hajautuksella. Sijoitusten vastapuoliriskiä hallitaan luottoluokitusvaatimuksella suorien sijoitusten osalta ja sijoitusrahastojen osalta hajauttamalla sijoitukset sekä rajoittamalla sijoituksen osuutta rahaston markkina-arvosta.

Helen Oy:n korollinen velka muodostuu omistajalta otetusta pääomalainasta 157 milj. euroa, omistajalta otetusta ns. seniorilainasta 170 milj. euroa sekä rahalaitoslainoista 200 milj. euroa. Emoyhtiön lisäksi oli tilikauden lopussa konsernin ulkopuolista lainaa Helen Sähköverkko Oy:llä 3 milj. euroa ja Lakiakangas 3 Oy:llä 62 milj. euroa.

Rahoitusaseman vahvistamiseksi Helen Oy allekirjoitti joulukuussa 2021 kaksi pitkäaikaista lainasopimusta yhteensä 200 milj. euroa. Lainat ovat maturiteetiltaan viisi ja seitsemän vuotta, ja ne olivat tilikauden lopussa kokonaan nostettuna.

Osakkeet

Helen Oy:n rekisteröity, täysin maksettu osakepääoma on 600 miljoonaa euroa. Osakkeiden kokonaismäärä on 1 000 kpl ja kaikki osakkeet omistaa Helsingin kaupunki.

Merkittävät tapahtumat tilikaudella 2021

Energiamarkkinat ja hiilineutraalius

• Helen lopettaa hiilen käytön yli viisi vuotta suunniteltua aiemmin. Salmisaaren hiilivoimalan sulkeminen 1.4.2024 mennessä on merkittävä ilmastotoimi koko Suomen mittakaavassa.
• Helsinki sulkee Hanasaaren voimalaitoksen vuonna 2023, jolloin myös hiilivarasto poistuu näkyvistä.
• Geolämpölaitoksen rakentaminen käynnistyi Helsingin Ruskeasuolle syyskuussa.
• Tuulipuisto Lakiakangas 3 valmistui ja on täysin tuotannossa Q1/2022.
• Helen päätti uudesta tuulivoimainvestoinnista, joka rakennetaan yhteisyrityksessä Fortumin kanssa. Uuden investoinnin myötä Helenin tuulivoimatuotanto kolminkertaistuu.

Asiakasratkaisut ja palvelut

• Asiakkaille lisää ennustettavuutta kaukolämmön hintaan: Helen lanseerasi uutena tuotteena Kiinteähintaisen kaukolämmön.
• Konesalien hukkalämmöstä hiilineutraalia kaukolämpöä: Telian datakeskuksen hukkalämmöt lämmittävät helsinkiläisiä koteja kesästä 2022 alkaen.
• Veritas vähentää hiilidioksidipäästöjään Helenin kiertolämmön ja päästöttömän jäähdytyksen avulla.
• Sähköisessä liikenteessä solmittiin merkittäviä yhteistyösopimuksia: Helenin latauspalveluita voi käyttää jatkossa Hesburgereissa, Teboil Pirkanhovissa, Espoon kaupungin latauspaikoilla ja Cityconin kauppakeskuksissa. Lisäksi Helen aloitti yhteistyön GreenMobilityn kanssa.

Henkilöstö

Helen Oy:n henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 923 (907). Vakituisten työntekijöiden määrä oli 871 (850) ja määräaikaisten 52 (57). Keskimääräinen henkilöstölukumäärä oli 938 (905). Henkilöstön keski-ikä oli 45,1 (45,5) vuotta ja työsuhteen pituus keskimäärin 13,9 (14,9) vuotta. Palkat olivat vuonna 2021 58,2 milj. (53,7 milj.) euroa.

Helen Sähköverkko Oy:n henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 92 (86). Vakituisten työntekijöiden määrä oli 87 (82) ja määräaikaisten 5 (4). Keskimääräinen henkilöstölukumäärä oli 89 (88). Henkilöstön keski-ikä oli 45,7 (45,8) vuotta ja työsuhteen pituus keskimäärin 15,0 (14,9) vuotta. Palkat olivat vuonna 2021 6,0 milj. (5,9 milj.) euroa.

Muissa tytäryhtiöissä ei ollut henkilöstöä vuoden 2021 lopussa.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tutkimus- ja kehitystoimintaa toteutetaan Helenissä laaja-alaisesti eri liiketoimintayksiköissä aihepiireinä muun muassa hiilineutraali energiantuotanto, uudet liiketoimintamahdollisuudet sekä liiketoimintaa mahdollistavat digitaaliset kyvykkyydet.

Hiilineutraaliusteeman ympärillä on useita hankkeita. Helen on mukana selvittämässä pienydinvoiman hyödyntämistä kaukolämmössä. Business Finlandin rahoittama kaksivuotinen EcoSMR-hanke (Finnish Ecosystem for Small Modular Reactors) yhdistää suomalaisia toimijoita kehittämään liiketoimintaa pienreaktoreiden mahdollisuuksien ympärille. Helen toteutti myös pienydinvoimaloita koskevan esiselvitystyön sekä diplomityön.

Helen selvittää myös meriveden lämmön hyödyntämistä ympärivuotisessa kaukolämmön tuotannossa. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) on käynnissä. Meriveden lämpötilaa avomeren ottopisteissä mitattiin läpi talven 2021 ja mittausta jatketaan talvella 2022. Myös veden jäätymisen faasimuutoksen sisältämän lämmön hyödyntämistä kaukolämmön tuotannossa tutkitaan.

Kilpilahden hukkalämpöjen hyödyntämisen osalta selvitettiin projektin toteuttamisedellytyksiä ja käytiin lämmöntoimitusten sopimusneuvotteluja. Ympäristövaikutusten arviointiprosessin ohjelmavaihe on käynnissä.Helen toteuttaa Helsingin ensimmäistä geolämpölaitosta Ruskeasuolle. Keskisyvää lämpökaivoa käytetään testikohteena uudelle teknologialle. Samalla valmistellaan Suomessa kaupunkioloissa ainutlaatuista 3D-seismistä heijastustutkimusta ja tekoälyn käyttöä tutkimustulosten analysoinnissa. Geolämpö nähdään mahdollisena korvaajana osalle Salmisaaren kivihiilelle.

Uusien liiketoimintamahdollisuuksien näkökulmasta Helen tutkii mahdollisuuksia hiilineutraalin ja hiilinegatiivisen yhteiskunnan mahdollistajana. Vetytalouden mahdollisuudet yhdistettynä hiilidioksidin hyötykäyttöön on yksi uusien liiketoimintamahdollisuuksien pääteemoista. Helen on mukana Business Finlandin BECCUsekä eFuels Co-Innovation-hankkeissa, joissa tutkitaan power-to-x-teknologioiden
mahdollisuuksia valmistaa hiilidioksidista ja vedystä liikenteen polttoaineita tai kemianteollisuuden korkea-arvoisia lopputuotteita. Helen on myös aloittanut yhteistyön norjalaisen Horisont Energin kanssa hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön mahdollisuuksien selvittämiseksi.

Yllä mainittujen lisäksi aktiivisia aihepiirejä ovat esimerkiksi energiajärjestelmän jousto, digitaaliset kaksoset, biohiili, data- ja tekoälyalustat ja päästökompensaatiot. Helenin toimintaa ohjaa Science Based Targetsin mukaiset päästövähennystavoiteet.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on energian toimitusvarmuudesta huolehtiminen sekä konsernin arvon turvaaminen ja kasvattaminen pitkäjänteisesti. Yhtiössä riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa tunnistaa, analysoida sekä hallita toimintaan liittyviä epävarmuuksia. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on koko organisaation päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava liiketoimintalähtöinen, systemaattinen ja yhtenäinen toimintatapa riskien hallitsemiseksi.

Johto vastaa siitä, että yhtiössä on sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön nähden toimiva riskienhallinta ja sisäinen valvonta. Yhtiössä on arvioitu toiminnan laajuuden ja rakenteen kannalta merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty viemällä riskienhallinta-ajattelu osaksi kaikkea toimintaa.

Helen-konsernin riskienhallintaa ohjaa ylätasolla Helenin riskienhallintapolitiikka. Energiakaupan riskienhallintapolitiikka on alisteinen Helenin riskienhallintapolitiikalle. Energiakaupassa noudatetaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaperiaatteita. Energiakaupan riskienhallintapolitiikassa määritetään Helen Oy:n energiakaupan riskienhallinnan ja energiakaupan toimintamalli, energiakaupan riskilimiitit ja kaukolämmön, -jäähdytyksen ja sähkön myynti loppukäyttäjille.

Strategiset riskit

Liiketoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen keskeinen haaste on toimintaympäristö, jonka epävarmuutta lisää monitasoinen poliittinen ohjaus sekä kasvanut geopoliittinen jännite. Yhtiö sopeutuu tilanteeseen rakentamalla monipuolista energianhankintaa ja suosii hajautettuja ratkaisuja.

Ulkoiset riskit

Liiketoiminnan merkittävät riskit liittyvät keskeisesti sähkömarkkinoiden voimakkaaseen vaihteluun ja yhä heikompaan ennustettavuuteen. Myös kilpailu sähkön vähittäismarkkinoilla kiristyy entisestään. Sähköpörssihintojen vaihtelu aiheuttaa liiketoimintariskejä tukku- ja loppuasiakasmyynnissä sekä sähkön hankinnassa, mutta luo myös liiketoimintamahdollisuuksia. Konserni varautuu riskeihin suojaamalla hankintaa ja myyntiä johdannaisilla. Polttoaineiden hankinnassa merkittävimmät riskit ovat volyymi- ja hintariski. Näitä riskejä hallitaan muun muassa hankinta- ja johdannaissopimusten avulla. Kyberturvallisuuden tasoa ja kyvykkyyttä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti.

Sisäiset riskit

Merkittävät operatiiviset riskit voivat johtaa tuotantolaitosten tai verkkojen vikaantumiseen ja tuotannon keskeytymiseen. Tämä aiheuttaa energianhankinnan lisäkustannuksia ja mahdollisesti energian jakeluhäiriöitä. Operatiivisia riskejä laitoksilla hallitaan muun muassa laitteistojen ja verkkojen ennakoivalla kunnossapidolla, kunnonvalvonnalla ja henkilöstön koulutuksella.

Tilikauden aikana Helenin liiketoiminnan toimintaympäristössä ja liiketoiminnan toteutui merkittäviä riskejä, joilla oli vaikutusta sekä kuluneen tilikauden kannattavuuteen että tulevaisuuden tuotto-odotuksiin. Poliittisessa toimintaympäristössä merkittävämpänä riskinä toteutui EU-komission päätös leikata niin sanottuja ilmaisjaon päästöoikeuksia vuosille 2021–2025. Päätöksen mukaan Helen saa kyseisellä ajanjaksolla 16 % vähemmän päästöoikeuksia verrattuna komission alustavaan ilmaisjakopäätökseen. Energian hyödykemarkkinoiden erittäin voimakkaasti kohonneet hinnat toteuttivat hinnoitteluriskin kaukolämmön liiketoiminnassa. Helen ei voinut hinnoitella kaukolämpöä kustannusvastaavasti vuoden aikana, koska muutokset olisivat aiheuttaneet kohtuuttomia hinnankorotuksia kaukolämmön asiakashintoihin. Helenin keskeisimpien investointien aikataulut ovat olleet varsin riskillisiä johtuen koronapandemian aiheuttamien sairastumisten ja maailmanlaajuisten komponenttitoimitusten haasteiden vuoksi.

Työeläkevakuutukset ja ryhmähenkivakuutus ovat Kevassa. Muut vakuutukset jakaantuvat neljälle eri vakuutusyhtiölle. Vakuutusturva kattaa omaisuus-, keskeytys-, vastuu-, henkilöja ajoneuvovahingot. Vakuutusten kattavuus ja omavastuutasot on asetettu yhtiöittäin yhtiöiden riskinsietokyvyn mukaisesti.

Vastuullisuus ja edunvalvonta

Helenin tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2030. Helenin suurimmat päästöt aiheutuvat kivihiilen käytöstä ja Helen on päättänyt luopua kivihiilestä viisi vuotta suunniteltua aiemmin, viimeistään 1.4.2024. Hanasaaren kivihiiltä käyttävä voimalaitos suljetaan viimeistään 1.4.2023 ja Salmisaaren voimalaitoksen kivihiilen käyttö lopetetaan viimeistään 1.4.2024.

Voimaloiden kivihiilen käytön lopettaminen on merkittävä ilmastotoimi koko Suomen mittakaavassa. Helen siirtyy vaiheittain hajautettuun lämmöntuotantoon, jossa lämpöä tuotetaan, otetaan talteen ja varastoidaan useassa paikassa päästöttömästi, uusiutuvasti ja toimitusvarmasti. Sähköntuotannossa Helen panostaa erityisesti tuulivoimaan, johon ollaan vuoden aikana tehty merkittäviä investointeja. Helen Oy:n koko energiantuotanto kuuluu EU:n päästökaupan piiriin.

Helenin toiminta vaikuttaa ilmaston ja ympäristön lisäksi ihmisiin. Tavoitteena on käydä toiminnasta avointa keskustelua sidosryhmien kanssa ja tuntea sidosryhmien näkemykset ja odotukset. Helen toteuttaa muutaman vuoden välein laajan sidosryhmädialogin siitä, miten yhtiön vastuullisuustyö vastaa työntekijöiden ja sidosryhmien odotuksia ja näkemyksiä. Sidosryhmädialogin aiheiden ja keskustelujen pohjalta saadaan arvokasta tietoa siitä, mihin teemoihin vastuullisuustyössä olisi olennaista syventyä.

Aiempina vuosina paljon puhututtaneet ja vastuullistyön merkittävimpinä teemoina pidetyt päästöjen vähentäminen, uusiutuva energia ja toimitusvarmuus saivat rinnalleen vuoden 2021 kyselyssä uusia ulottuvuuksia. Helenin sidosryhmät haluavat jatkossa nähdä Helenin tekevän konkreettisia toimenpiteitä myös vastuullisen johtamisen, sidosryhmäyhteistyön, energian alkuperän ja kestävyyden selvittämisen, alihankintaketjujen ja biodiversiteetin eteen. Näiden pohjalta tehtiin olennaisuusanalyysi ja rakennettiin uusi vastuullisuusohjelma vuosille 2022–2024.

Vuoden aikana järjestettiin kolme kaikille sidosryhmille avointa webinaaria, joissa aiheina olivat kompensointi osana hiilineutraaliutta, ei-polttamalla tuotetun energian nousu marginaalista valtavirtaan sekä ydinvoiman tulevaisuuden rooli lämmön ja sähkön tuotannossa.

Vuonna 2021 järjestettiin kuntavaalit, joiden yhteydessä luotiin kuntavaalisivusto Helenin verkkosivuille. Sivuilla esiteltiin erityisesti Helenin hiilineutraaliusmatkaan keskittyvät kuntavaaliteemat ja kartoitettiin äänestäjien ja ehdokkaiden näkemyksiä kuntavaalipelin avulla. Vaalien jälkeen uusille valtuutetuille viestittiin Helenin merkittävimmistä hankkeista tapaamalla puolueiden valtuustoryhmiä.

Helen Oy:n sähköntuotanto sekä lämmön ja jäähdytyksen tuotanto ja jakelu on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin mukaisesti. Helen Oy:n ja Helen Sähköverkko Oy:n kaikessa toiminnassa on sertifioitu ISO 45001 -standardin vaatimuksen mukaiset työterveys- ja työturvallisuusperiaatteet. Toimintajärjestelmä noudattaa muilta osin omaisuudenhallinnan standardia ISO 55001, mutta sitä ei ole sertifioitu.

Helen haluaa korostaa tuotteidensa ja palveluidensa koko elinkaaren aikaista vastuullisuuden tärkeyttä. Yritys on ottanut käyttöön kaikissa hankinnoissa yritysvastuuvaatimukset, joihin kaikkien Helenin toimittajien on sitouduttava. Vaatimuksia valvotaan kyselyin ja auditoinnein.

Yhtiökokous

Helen Oy:n varsinainen yhtiökokous 2021 pidettiin 25.3.2021. Tilintarkastajaksi valittiin 26.3.2020 KPMG Oy Ab (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Esa Kailiala) kahden vuoden toimikaudeksi.

Hallitus

Hallitukseen valittiin yhtiökokouksessa 25.3.2021 uudelleen Osmo Soininvaara, Wille Rydman, Marko Karvinen, Hillevi Mannonen, Timo Piekkari, Sirpa Puhakka, Daniel Sazonov, Pirja Heiskanen ja Sallamaari Muhonen. Osmo Soininvaara valittiin uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi ja Wille Rydman varapuheenjohtajaksi.

Osakkeenomistaja päätti 30.8.2021 hallituksen jäsenmuutoksista ja päätti vahvistaa hallituksen jäsenmääräksi kahdeksan jäsentä. Hallitukseen valittiin 1.9. alkaen jäljellä olevaksi toimikaudeksi Tiina Rytky hallituksen varapuheenjohtajaksi Wille Rydmanin tilalle sekä Atte Kaleva ja Mai Kivelä hallituksesta poisjääneiden Sallamaari Muhosen, Sirpa Puhakan ja Daniel Sazonovin tilalle.

Vuonna 2021 hallitus on kokoontunut 15 kertaa, joista 7 kokousta toteutettiin etäyhteydellä ja 3 kokousta sähköpostilla. Hallituksen jäsenten läsnäoloprosentti hallituksen kokouksissa oli 99,2 %.

Hallituksen valiokunnat

Hallituksen valiokuntia ovat tarkastusvaliokunta ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta. Valiokunnat avustavat hallitusta sen tehtävien hoitamisessa.

Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Hillevi Mannonen ja jäseninä Pirja Heiskanen ja Sirpa Puhakka. Hallitus päätti 27.10.2021 valita hallituksesta ja valiokunnasta pois jääneen Sirpa Puhakan tilalle Marko Karvisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Valiokunnan kokouksiin osallistuvat säännöllisesti talousjohtaja ja lakiasiainjohtaja valiokunnan sihteerinä sekä tilintarkastaja sekä muut valiokunnan kulloinkin kutsumat asiantuntijat. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2021 aikana kahdeksan kertaa.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Osmo Soininvaara ja jäseninä Wille Rydman ja Timo Piekkari. Hallitus päätti 27.10.2021 valita hallituksesta ja valiokunnasta pois jääneen Wille Rydmanin tilalle Tiina Rytkyn jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Valiokunnan kokouksiin osallistuvat säännöllisesti toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja valiokunnan sihteerinä. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden 2021 aikana kolme kertaa.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajana on toiminut DI Juha-Pekka Weckström.

Yhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle on tilikauden aikana maksettu palkkoja, palkkioita ja luontaisetuja yhteensä 484 853 (483 483) euroa.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut geopoliittiseen epävakauteen, jolla tulee olemaan vaikutuksia eurooppalaiseen energiajärjestelmään. Helenillä on monipuolinen lämmön tuotantoportfolio ja polttoaineita on myös varastoitu. Yhtiömme kannalta keskeistä on energiahuollon varmistaminen kaikissa tilanteissa, josta syystä yhtiö etsii nykyistä monipuolisempia polttoaineiden hankintakanavia ja lisäksi olemme jo aiemmin kertoneet siirtyvämme nopeutetusti hajautettuun energiantuotantojärjestelmään, jossa yhtiön riippuvuus ulkomailta tuoduista polttoaineista vähenee.

Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Emoyhtiö Helen Oy:n jakokelpoinen oma pääoma on 1 282 636 363,36 euroa, josta edellisten tilikausien voitto on 4 215 578,41 euroa ja tilikauden voitto 27 248 391,50 euroa.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkona jaetaan 19 000,00 euroa/osake eli yhteensä 19 000 000,00 euroa ja voittovaroihin jätetään 12 463 969,91 euroa. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 29.4.2022. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä esitetty voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Näkymät tulevaisuuteen

Takana on jälleen merkittävä vuosi, joka ohjaa voimakkaasti Heleniä kohti hiilineutraaliutta. Salmisaaren kivihiilivoimalan ja Hanasaaren voimalaitoksen sulkemispäätökset tarkoittavat tuotannon muuttumista nopeutetulla aikataululla kohti uusiutuvaa, päästötöntä ja hajautettua energiantuotantoa.

Vuonna 2022 investoinnit hiilineutraaliin sähkön- ja lämmöntuotantoon konkretisoituvat. Yhteistuotannon osuus sähkön tuotannosta vähenee Salmisaaren ja Hanasaaren poistuessa tuotannosta ja sähkön tuotannon painopiste siirtyy erillistuotantoon. Erillistuotannon pääasialliset tuotantomuodot ovat tuuli-, vesi- ja ydinvoima. Lakiakangas 3 -tuulipuiston kaikki 20 tuulivoimalaa ovat tuotantokäytössä tammikuusta 2022 alkaen. Helenin ja Fortumin yhteiset kaksi tuulivoimapuistoa Närpiön ja Kristiinankaupungin seudulla alkavat rakentua, samoin kuin Helenin ja Ålandsbankenin Tuulivoiman Erikoissijoitusrahaston yhteishanke Kalistanevan tuulipuisto Kurikassa. Vuosaaren biolämpölaitos valmistuu lämmityskaudelle 2022–2023. Biolämpölaitos rakennetaan mahdollisimman joustavaksi myös tulevaisuuden ratkaisuja ajatellen.

Helen jatkaa edelleen investointeja energian laajamittaiseen kierrättämiseen lämpöpumpuilla, samoin hankkeita on vireillä lämmön varastointiin. Lämpöpumppujen veroluokan muutos edistää toteutuessaan hiilineutraali-investointeja, ja se on edellytys monelle merkittävälle tulevaisuuden investoinnille. Helen jatkaa suurten hiilineutraaliushankkeiden, merivesilämpöpumput ja Kilpilahden hukkalämpöjen hyödyntäminen, selvitystä. Suunnitteluvaiheeseen siirtymistä jommankumman osalta tarkastellaan vuoden 2022 aikana. Helen selvittää myös aktiivisesti geotermisen lämmön hyödyntämistä. Modulaariset pienreaktorit vaikuttavat taloudellis-teknisesti hyvin kiinnostavilta pidemmän aikavälin vaihtoehtona.

Helenin visiona on olla markkinoiden asiakaskeskeisin energiayhtiö, ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi jatketaan panostuksia asiakaskokemuksen parantamiseksi. Asiakaskeskeisyyteen tähtäävä visio edellyttää panostusta digitaaliseen asiakaskohtaamiseen ja ratkaisuliiketoiminnan digitalisointiin.

Helenin liikevaihto kasvoi markkinahintojen muutoksessa vahvasti, mutta taloudellisesti päättyneen vuoden tulos oli edellisvuotta heikompi. Haastavat markkinaolosuhteet, ja hintojen vaihtelu tulevat edelleen kiihtymään. Tämä tulee entisestään heikentämään energiamarkkinoiden ennustettavuutta. Sähkön vähittäismarkkinoiden tilanne säilyy haastavana muuttuvissa markkinaolosuhteissa. Energiatoimialan riskillisyyden voidaan yleisesti todeta kasvaneen ja edelleen lisääntyvän tulevaisuudessa. Helenin kannattavuutta heikentää edelleen korkeat päästöoikeuksien ja polttoaineiden kustannukset vuonna 2022.