Toimintakertomus

Konserni

Helen-konserni on liiketoiminnallinen kokonaisuus, jonka muodostavat emoyhtiö Helen Oy sekä tytäryhtiöt Helen Sähköverkko Oy, Oy Mankala Ab, Suomen Energia-Urakointi Oy ja Helsingin Energiatunnelit Oy. Osakkuusyhtiöitä ovat Liikennevirta Oy, Voimapiha Oy sekä Suomen Merituuli Oy.

Helen Oy tarjoaa asiakkailleen sähköä, kaukolämpöä ja -jäähdytystä sekä monipuolisia palveluita energian pientuotantoon sekä asiakkaiden omaan energiankäyttöön ja sen tehostamiseen. Energiaa tuotetaan Helsingissä sijaitsevilla voimalaitoksilla ja muilla tuotantolaitoksilla sekä yhtiön omistamien voimaosuuksien kautta. Helen Oy:n omistaa Helsingin kaupunki.

Helen Sähköverkko Oy (100 %) keskittyy sähkömarkkinalain mukaiseen sähköverkkotoimintaan ja tarjoaa asiakkailleen sähkön siirto- ja jakelupalvelut lähes koko Helsingin alueella. Verkkoyhtiön liiketoiminta muodostaa noin 14 % Helen-konsernin liikevaihdosta.

Oy Mankala Ab (100 %) on tuotantoyhtiö, jonka omistuksessa ovat Kymijoella sijaitsevat Mankalan, Ahvenkosken, Klåsarön ja Ediskosken vesivoimalaitokset. Oy Mankala Ab:n omistus Teollisuuden Voima Oyj:stä on 8,1 %, Suomen Hyötytuuli Oy:stä 12,5 % ja Suomen Merituuli Oy:stä 50 %.

Helsingin Energiatunnelit Oy (90 %) palvelee energia- vesihuolto- ja tietoliikenneverkkoja. Helsingin kaupungin omistusosuus Helsingin Energiatunnelit Oy:stä on 10 %.

Suomen Energia-Urakointi Oy (60 %) on sähköisen yhdyskuntatekniikan palveluyritys, joka tuottaa sähkön siirtoon, jakeluun ja käyttöön sekä tiedonsiirtoon liittyvien verkkojen ja laitteistojen suunnittelu-, asennus- ja käyttöpalveluja. Muut omistajat ovat Vantaan Energia Oy ja Lahti Energia Oy.

Toimintavuosi 2017

Kilpailutilanne sähkön vähittäismarkkinoilla on jatkunut haasteellisena, mutta Helen on onnistunut kasvattamaan asiakasmäärää sekä yksityis- että yritysmyynnissä. Tämä on edellyttänyt merkittävää myynnin aktiivisuuden kasvattamista ja asiakaskohtaamisten määrän lisäämistä eri kanavissa.

Vuoden 2017 kasvutavoitteet toteutuivat erinomaisesti onnistuneessa sähkönmyynnissä, jonka ansioista Helenin asiakasmäärä nousi ennätyskorkealle. Kaukojäähdytyspalveluiden myynti kasvoi edelleen. Myös uusia energiapalveluita, kuten uusiutuvaa kaukolämpöä, aurinkovoimaloita ja kysyntäjoustopalveluita myytiin yritysasiakkaille.

Helenin omaa toimintaa kehitettiin ja tehostettiin edelleen. Uusia toimintamalleja otettiin käyttöön esimerkiksi ICT- ja laskutuspalveluissa. Tuotannossa ja kunnossapidossa pystyttiin toimintaa kehittämällä alentamaan kustannuksia ja parantamaan Helenin kilpailukykyä.

Sähkönjakelun toimitusvarmuus Helsingissä oli erinomainen ja voimalaitosten käytettävyys oli edelleen korkealla tasolla. Vesitilanne oli kokonaisuutena normaalivuoden tasolla ja Oy Mankala Ab:n voimalaitoksilla on käynnissä suurin investointijakso vuosikymmeniin. Aurinkosähkön pientuottajien lukumäärä Helsingissä kaksinkertaistui vuoden aikana.

Yritys- ja taloyhtiöasiakkaiden kiinnostus jäähdytyspalveluita kohtaan on edelleen kasvanut. Helen vastaa kasvavaan kysyntään vahvistamalla tuotantoaan. Parhaillaan rakennetaan uutta lämpöpumppulaitosta Esplanadin puiston alle. Uusilla lämpöpumpuilla pystytään kierrättämään yhä enemmän hukkaenergioita kiinteistöistä, kodeista ja konesaleista.

Konsernin tuloskehitys

Konsernin tulos toteutui ennustetulla, edellisvuotta korkeammalla tasolla. Verkkoliiketoiminnan positiivinen tuloskehitys, sähkön alhainen markkinahinta sekä kasvaneet polttoainekustannukset vaikuttivat keskeisesti tuloskehitykseen.

Vuoden 2017 liikevaihto oli 805 (782) milj. euroa ja liikevoitto 81 (75) milj. euroa. Sähkön myyntimäärä 6 167 GWh aleni 2 %. Kaukolämmön myynti 6 606 GWh, kaukojäähdytysenergian myynti 141 GWh sekä sähkönsiirto Helsingissä 4 404 GWh toteutuivat edellisen vuoden tasolla.

Konsernin ja emoyhtiön avainluvut

Omavaraisuusaste, % = 100 * omat varat / taseen loppusumma
Omat varat = taseen oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset + poistoero verovelalla vähennettynä
Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (voitto ennen tp-siirtoja + rahoituskulut + verot) / sijoitettu pääoma keskimäärin
Sijoitettu pääoma = oma pääoma + korolliset velat

Investoinnit

Helen investoi erityisesti uusiutuvan energian lisäämiseen kaukolämmöntuotannossa, energian kierrätykseen lämpöpumppujen avulla sekä toimitusvarmuuteen energiaverkoissa.

Konsernin investoinnit olivat yhteensä 95 milj. euroa. Tuotantorakenteeseen tehdyt investoinnit vuodelle 2017 olivat 45 milj. euroa. Kaukolämpö- ja jäähdytysverkostoja rakennettiin 26 kilometriä ja niiden osuus investoinneista oli yhteensä 14 milj. euroa. Sähköverkon investoinnit olivat 33 milj. euroa ja tunneliverkon 2 milj. euroa. Päästöoikeuksia hankittiin 1 milj. eurolla.

Rahoitus

Rahoituspolitiikan mukaisesti Helen Oy hoitaa keskitetysti tytäryhtiöiden rahoituksen. Konsernin omavaraisuusaste oli 72 % ja korollisten velkojen määrä tilikauden lopussa 632 milj. euroa.

Helen Oy:n korollinen velka muodostuu omistajalta otetusta pääomalainasta 157 milj. euroa, omistajalta otetusta ns. seniorilainasta 252 milj. euroa sekä rahalaitoslainoista 98 milj. euroa. Helsingin kaupungilta otettu pääomalaina voidaan lainansaajan niin halutessa ennenaikaisesti palauttaa osittain tai kokonaan. Pääomalainan pääoma voidaan palauttaa vain siltä osin kuin Helen Oy:n vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Lainan vuotuinen korko on kuusi prosenttia (6 %).

Oy Mankala Ab:n laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta oli vuoden 2017 lopussa 84 milj.euroa.

Osakkeet

Helen Oy:n rekisteröity, täysin maksettu osakepääoma on 600 miljoonaa euroa. Osakkeiden kokonaismäärä on 1 000 kpl. Kaikki osakkeet omistaa Helsingin kaupunki.

Merkittävät tapahtumat tilikaudella

• Salmisaareen rakennettavan pellettilämpökeskuksen rakennustyöt edistyivät, kun Suomen suurimman pellettikattilan asennus aloitettiin. Kyseessä on yksi Suomen suurimmista uusiutuvan energian investoinnista. Pellettilämpölaitos otetaan tuotantokäyttöön vuoden 2018 alussa. Valmistuttuaan se tuottaa uusiutuvaa kaukolämpöä noin 25 000 kerrostalokaksion tarpeisiin. Puupelletillä korvataan kivihiilen käyttöä Helenin kaukolämmön tuotannossa.
• Suomen suurin lämpöpumppulaitos, Helenin Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitos, valittiin osaksi kansallista tehoreservijärjestelmää tulevalle kolmivuotiskaudelle. Helen osallistuu näin jatkossa osana tehoreserviä Suomen sähkön riittävyyden turvaamiseen vähentämällä lämpöpumppulaitoksen sähkönkulutusta poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa tehoreserviä tarvitaan.
• Helen toi ensimmäisenä yhtiönä markkinoille yrityksille tarkoitetun palvelun sähkön varastointiin ja teki ensimmäiset kaupalliset sopimukset palvelun toteutuksesta. Kun asiakas ei itse tarvitse sähkövarastonsa koko kapasiteettia, Helen voi ostaa ylijäävän käyttöajan ja viedä sen sähkömarkkinoille. Palvelun voi hankkia erikseen tai osana laajempaa asiakkaalle sopivaa ratkaisua, johon voivat kuulua muun muassa aurinkosähkön tuotanto ja sähkön käytön ohjaukseen liittyvä kysyntäjoustopalvelu.
• Suomen ensimmäinen kaksisuuntainen latauspiste avattiin Helsingin Suvilahdessa, Helenin aurinkovoimalan ja sähkövaraston yhteyteen. V2G (vehicle-to-grid) -latauspiste mahdollistaa paitsi sähköauton lataamisen, myös sen toimimisen sähkövarastona ja osallistumisen sähköjärjestelmän säätöön.
• Helen Sähköverkon uusi sähköasema Kalasatamassa saatiin käyttöönottovalmiuteen. Sähköasema varmistaa kasvavan alueen sähkönjakelua, ja siinä pilotoidaan uutta vianhallintatekniikkaa, jonka avulla ison asiakaskohteen sähköverkon viat ohitetaan automaattisesti. Sähköasema on varustettu omalla aurinkovoimalalla ja sen lämmityksessä hyödynnetään muuntajien hukkalämpöä.
• Työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto ja Motiva myönsivät Helenille tunnustuksen ansiokkaasta energiatehokkuustyöstä. Tärkein saavutus energiatehokkuudessa kaudella 2008–2016 oli Katri Valan lämpöpumppulaitos, jonka avulla hukka- ja kierrätyslämpöjä hyödynnetään tehokkaasti.
• Helen nousi Suomen energiayhtiöiden vastuullisimmaksi brändiksi Pohjoismaiden laajimmassa tutkimuksessa ("Sustainable brand indexTM"), jossa selvitetään kansalaisten näkemyksiä tunnettujen yritysten vastuullisuudesta. Helen sai tutkimuksessa toimialan korkeimmat arviot molemmista pisteytetyistä osa-alueista, ympäristövastuullisuudesta ja sosiaalisesta vastuusta.
• Helen toteutti huhtikuussa 2017 yksityisasiakkailleen suunnatun laajan asiakaskyselyn, jonka mukaan Helenin mielikuva omien asiakkaiden keskuudessa on erittäin hyvä. Esimerkiksi 92 % asiakkaista pitää Heleniä vastuullisempana kuin energiayhtiöitä yleensä ja 94 % pitää Heleniä luotettavampana kuin energiayhtiöitä yleensä. Helen sai hyvät arviot myös asiakaskeskeisyydestä, läheisyydestä ja edullisuudesta.

Henkilöstö

Helen Oy:n henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 888 (1017). Vakituisten työntekijöiden määrä oli 852 (976) ja määräaikaisten 36 (41). Keskimääräinen henkilöstölukumäärä oli 962 (1064). Henkilöstömäärän merkittävään vähentymiseen vaikutti keskeisesti kauden aikana toteutetut liiketoiminnan luovutukset, sekä henkilöstön eläköitymiset. Henkilöstön keski-ikä oli 46,7 (46,6) vuotta ja työsuhteen pituus keskimäärin 16,6 (16,2) vuotta. Palkat olivat vuonna 2017 49,3 milj. (53,0 milj.) euroa.

Helen Sähköverkko Oy:n henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 108 (105). Vakituisten työntekijöiden määrä oli 105 (101) ja määräaikaisten 3 (4). Keskimääräinen henkilöstölukumäärä oli 106 (104). Henkilöstön keski-ikä oli 44,5 (44,0) vuotta ja työsuhteen pituus keskimäärin 14,2 (13,8) vuotta. Palkat olivat vuonna 2017 6,6 milj. (6,2 milj.) euroa.

Suomen Energia-Urakointi Oy:n henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 148 (148). Vakituisten työntekijöiden määrä oli 142 (145) ja määräaikaisten 6 (3). Keskimääräinen henkilöstölukumäärä oli 155 (155). Henkilöstön keski-ikä oli 46,8 (46,9) vuotta ja työsuhteen pituus keskimäärin 12,0 (12,4) vuotta. Palkat olivat vuonna 2017 6,3 milj. (6,6 milj.) euroa.

Muissa tytäryhtiöissä, Oy Mankala Ab ja Helsingin Energiatunnelit Oy:ssä ei ollut henkilöstöä vuoden 2017 lopussa.

Tutkimus ja kehitystoiminta

Energiantuotannon kehittämisessä painopiste oli uusiutuvien tuotantomuotojen investointien suunnittelussa ja tehtävien ratkaisujen valmistelussa Hanasaaren lämmöntuotannon korvaamiseksi vuoteen 2024 mennessä. Ensivaiheen ratkaisuvaihtoehtoina ovat uusinvestoinnit biopohjaiseen lämmöntuotantoon, lämpöpumppuihin ja lämmön varastointiin. Lisäksi selvitetään monipuolisia lämpöpumppuratkaisuja, sähkökattiloita, geotermistä lämpöä, kivihiilen korvaamista biopohjaisilla polttoaineilla, hajautettua pientuotantoa yhdessä asiakkaiden kanssa, energiatehokkuuden kasvattamista asiakkaiden toiminnoissa sekä ostoenergioiden ja hukkalämpöjen hyödyntämistä mm. konesaleissa. Kiertotalouteen ja hukkalämpöjen hyödyntämiseen liittyviä ratkaisuja kehitetään yhä enemmän asiakkaiden kanssa.

Helenin yhdessä Helen Sähköverkko Oy:n ja VTT:n kanssa valmistelema hajautettujen resurssien, kuten sähkövarastojen, aurinkovoimaloiden, sähköautojen latauksen sekä asiakkaiden sähkölaitteiden, ohjaukseen liittyvä hankehakemus hyväksyttiin osaksi EU:n horisontti 2020 –ohjelmaa. Siihen liittyvä neljävuotinen SysFlex-projekti käynnistyi marraskuussa 2017. Helenin tavoitteena hankkeessa on kehittää ja demonstroida uusia markkinaehtoisia joustoteknologioita ja tuotteita kantaverkon sekä jakeluverkon tarpeisiin.

Helen jatkoi yhteistyötä kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n kanssa säätösähkömarkkinoiden aggregointipilotoinnissa. Aggregoinnin tavoitteena on yhdistellä sähkön kulutuksen tai tuotannon säätöön kykeneviä pienkohteita ja näin saada taloudellista hyötyä osallistumisesta sähköjärjestelmän tehotasapainon ylläpitoon. Pilotissa kerätään käytännön kokemuksia muun muassa aggregoitujen tarjousten jättämisestä, kauppojen kirjauksista ja tasevirheen käsittelystä sekä eri osapuolten välisestä tiedonvaihdosta säätösähkömarkkinoilla.

Helen on mukana mySMARTLife EU-hankkeessa, jossa testataan uusia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kaupungeissa. Tavoitteena on, että Helsingissä testattavia ratkaisuja on mahdollista myöhemmin hyödyntää muissa kaupungeissa Suomessa ja muissa maissa. Helen mm. keräsi kiinnostuneilta kaupunkilaisilta toteutusideoita Korkeasaaren aurinkovoimalan laajentamiseksi, toteutti Suvilahden energiajärjestelmää visualisoivan nettisivun sekä aurinkovoimalan, sähkövaraston ja sähköautonlatauspisteen toimintaa selittävän animaation. Myös lämmön kysyntäjoustoon liittyvä taloyhtiöyhteistyö Merihaassa eteni ensimmäisen vaiheen 20 asunnon asennuksiin. Kesän aikana testattiin myös onnistuneesti Kivikon aurinkovoimalan loistehon kompensointia.

Helen osallistui energia-alan yritysten kasvuohjelmaan, Kasvupolkuun, jossa haetaan uusia innovaatioita, ideoita ja liiketoimintamalleja. Kasvupolkuun osallistuminen on osa yhteistyötä, jota Helen tekee kasvuyritysten kanssa ja jonka tavoitteena on tunnistaa uusia lupaavia kumppaniyrityksiä, kasvattaa yhteistä myyntiä ja toimia kasvun mahdollistajina myös omistusjärjestelyiden kautta.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on energian toimitusvarmuudesta huolehtiminen sekä konsernin arvon turvaaminen ja kasvattaminen pitkäjänteisesti. Yhtiössä riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa tunnistaa, analysoida sekä hallita toimintaan liittyviä epävarmuuksia. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on koko organisaation päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava liiketoimintalähtöinen, systemaattinen ja yhtenäinen toimintatapa riskien hallitsemiseksi.

Johto vastaa siitä, että yhtiössä on sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön nähden toimiva riskienhallinta ja sisäinen valvonta. Yhtiössä on arvioitu toiminnan laajuuden ja rakenteen kannalta merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty viemällä riskienhallinta-ajattelu osaksi kaikkea toimintaa. Energiakaupan osalta on laadittu energiakaupan toimintaperiaatteet ja riskienhallinta -käsikirja. Käsikirja linjaa hallituksen hyväksymät periaatteet energiakaupalle ja siihen liittyvien riskien hallinnalle.

Kokonaisvaltainen riskienhallinnan kehitysohjelma sisältää mm. riskienhallinnan kypsyysmallin ja vuosikellon. Kypsyysmallissa arvioidaan riskienhallinnan nykytaso sekä asetetaan tavoitetaso. Kehittyvä riskienhallinta perustuu toimenpiteisiin, joiden avulla saavutetaan tavoitetaso. Riskienhallinnan taso arvioidaan vuosittain johtoryhmässä.

Liiketoiminnan merkittävät riskit liittyvät keskeisesti sähkömarkkinoiden voimakkaaseen vaihteluun ja yhä heikompaan ennustettavuuteen. Myös kilpailu sähkön vähittäismarkkinoilla kiristyy entisestään. Sähköpörssihintojen vaihtelu aiheuttaa liiketoimintariskejä tukku- ja loppuasiakasmyynnissä sekä sähkön hankinnassa. Konserni varautuu riskeihin suojaamalla hankintaa ja myyntiä johdannaisilla. Polttoaineiden hankinnassa merkittävimmät riskit ovat volyymi- ja hintariski. Näitä riskejä hallitaan mm. hankinta- ja johdannaissopimuksien avulla. Liiketoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen keskeinen epävarmuustekijä liittyy hiilineutraalin energianhankinnan tavoiteasetantaan. Investointien pitkäjänteinen suunnittelu on haastavaa tilanteessa, jossa tavoitteista ja aikataulusta ei ole selvyyttä.

Työeläkevakuutukset ja ryhmähenkivakuutus ovat Kevassa. Muut vakuutukset jakaantuvat neljälle eri vakuutusyhtiölle. Vakuutusturva kattaa omaisuus-, keskeytys-, vastuu-, henkilö- ja ajoneuvovahingot. Vakuutusten kattavuus ja omavastuutasot on asetettu yhtiöittäin yhtiöiden riskinsietokyvyn mukaisesti. Osa vakuutuksista kilpailutettiin v. 2017 aikana.

Ympäristö

Helenin pitkän aikavälin tavoitteena on ilmastoneutraalius. Päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi investointeja tehdään vaiheittain, jolloin voidaan hyödyntää kaikki uusien teknologien tarjoamat mahdollisuudet. Uusia energiantuotantoratkaisuja kehitetään myös yhdessä asiakkaiden kanssa. Helen Oy:n energiantuotanto kuuluu EU:n päästökaupan piiriin.

Vuoden 2016 alusta voimaan astunut teollisuuspäästödirektiivi (IE-direktiivi) kiristi voimalaitosten lähipäästöjen eli hiukkasten, rikkidioksidin ja typen oksidien päästörajoja monelta osin alle puoleen aiemmasta. Helen Oy:n hiukkaspäästöt ovat entuudestaan olleet alhaiset ja uusienkin päästörajojen alapuolella. Voimalaitosten rikinpoistolaitoksia säädettiin tehokkaammiksi. Typenoksidipäästöjen vähentäminen edellytti merkittäviä investointeja päästövähennysteknologiaan.

Energiatuotannon lähipäästöjen vaikutuksia pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun seurataan osana Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) tekemää ilmanlaadun tarkkailua. Seurannan mukaan energiatuotannon vaikutukset Helsingin ilmanlaatuun ovat hyvin vähäisiä.

Helen Oy:n sähkön tuotanto sekä lämmön ja jäähdytyksen tuotanto ja jakelu on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin mukaisesti. Helen Sähköverkko Oy:llä on käytössä standardien ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001 mukainen integroitu toimintajärjestelmä. Toimistotilojen ympäristövaikutuksia hallitaan Green Office -ympäristöohjelman avulla.

Yhtiökokous

Vuonna 2017 Helen Oy:n varsinainen yhtiökokous (1/2017) pidettiin 23.3.2017. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävien varsinaisten asioiden lisäksi yhtiökokous päätti lisätä Helen Oy:n yhtiöjärjestykseen konserniohjausta koskevan 12 §:n.

Tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHT Kaija Pakkanen)

Lisäksi omistaja on 12.6.2017 valinnut osakkeenomistajan päätöksellä (2/2017) Helen Oy:n osakkeenomistajan nimitystoimikunnan jäseniksi pormestari Jan Vapavuoren, kansliapäällikkö Sami Sarvilinnan, Tuuli Kousan, Paavo Arhinmäen ja Tomi Sevanderin.

Osakkeenomistaja on 18.9.2017 (3/2017) osakkeenomistajan päätöksellä tehnyt hallituksen kokoonpanoon 1.10.2017 lukien jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraavat muutokset:

Pekka Majurin tilalle Wille Rydman
Mari Holopaisen tilalle Kaisa Hernberg
Annukka Mickelssonin tilalle Daniel Sazonov
Jouko Sillanpään tilalle Sirpa Puhakka.

Omistaja on vielä päätöksellään 20.11.2017 (4/2017) antanut sitovan toimiohjeen Helen Oy:n hallitukselle menetellä siten, että Liikennevirta Oy:n hallitukseen valitaan osakkeenomistajan nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti uutena jäsenenä Timo Rajala.

Hallitus

Helen Oy:n hallituksen kokoonpanoon tehtiin jäljellä olevaksi toimikaudeksi osittain muutoksia omistajan 18.9.2017 tekemän päätöksen mukaisesti.

Hallituksen kokoonpano 1.10.2017 alkaen:

• Osmo Soininvaara
• Hanna-Maria Heikkinen
• Kaisa Hernberg
• Marko Karvinen
• Hillevi Mannonen
• Timo Piekkari
• Sirpa Puhakka
• Wille Rydman
• Daniel Sazonov

Helen Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin omistajan päätöksellä Osmo Soininvaara ja varapuheenjohtajaksi Wille Rydman 1.10.2017 alkaen.

Vuonna 2017 hallitus on kokoontunut 13 kertaa, joista kaksi on ollut sähköpostikokouksia. Hallituksen jäsenten läsnäoloprosentti hallituksen kokouksissa oli 95,7 %.

Hallituksen valiokunnat

Hallituksen valiokuntia ovat tarkastusvaliokunta ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta. Valiokunnat avustavat hallitusta sen tehtävien hoitamisessa. Hallitus nimitti jäsenistään tarkastusvaliokunnan ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan. Kumpaankin valiokuntaan kuuluu vähintään kolme hallituksen jäsentä.

Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Hillevi Mannonen ja jäseninä Hanna-Maria Heikkinen ja Mari Holopainen. Osakkeenomistajan vaihdettua päätöksellään 18.9.2017 osan hallituksen jäsenistä 1.10.2017 lukien, hallitus valitsi keskuudestaan valiokuntaan hallituksesta pois jääneen Mari Holopaisen tilalle Sirpa Puhakan. Valiokunnan kokouksiin osallistuvat säännöllisesti talousjohtaja ja lakiasiainjohtaja valiokunnan sihteerinä sekä tilintarkastaja sekä muut valiokunnan kulloinkin kutsumat asiantuntijat. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2017 aikana kahdeksan kertaa.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Pekka Majuri ja jäseninä Osmo Soininvaara ja Annukka Mickelsson. 23.3.2017 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen hallitus valitsi keskuudestaan henkilöstö- ja palkitsemisvaliokuntaan lisäksi uutena jäsenenä Timo Piekkarin. Osakkeenomistajan vaihdettua päätöksellään 18.9.2017 osan hallituksen jäsenistä 1.10.2017 lukien, hallitus nimesi valiokunnan työjärjestyksen mukaisesti valiokunnan puheenjohtajaksi hallituksen puheenjohtajan Osmo Soininvaaran, jäseneksi hallituksen varapuheenjohtajan Wille Rydmanin. Lisäksi valiokunnan jäsenenä jatkoi Timo Piekkari. Valiokunnan kokouksiin osallistuvat säännöllisesti toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja valiokunnan sihteerinä. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden 2017 aikana neljä kertaa.

Valiokuntien toimikausi on yksi vuosi päättyen 2018 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Toimitusjohtaja

Helen Oy:n toimitusjohtajana on toiminut DI Pekka Manninen.

Yhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle on tilikauden aikana maksettu palkkoja, palkkioita ja luontaisetuja yhteensä 552 023 (546 351) euroa.

Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Emoyhtiö Helen Oy:n jakokelpoinen oma pääoma on 1 327 955 568,87 euroa, josta edellisten tilikausien voitto on 34 357 493,85 euroa ja tilikauden voitto 42 425 681,57 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkona jaetaan 31 200,00 euroa/osake eli yhteensä 31 200 000,00 euroa ja voittovaroihin jätetään 45 583 175,42 euroa. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 30.4.2018. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä esitetty voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Näkymät tulevaisuuteen

Lähivuosien sähkömarkkinat tulevat ennusteiden mukaan olemaan vaikeat sähköntuottajille. Sähkön tukkuhinta pysyy Pohjoismaissa alhaisena tulevina vuosina, eikä sähköntuotantoon investoiminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Sähkön tuonnin osuus Suomessa on noussut viime vuosina. Erityisesti talviaikaan kotimainen tuotantokapasiteetti ei riitä kattamaan kysyntää. Sään mukaan vaihteleva tuulivoima on kasvanut voimakkaasti ja samalla markkinoilta on poistunut merkittävä määrä säätökykyistä tuotantoa. Sähköjärjestelmän tarve luotettavasti käytettävissä olevalle tuotantokapasiteetille, mm. yhteistuotannolle, on kasvanut. Tällaiselle tuotannolle tuleekin muodostaa arvo markkinoiden toimivuuden varmistamiseksi myös tulevaisuudessa.

EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) uudistus kaudelle 2021-2030 hyväksyttiin joulukuussa. Uusi lainsäädäntö tulee voimaan alkuvuodesta 2018. Helenin näkemyksen mukaan on hyvä että päästökauppaa vahvistetaan. Päästökaupan tulisi olla energiantuotannon ensisijainen ohjauskeino ja sen kanssa päällekkäiset ja ristikkäiset tukimekanismit tulisi minimoida.

EU:n puhtaan energian paketin direktiiviehdotukset valmistuvat vaiheittain vuoden 2018 aikana. Direktiivin keskeisenä kysymyksenä olevat bioenergian kestävyyskriteerit vaikuttavat merkittävästi Helenin mahdollisuuksiin hyödyntää bioenergiaa fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä kivihiilen energiakäytön kieltämiseksi vuoteen 2030 mennessä ja tarkastelussa on myös mahdollisuus aikaistaa kieltoa vuodelle 2025. Esityksen mukaan toteutuessaan laki pakottaisi toimijoita liian nopeisiin ja mahdollisesti epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin ja olisi siten hyvin haitallinen.

Suomen tulevilla veroratkaisuilla on osaltaan merkittävä vaikutus siihen, miten pystytään turvaamaan erityisesti talviolosuhteissa tarvittava sähkön ja lämmön yhteistuotanto.

Vuoden 2018 tuloksen ennakoidaan toteutuvan hieman alemmalla tasolla verrattuna vuoteen 2017.