Päästöt
Voimalaitosten savukaasupäästöt ovat merkittävin ympäristövaikutuksemme.
Happamoittumista aiheuttavat päästöt
tonnia/vuosi
Rikkidioksidi | Typen oksidit | |
---|---|---|
2010 | 2490 | 5640 |
2011 | 1950 | 4460 |
2012 | 2370 | 4420 |
2013 | 2240 | 3890 |
2014 | 1960 | 4140 |
mg/kWh
Rikkidioksidi | Typen oksidit | |
---|---|---|
2010 | 180 | 390 |
2011 | 170 | 350 |
2012 | 180 | 330 |
2013 | 180 | 300 |
2014 | 160 | 320 |
Pienhiukkaspäästöt pysyivät vuonna 2014 edellisen vuoden tasolla. Salmisaaren hiukkaspäästöjen kasvaminen kompensoitui Hanasaaren parantuneen tilanteen ansioista.
Hiukkaspäästöt
tonnia/vuosi
Hiukkasia | |
---|---|
2010 | 120 |
2011 | 120 |
2012 | 120 |
2013 | 130 |
2014 | 127 |
mg/kWh
Hiukkasia | |
---|---|
2010 | 10 |
2011 | 11 |
2012 | 9 |
2013 | 10 |
2014 | 10 |
VAIKUTUKSET ILMANLAATUUN VAKIINTUNEET
Energiantuotannon vaikutuksia Helsingin ilmanlaadussa kuvaavan rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo Vallilan mittausasemalla oli 1,9 µg/m3 eli samalla tasolla kuin viime vuosina.
Ennen kaukolämpöaikakautta ja yhteistuotantoa Helsingin ydinkeskustan rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot olivat 50–100 µg/m3. Nykyisin ilmanlaadun pitoisuusraja on 20 µg/m3.
Rikkidioksidipitoisuus Vallilan mittauspisteellä
vuosikeskiarvo
mikrog./m3 | |
---|---|
2010 | 2.2 |
2011 | 2.4 |
2012 | 2.1 |
2013 | 1.6 |
2014 | 1.9 |
Vesistövaikutukset vähäisiä
Vuonna 2014 mereen päästettiin lämpöä 191 GWh eli 1,5 % käytetystä polttoaine-energiasta. Kuormitus on vaihdellut 2000-luvulla välillä 180–2 200 GWh. Tämän lisäksi jäähdytysenergiaa siirrettiin meriveteen 71 GWh.
SIVUTUOTTEISTA SEMENTTIÄ JA MAANRAKENNUSAINETTA
Lentotuhkan hyödyntäminen sementin valmistuksessa jatkui ja tuhkasta hyödynnettiin 63,5 %. Loput lentotuhkasta sijoitettiin kaivostäyttöön rikinpoiston lopputuotteen kanssa. Pohjatuhka varastoitiin valtaosin Vuosaaren välivarastolle.
Lentotuhka
% | |
---|---|
Hyöty- käyttö |
63.5 |
Loppu- sijoitus |
35.5 |
Pohjatuhka
% | |
---|---|
Hyötykäyttö | 7 |
Väli- varastointi |
93 |