Helenin tilinpäätöstiedote 2024: Kaukolämpö muuttui puhtaammaksi ja edullisemmaksi aikaistettujen puhtaan siirtymän investointien ansiosta

Loka–joulukuu 2024

• Helenin liikevaihto pieneni edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden ja oli 421 (528) miljoonaa euroa.
• Liikevoitto kasvoi ja oli 67 (-6) miljoonaa euroa.
• Sähkön myynti kasvoi 32 prosenttia ja oli 1 762 (1 335) gigawattituntia.
• Sähkön siirto Helsingissä kasvoi 1 prosentin ja oli 1 252 (1 235) gigawattituntia.
• Lämmön myynti pieneni 20 prosenttia ja oli 1 775 (2 230) gigawattituntia.
• Jäähdytyksen myynti kasvoi 3 prosenttia ja oli 39 (38) gigawattituntia.

Tammi–joulukuu 2024

• Helenin liikevaihto pieneni edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden ja oli 1 523 (1 826) miljoonaa euroa.
• Liikevoitto kasvoi ja oli 159 (93) miljoonaa euroa.
• Sähkön myynti kasvoi 12 prosenttia ja oli 5 283 (4 729) gigawattituntia.
• Sähkön siirto Helsingissä kasvoi 4 prosenttia ja oli 4 571 (4 387) gigawattituntia.
• Lämmön myynti pieneni 3 prosenttia ja oli 5 981 (6 153) gigawattituntia.
• Jäähdytyksen myynti kasvoi 19 prosenttia ja oli 244 (205) gigawattituntia.

Konsernin avainluvut

Taloudellinen tulos

Helenin liikevaihto laski 17 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden pääasiassa sähkön markkinahinnan laskun vuoksi ja oli 1 523 (1 826) miljoonaa euroa. Sähkön spot-hinnan keskiarvoksi muodostui vuoden 2024 osalta 46 (57) euroa megawattitunnilta, mikä on merkittävästi alhaisempi kuin edellisvuoden keskihinta. Sähkön tuotannon liikevaihto jäi edellisvuotta alhaisemmalle tasolle alhaisen markkinahinnan ja tuotantovolyymin takia. Myös sähkön vähittäismyynnin liikevaihto jäi alle edellisvuoden tason sähkön myyntihinnan laskun vuoksi. Kaukolämmön liikevaihto pysyi hyvällä tasolla alkuvuoden hyvän lämmityskauden ansiosta, ja kaukojäähdytyksen liikevaihto pysyi ennallaan. Sähkön siirron liikevaihto oli edellisvuotta parempi.

Helenin liiketoimintojen kannattavuudessa keskeistä on kaukolämmön kääntyminen kannattavaksi tappiollisten vuosien jälkeen. Yhteistuotannon kustannukset olivat edelleen korkeat, mutta aikaisempina vuosina kirjatut kivihiilen vaihto-omaisuuden arvonalennukset laskivat kivihiilen kustannuksia merkittävästi. Alkuvuoden aikana tehdyt, kivihiilituotannon päättymiseen liittyvät nopeutetut poistot vaikuttivat kaukolämmön kannattavuuteen heikentävästi vain osan vuodesta. Sähkön tuotannon kannattavuus heikkeni merkittävästi edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden sähkön markkinahinnan laskun vuoksi. Helen toi vuoden 2023 haastavassa markkinahintatilanteessa myyntiin edullisen mutta yhtiölle tappiollisen Helen Fiksu Takuu -sähkösopimuksen, jonka vaikutuksen poistuessa sähkön vähittäismyynnin liiketoiminta palautui kannattavaksi.

Poistot ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä olivat 128 (143) miljoonaa euroa. Poistoihin sisältyy 18 (72) miljoonan euron edestä Salmisaaren voimalaitoksen kivihiilituotannon päättymisen takia nopeutetulla aikataululla tehtyjä poistoja.

Liikevoitto oli 159 (93) miljoonaa euroa. Liikevoittoa heikensivät Salmisaaren kivihiilituotannon päättymiseen liittyvät, nopeutetulla aikataululla tehdyt 18 miljoonan euron poistot sekä Kellosaaren varavoimalaitoksen sulkemiseen liittyvä 7 miljoonan euron käyttöomaisuuden alaskirjaus. Vertailukelpoinen oikaistu liikevoitto oli 185 (219) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen suhteellinen kannattavuus pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 12 (12) prosenttia. Raportoitu sijoitetun pääoman tuotto parani ja oli 5 (4) prosenttia.

Toimitusjohtaja Olli Sirkka kommentoi

Vuotta 2024 määrittivät mullistukset kaukolämmössä. Aiemmin hiilen värittämästä maineesta kärsinyt lämmitysmuoto pohjautuu yhä vahvemmin hiilineutraaliin energiaan, joka tarkoittaa Helenille muun muassa sähkön käyttöön perustuvia lämpöpumppuja ja sähkökattiloita. Nousimme Suomen merkittävimpien teollisten investoijien joukkoon tekemällä tilikauden aikana ennätykselliset 565 miljoonan euron investoinnit hiilineutraaliin energiaan. Kokonaisinvestoinnit olivat 600 miljoonaa euroa.

Yksi käänteentekevimmistä muutoksista oli lämpöliiketoiminnan kääntyminen kannattavaksi tappiollisten vuosien jälkeen. Muutoksen taustalla on määrätietoinen ja pitkäjänteinen työ kaukolämmön kilpailukyvyn eteen. Aiemmin tehty päätös Hanasaaren ja Salmisaaren hiilivoimaloiden sulkemisen aikaistamisesta näkyy jatkossa positiivisena taloudellisena kehityksenä, kun polttoaineiden ja päästöoikeuksien kustannukset eivät enää rasita kaukolämpöä entiseen malliin. Tämä hyödyttää sekä Helenin omistajaa että asiakkaitamme, joille kaukolämmön alenevat kustannukset näkyvät laskevina hintoina.

Jatkoimme päästöjen vähentämistä suunnitellusti. Vuoden 2024 päästövähennys oli 24 prosenttia ja hiilineutraalin energian osuus tuotannostamme nousi 63 prosenttiin. Myös päästöjen laskun taustalla on fossiilista polttoaineista irtautuminen ja niiden korvaaminen muun muassa lämpöpumpuilla ja sähkökattiloilla. Kivihiilen tarina päättyy Helenin osalta keväällä 2025, kun lopetamme sen käytön kokonaan.

Helen ei kannata puhtaan siirtymän investoinneille markkinahintatukimekanismeja vaan uskomme, että yritysten tulisi löytää liiketoiminnallisesti kannattavat ratkaisut markkinaehtoisesti syntyvien tai tarvittaessa regulaation kautta synnytettävien markkinoiden kautta. Näin toimimalla puhdas siirtymä toteutuu mahdollisimman kustannustehokkaasti myös asiakkaille.

Sähkön hintojen ajoittain voimakaskin vaihtelu ja sähkön riittävyys aiheuttivat yhteiskunnallista keskustelua vuoden aikana. Siirtyminen vakaiden hintojen fossiilitaloudesta kohti uusiutuvaan energiaan perustuvaa järjestelmää on tapahtunut odotettua nopeammin, mikä on nostanut esiin tarpeen sähkön hinnanvaihteluiden hillitsemisestä. Hintojen vaihtelu kannustaa markkinoiden toimintakyvyn kannalta välttämättömän joustokyvyn rakentumiseen, joka toteutuessaan tasoittaa hinnanvaihteluita.

Energiajärjestelmän joustokykyä tukeaksemme teimme tilikauden aikana investointipäätöksen Helenin ensimmäisestä vihreän vedyn tuotantolaitoksesta. Helsingin Vuosaareen rakennettavan pilottilaitoksen avulla luomme tarvittavaa osaamista laajamittaisen vedyn tuotannon tarpeisiin. Tuotantoprosessin sivutuotteena syntyvä hukkalämpö hyödynnetään Helenin kaukolämpöverkossa.

Jotta voimme saavuttaa Helenin strategian mukaisen polttamattomuustavoitteen ja luopua biomassan poltosta vuoteen 2040 mennessä, tarvitsemme vaihtoehtoisia lämmöntuotantoratkaisuja. Kehitystä vauhdittaaksemme käynnistimme tilikauden aikana ydinenergiaohjelman, jonka tavoitteena on toteuttaa sähköä ja lämpöä tuottava yhteistuotantolaitos tai kaukolämpöä tuottava lämpölaitos. Ohjelman ensimmäisen vaiheen on määrä valmistua vuonna 2026.

Tilikauden merkittävimmät tapahtumat

• Emoyhtiö organisoitui uuden strategian myötä tulosvastuullisiin liiketoimintayksiköihin ja niitä tukeviin toimintoihin. Uusi johtoryhmä aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2024.
• Emoyhtiö myi 58 prosentin osuutensa maalämpö- ja lämpöpumppuratkaisuja tarjoavasta Geonova Oy:stä CBRE Investment Management -kiinteistösijoitusyhtiölle. Kaupalla yhtiö toimeenpanee strategiaansa, jonka mukaan sen Lämpö ja jäähdytys -liiketoiminta keskittyy jatkossa kaukolämmön ja jäähdytyksen palveluihin.
• Kaukolämmössä siirryttiin vuodenvaihteessa voimaan tulleen tuoteuudistuksen myötä kuukausihintoihin. Lisäksi kaukolämmön kokonaishinta laski vuoden aikana kahteen otteeseen.
• Hanasaaren olemassa olevan lämpökeskuksen yhteyteen rakennettu 140 megawatin sähkökattilalaitos ja Salmisaaren kivihiilestä pellettikäyttöiseksi muutettu kattila siirtyivät tuotantoon. Myös Kruunuvuorenrannan energian kausivarasto ja Equinix Oy:n Viikinmäen datakeskuksen hukkalämmön talteenottolaitos siirtyivät tuotantoon.
• Pjelaxin, Karahkan ja Kalistannevan tuulipuistot siirtyivät tuotantoon. Pjelaxin tuulipuiston enemmistöomistaja on Fortum Oyj 60 prosentin omistusosuudella. Karahkan ja Kalistannevan tuulipuistojen enemmistöomistaja on Helen.
• Lohjan aurinkopuisto otettiin käyttöön. 12 400 aurinkopaneelista koostuva puisto tuottaa uusiutuvaa sähköä noin seitsemät megawatin teholla. Vuoden 2025 aikana puiston yhteyteen valmistuu viiden megawatin sähkövarasto.
• Emoyhtiö teki investointipäätöksen yhtiön ennestään käytössä olevalle Patolan tuotantoalueelle rakennettavasta ilma-vesilämpöpumppulaitoksesta sekä kahdesta yhteislämpöteholtaan 100 megawatin sähkökattilasta. Uuteen teknologiaan perustuva ilma-vesilämpöpumppulaitos on kokoluokassaan ensimmäinen maailmassa. Laitoskokonaisuuden on määrä valmistua lämmityskaudella 2026–2027.
• Emoyhtiö teki investointipäätöksen Hanasaaren energiakortteliin rakennettavasta sähkökattilalaitoksesta sekä lämpövarastosta. Neljästä sähkökattilayksiköstä koostuva laitos on Euroopan suurin ja kokonaisteholtaan 200 megawattia. Lämpövaraston kapasiteetti on 1 000 megawattituntia. Laitoskokonaisuuden on määrä valmistua lämmityskaudella 2026–2027.
• Emoyhtiö teki investointipäätöksen Nurmijärvelle rakennettavasta 40 megawatin sähkövarastosta. Varasto on yksi ensimmäisistä suuren mittaluokan sähkön varastointijärjestelmistä Suomessa.
• Emoyhtiö teki investointipäätöksen Vuosaareen rakennettavasta vihreän vedyn tuotantolaitoksesta. Kyseessä on Helenin ensimmäinen vetyhanke, jonka avulla yhtiö luo tarvittavaa osaamista laajamittaisen vedyn tuotannon tarpeisiin ja lisää koko energiajärjestelmän joustavuutta. Tuotetun vedyn ensisijainen käyttökohde on laitoksen yhteyteen rakennettava vetytankkausasema.
• Emoyhtiö käynnisti ydinenergiaohjelman, joka tähtää ydinenergian hyödyntämiseen Helsingin lämmön tuotannossa. Ohjelman ensimmäisessä vaiheessa yhtiö neuvottelee mahdollisten osakaskumppaneiden kanssa, arvioi laitostoimittajia sekä kartoittaa sijoituspaikkoja.

Tilikauden jälkeiset merkittävät tapahtumat

• Emoyhtiö osti Raaseporin Energia Oy:n sähkönmyyntiliiketoiminnan, minkä seurauksena Raaseporin Energia Oy:n sähköasiakkaat siirtyivät Helenille tammikuussa 2025. Kauppa vahvistaa Helenin asemaa Suomen energiamarkkinoilla ja tukee yhtiön tavoitetta kasvaa merkittävimmäksi toimijaksi sähkön vähittäismarkkinoilla.

Näkymät tulevaisuuteen

Korkeat sähkön hinnat ja voimakkaat hinnanvaihtelut ovat nostaneet energian yhdeksi politiikan keskeisimmistä puheenaiheista niin Suomessa kuin EU-tasolla. Ruotsissa uusien maan rajat ylittävien siirtoyhteyshankkeiden suunnittelu Keski-Eurooppaan päätettiin toistaiseksi keskeyttää, ja Norjassa on keskusteltu mahdollisuudesta lopettaa sähkön vienti vanhimpien siirtoyhteyksien kautta. Eurooppalaisen sähkömarkkinaintegraation ja puhtaan siirtymän keskeisenä tavoitteena on pitkään ollut mahdollisimman laaja ja yhtenäinen markkina-alue ja sen mahdollistama energian helppo siirrettävyys. Suomen energiajärjestelmä nojaa toimivan pohjoismaisen sähkömarkkinayhteistyön jatkumiseen.

Helen toimii sähkömarkkinoilla monipuolisesti sekä tuottajana, myyjänä että kuluttajana, mikä vähentää sen altistumista markkinoiden heilahtelun aiheuttamille riskeille. Helen pyrkii myös hyödyntämään hinnanvaihteluiden tarjoamia mahdollisuuksia liiketoiminnassaan. Strategiansa mukaisella toiminnalla yhtiö voi tulevaisuudessa entistä enemmän tasapainottaa hinnanvaihteluita lisäämällä sähkön kulutusta, kun sitä on tarjolla runsaasti ja vähentämällä sen käyttöä, kun tarjontaa on niukasti.

Vuonna 2025 Suomeen valmistuu merkittävä määrä uutta tuulivoimakapasiteettia, minkä ennustetaan lisäävän sähkömarkkinoiden volatiilisuutta. Yleinen heikko taloustilanne ja sähkön hinnan lasku ovat kuitenkin vähentäneet uusien tuulivoimahankkeiden määrää, kun sijoittajien mielenkiinto tuulivoimaa kohtaan on hiipunut. Ministeritason aloitteet ydinvoiman tuotantotuesta heikentävät entisestään sijoittajien kiinnostusta tuulivoimaa sekä muita energiatuotanto- ja varastointimuotoja kohtaan.

Kaukolämmön puhdistuminen ja laskeva hinta ovat muuttaneet sen mielikuvaa suuren yleisön silmissä ja se nähdään yhä useammin ilmastovaikutuksiltaan tasaveroisena lämmitysmuotona maalämpöön nähden. Tämä kehitys ennakoi, että kaukolämpöä vaivannut asiakaspoistuma hidastuu ja kääntyy lopulta kysynnän kasvuksi. Positiivista kehitystä puoltavat kaukolämmön tarjoama helppous ja sen tuomat edut niin asiakkaille kuin koko energiajärjestelmälle. Kaukolämmön näkymät ovat myönteiset vuodelle 2025.

Puhdas siirtymä asettaa uudenlaisia vaatimuksia sähköverkolle. Yhteistuotannon loppuessa Helsingissä ei enää juurikaan tuoteta sähköä, mutta pääkaupungin sähkön kulutus kasvaa sen sijaan vuosi vuodelta. Kantaverkon siirtokapasiteetin turvaaminen pääkaupunkiseudulle on sähköistyvän yhteiskunnan ehdoton edellytys. Se edellyttää sääntelyn ja lupa-asioiden nopeaa etenemistä. Kantaverkkomaksujen hinnankorotukset ja sääntelymallin muutokset haastavat sähkön siirron kannattavuutta samalla, kun sähköverkon investointitarpeet Helsingissä kasvavat.

Helenin investoinnit hiilineutraalin sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotantoon konkretisoituvat uusien tuuli- ja aurinkopuistojen sekä sähkövarastojen rakentuessa ympäri Suomea ja olemassa olevien tuotantoalueiden muuttaessa muotoaan Helsingissä. Yhtiön tuotantorakenne siirtyy sähkön ja lämmön yhteistuotannosta erillistuotantoon, jossa sähkön pääasialliset tuotantomuodot ovat vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoima. Lämmön tuotanto sähköistyy vauhdilla ja koostuu tulevaisuudessa lämpöpumpuista ja sähkökattiloista sekä kestävästä bioenergiasta.

Uutena elementtinä Helenin tuotantopalettiin nousee vihreä vety, jonka laajamittaisen tuotannon edellytyksiä selvitetään pilottilaitoksen avulla. Lisäksi selvitystyö pienydinenergian roolista osana kestävää energiajärjestelmää etenee.

Helenin vuosikatsaus 2024 julkaistaan 19. maaliskuuta 2025.