Pjelaxin tuulivoimapuisto toiminnassa puoli vuotta
Pjelaxin tuulivoimapuisto Närpiössä ja Kristiinankaupungissa on tuottanut puhdasta, uusiutuvaa tuulivoimaa nyt noin puoli vuotta. Fortum ja Helen omistavat tuulipuiston yhdessä, osuuksin 60 % ja 40 %. Helen ostaa noin puolet tuulipuiston sähköntuotannosta sen elinkaaren loppuun saakka ja Fortum vastaa tuulipuiston operatiivisesta toiminnasta.
Huoltokauden jälkeen Pjelaxin 56, noin 240 metriä korkeaa tuuliturbiinia ovat päässeet normaaliin tuotantoon. Ensimmäiset turbiinit alkoivat tuottamaan sähköä jo lokakuussa 2023 ja puiston avajaisia vietettiin vuoden 2024 toukokuussa. Aluetaloudelliset vaikutukset näkyvät kuntien kiinteistöverotuloissa.
– Pjelaxin tuulivoimapuisto on osoittanut merkittävän potentiaalinsa tuottaa puhdasta ja uusiutuvaa energiaa. Helen saa Pjelaxista noin 700 gigawattituntia puhdasta energiaa vuodessa, mikä tekee siitä tärkeän osan Helenin sähköntuotantoa, kommentoi Helenin sähköntuotannosta vastaava johtaja Pekka Tolonen.
– Pjelax on Suomen kolmanneksi suurin tuulivoimapuisto, ja tuottaa vuosittain jopa 1,1 terawattituntia sähköä. Jos mitään yllätyksiä ei tule, uskomme pääsevämme budjetoituun tuotantoon ensi vuonna, joka on ensimmäinen kokonainen vuosi, kun puisto on toiminnassa, sanoo Fortumin tuulivoimapuistojen operointijohtaja Marika Aaltonen.
Pjelaxin tuulivoimapuisto kattaa jopa 6 800 hehtaarin alueen, mutta hankkeen infrastruktuurin aiheuttama metsätalouden poistuma on alle prosentin pinta-alasta. Metsänhoitotöitä ja ylipäänsä alueen normaalia käyttöä on voinut jatkaa alueella puiston käyttöönoton jälkeen aivan kuten suunnittelu- ja rakennusaikanakin.
– Ihmiset saavat liikkua vapaasti tuulivoimapuistossa ja marjastaminen ja sienestäminen on mahdollista tavalliseen tapaan. Talvisin turbiinien läheisyydessä ei suositella liikuttavan, sillä sääolosuhteet saattavat aiheuttaa lapoihin jäätä, joka voi pudotessaan aiheuttaa vahinkoa, muistuttaa Aaltonen.
Tuulipuiston hankealuetta ennallistettiin rakennusajan jälkeen tarpeettomaksi käyneiden maa-alueiden osalta istuttamalla noin 50 hehtaaria metsää, joka tarkoittaa reilusti yli 100 000 tainta. Aikaa menee, ennen kuin puusto peittää alleen paljaammat maa-alueet, mutta rakennettujen teiden varsille on tullut muunlaistakin kasvillisuutta.
– Vadelmapensaat löytävät yleensä ensimmäisenä tiensä rakennettujen teiden varsille, joten suosittelen katsomaan ensi kesänä alueen apajat, vinkkaa Aaltonen.