Helen-konsernin tilinpäätöstiedote tammi–joulukuu 2023: Energiantuotannon rakennemuutos konkretisoitui

Loka–joulukuu 2023

• Konsernin liikevaihto pieneni verrattuna edellisvuoden vastaavaan jaksoon ja oli 528 (669) miljoonaa euroa.
• Liikevoitto pieneni merkittävästi ja oli -6 (31) miljoonaa euroa.
• Lämmön myynti kasvoi 13 prosenttia edellisvuodesta ja oli 2 230 (1 980) gigawattituntia.
• Sähkön kokonaismyynti pieneni 6 prosenttia ja oli 1 335 (1 418) gigawattituntia.
• Jäähdytyksen myynti kasvoi 12 prosenttia ja oli 38 (34) gigawattituntia.
• Sähkönsiirto Helsingissä kasvoi 11 prosenttia ja oli 1 235 (1 110) gigawattituntia.

Tammi–joulukuu 2023

• Konsernin liikevaihto kasvoi verrattuna edellisvuoden vastaavaan jaksoon ja oli 1 826 (1 785) miljoonaa euroa.
• Raportoitu liikevoitto heikkeni ja oli 93 (142) miljoonaa euroa, mutta vertailukelpoiseksi tehty liikevoitto oli edellistä vuotta parempi. Kannattavuutta heikensi Hanasaaren ja Salmisaaren kivihiilituotannon päättymiseen liittyvät kertaluonteiset erät ja nopeutetulla aikataululla tehdyt poistot.
• Sijoitetun pääoman tuotto oli 4 (4) prosenttia.
• Lämmön myynti laski 2 prosenttia edellisvuodesta ja oli 6 153 (6 266) gigawattituntia.
• Sähkön kokonaismyynti laski 1 prosentin ja oli 4 729 (4 799) gigawattituntia.
• Jäähdytyksen myynti pysyi lähes ennallaan ja oli 205 (205) gigawattituntia.
• Sähkönsiirto Helsingissä kasvoi 1 prosentin ja oli 4 387 (4 351) gigawattituntia.

Konsernin avainluvut

Toimitusjohtaja Olli Sirkka kommentoi

Vuosi 2023 päättyi Helenin osalta täysin eri tilanteessa kuin missä se oli alkanut. Sähkön ja lämmön tuotannossamme tapahtui vuoden aikana merkittävä rakenteellinen muutos kohti puhtaampaa energiantuotantoa. Suorat päästömme vähenivät historialliset 38 prosenttia. Tämä pienensi päästöoikeuksista aiheutuvia kustannuksiamme 30 prosenttia.

Otimme merkittäviä askelia matkallamme kohti bioenergiaan, hukka- ja ympäristölämpöjä hyödyntäviin lämpöpumppuihin sekä sähkökattiloihin perustuvaa lämmön tuotantoa. Kivihiilen käyttömme lähes puolittui Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisen seurauksena. Biopolttoaineiden käyttömme kaksinkertaistui, ja lämpöpumpuilla tuottamamme lämmön määrä kasvoi noin 35 prosenttia. Muutoksen taustalla ovat muun muassa Vuosaaren biolämpölaitoksessa vuodenvaihteessa 2022–2023 käynnistynyt lämmön tuotanto sekä Katri Valan lämpöpumppulaitoksen seitsemännen lämpöpumpun käyttöönotto keväällä 2023.

Sähkön tuotannossa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön käyttöönotto tuplasi ydinvoimalla tuottamamme sähkön määrän. Omistamme laitosyksikköä osakkuusyhtiömme kautta. Myös tuulivoimatuotantomme lisääntyi vuoden aikana. Suurimmat tuulivoimaan liittyvät muutokset ovat kuitenkin vasta edessä, kun rakenteilla olevat tuulipuistomme valmistuvat tuotantoon vuosina 2024–2025.

Vuoden 2022 lopussa sähkön vähittäishinnat olivat huipussaan ja päätimme siksi helpottaa kuluttaja-asiakkaidemme tilannetta lanseeraamalla silloisia markkinahintoja huomattavasti edullisemman Helen Fiksu Takuu -sähkösopimuksen. Päätöksestä aiheutui merkittäviä sähkön hankinnan suojauskustannuksia. Emme myöskään siirtäneet kaukolämmön tuotannon Venäjän hyökkäyssodasta sekä huoltovarmuussyistä hankitusta polttoainevarastosta aiheutuneita kustannuksia asiakashintoihin täysimääräisesti.

Konsernin liikevaihto kasvoi kaksi prosenttia edellisvuoteen nähden. Sähkön tuotannon liikevaihto jäi edellisvuotta alhaisemmalle tasolle niin alhaisemman markkinahinnan kuin tuotantovolyymin takia. Sähkön vähittäismyynnin liikevaihto sen sijaan oli edellisvuotta parempi. Liikevoitto laski noin 35 prosenttia 93 miljoonaan euroon. Tulosta heikensivät Hanasaaren ja Salmisaaren kivihiilituotannon päättymiseen liittyvät nopeutetulla aikataululla tehdyt käyttöomaisuuden poistot.

Jatkamme vakaasti polullamme kohti hiilineutraalia energiantuotantoa vuoteen 2030 mennessä. Julkaisimme loppuvuodesta uuden strategian, jonka ytimessä ovat vihreä siirtymä, jousto ja kannattavuus. Kannattava liiketoiminta mahdollistaa merkittävät investoinnit vihreän siirtymän hankkeisiin, jotka toteutamme energiajärjestelmän joustavuutta lisäten. Lisäksi tavoittelemme polttamisesta luopumista vuoteen 2040 mennessä. Saavuttaaksemme täyden polttamattomuuden solmimme vuonna 2023 pienydinvoimaa koskevan aiesopimuksen.

Tilikauden merkittävimmät tapahtumat

• Olli Sirkka aloitti 16. tammikuuta Helenin toimitusjohtajana. Toimitusjohtajana vuoden 2022 loppuun saakka toiminut Juha-Pekka Weckström siirtyi uusiin haasteisiin yhtiön ulkopuolelle.
• Helenin hallituksen puheenjohtaja vaihtui Osmo Soininvaaran luopuessa tehtävästään. Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Atte Harjanne.
• Toimme alkuvuodesta markkinoille hintavakautta tarjoavan Helen Fiksu Takuu -sähkösopimuksen helpottaaksemme korkealle nousseiden sähkön markkinahintojen asiakkaille aiheuttamaa haastavaa tilannetta.
• Suljimme vuonna 1974 toimintansa aloittaneen Hanasaaren voimalaitoksen. Kivihiilen sijaan lämmöntuotantomme perustuu tulevaisuudessa kestäviin energiantuotantomuotoihin, kuten uusiutuvan biomassan ja erilaisten hukka- ja ympäristölämpöjen hyödyntämiseen. Sähköä tuotamme tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinvoimalla.
• Otimme käyttöön Katri Valan lämpöpumppulaitoksen seitsemännen ja viimeisen jäteveden lämpöä hyödyntävän lämpöpumpun, jonka lämpöteho on 32 megawattia ja jäähdytysteho 21,5 megawattia.
• Päätimme muuttaa Salmisaaren voimalaitosalueella sijaitsevan kivihiilikäyttöisen kattilalaitoksen pellettikäyttöiseksi. Uudistetun kattilan on määrä alkaa tuottaa lämpöä lämmityskaudella 2024–2025. Lisäksi Salmisaareen rakennetaan uusi teollisen kokoluokan ilma-vesilämpöpumppulaitos sekä kaksi sähkökattilaa.
• Päätimme jatkaa Salmisaaren voimalaitoksen tuotantokäyttöä lämmityskauden 2024–2025 ajan turvataksemme energian toimitus- ja huoltovarmuutta Helsingissä.
• Ensimmäisen aurinkopuistomme tuotanto käynnistyi Nurmijärvellä. Noin 2 800 aurinkopaneelista koostuvan puiston kokonaiskapasiteetti on 1,5 megawattia.
• Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikkö aloitti säännöllisen sähköntuotannon 16. huhtikuuta ja kaupallisen käytön 1. toukokuuta. Tytäryhtiömme Oy Mankala Ab on laitosyksikössä osakkaana omistamiensa TVO:n osakkeiden kautta.
• Käynnistimme alustavat tutkimukset teollisen vetylaakson kehittämiseksi Uudellemaalle yhdessä Neste Oyj:n, Gasgrid Finland Oy:n ja Vantaan Energia Oy:n kanssa. Samalla kerroimme suunnittelevamme laajamittaista vedyntuotantoa Vuosaaren voimalaitosalueella.
• Lanseerasimme uuden strategian, jonka ytimessä ovat vihreä siirtymä, jousto ja kannattavuus. Tavoitteemme hiilineutraalista energiantuotannosta vuoteen 2030 mennessä säilyy ennallaan, mutta lisäksi tavoittelemme polttamisesta luopumista vuoteen 2040 mennessä.

Tilikauden jälkeiset merkittävät tapahtumat

• Organisoiduimme uuden strategian myötä tulosvastuullisiin liiketoimintayksiköihin ja niitä tukeviin konsernitoimintoihin 1. tammikuuta 2024 alkaen. Samalla aloitti toimintansa myös uusi johtoryhmä.
• Päätimme energiantuotannon päättymisestä Kellosaaren voimalaitoksessa ja käynnistämme laitoksen purkua koskevat valmistelut. Päätöksen taustalla on kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n kanssa tehdyn laitosta koskevan vuokrasopimuksen päättyminen. Olemme käyneet keskusteluja laitoksen tuotantovalmiuden jatkamisesta Fingrid Oyj:n, Huoltovarmuuskeskuksen sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tuloksetta. Laitos on toiminut varavoimalaitoksena sähkömarkkinoiden häiriötilanteita varten eikä sen käyttäminen markkinaehtoisesti ole kannattavaa tai nykyisillä lupaehdoilla mahdollista.
• Käynnistimme muutosneuvottelut, jotka koskevat asiakkuudet ja palvelut -liiketoiminnon tuotehallinta- ja B2B myynti -yksiköitä sekä lämpö ja jäähdytys -liiketoiminnon talotekniset asiakasratkaisut- ja etähallinta-työyksiköitä. Muutosneuvotteluiden piirissä on noin 76 henkilöä. Tavoittelemme sopeuttamistoimilla liiketoimintojen kannattavuutta vuonna 2025.

Näkymät tulevaisuuteen

Investoinnit hiilineutraaliin sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotantoon konkretisoituvat uusien tuuli- ja aurinkopuistojen rakentuessa ympäri Suomea ja olemassa olevien voimalaitosalueiden muuttaessa muotoaan Helsingissä. Helenin tuotantorakenne siirtyy sähkön ja lämmön yhteistuotannosta erillistuotantoon, jossa sähkön pääasialliset tuotantomuodot ovat tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinvoima. Lämmöntuotanto sähköistyy vauhdilla ja koostuu tulevaisuudessa lämpöpumpuista ja sähkökattiloista sekä kestävästä bioenergiasta. Lisäksi edistämme vetyyn liittyviä kumppanuuksiamme ja jatkamme selvitystyötä pienreaktoreiden roolista yhtenä tulevaisuuden energialähteenä.

Sähkön siirto- ja jakeluverkkojen rooli kestävän energiajärjestelmän mahdollistajana korostuu sähkön kulutuksen kasvaessa ja tuotannon siirtyessä pois kasvukeskuksista. Investoinnit sähkön kanta- ja jakeluverkkoon pitää turvata, jotta siirtokapasiteetti riittää myös sähköistyvään lämmön tuotantoon Helsingissä. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei kantaverkon rakentaminen ole riittävän nopeaa, mikä voi hidastaa kaukolämmön vihreää siirtymää.

Epävarma taloustilanne sekä inflaation aiheuttama korkotason ja kustannusten nousu näkyy energia-alalla tilauskannan laskuna sekä rahoitushaasteina. Suomi ei kuitenkaan saa menettää asemaansa vihreän siirtymän eturintamassa. Taloustilanteen heikentymisestä huolimatta on äärimmäisen tärkeää pitää kiinni suunnitellusta investointitahdista, jotta siirtymä fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan ja hiilineutraaliin energiantuotantoon toteutuu ajallaan.

Uusiutuvan energian kapasiteetin lisääntyessä sähkön lisääntyneiden hinnanvaihteluiden odotetaan olevan jatkossa olennainen osa suomalaista energiajärjestelmää. Hinnanvaihteluiden tasaantuminen edellyttää järjestelmältä uudenlaisia joustoelementtejä, kuten energiavarastoja ja kulutusjoustoa. Pyrimme investoimaan jatkossa yhä enemmän järjestelmän joustavuuden kasvattamiseen. Kulutusjouston toteutumisen kannalta on oleellista, suosivatko sähkönkuluttajat kiinteähintaisia vai pörssisähkösopimuksia. On mahdollista, että kiinteähintainen sähkö ei saa kuluttajia joustamaan järjestelmän edellyttämällä tavalla.

Energia-alan toimintamahdollisuuksia määrittää eri tuotantomuotojen hyväksyttävyys niin poliitikkojen kuin kansalaisten keskuudessa. Muun muassa bioenergian ja vesivoiman hyväksyttävyys saatetaan kyseenalaistaa luonnon monimuotoisuuden turvaamisen noustessa keskusteluun. Sama kysymys koskee pidemmällä aikavälillä myös pienydinvoimaa sekä vedyntuotantoa, jotka ovat vaihtoehtoja polttamiseen perustuvalle energiantuotannolle.

Myös sääntely-ympäristön muutokset vaikuttavat oleellisesti energia-alan toimintamahdollisuuksiin. Pienydinvoiman sallivan sääntelyn kehittäminen on tärkeää, jotta polttamiseen perustuva energiantuotanto voidaan lopettaa. Toisaalta energia-alan toimintaedellytyksiä uhkaavat Euroopan komission ehdottamat sähkömarkkinamallia koskevat uudistukset sekä sähköyhtiöiden väliaikaisen voittoveron eli niin kutsutun windfall-veron mahdollinen jatkuminen. Ennustettava sääntely-ympäristö on edellytys vihreän siirtymän investoinneille.

Samalla, kun uudistamme liiketoimintaamme ja toteutamme vihreää siirtymää entistä vahvemmin joustoon nojaten, pyrimme strategiamme mukaisesti mahdollistamaan vakaan osinkotuoton. Sähkön suuret hinnanvaihtelut tekevät yhtiön tuloskehityksen ennakoinnista vaikeaa, mutta arvioimme vuoden 2024 tuloksen olevan edellisvuotta paremmalla tasolla.

Helen-konsernin tilinpäätös ja vuosikatsaus 2023 julkaistaan maaliskuussa 2024.