”Bioenergian korjuuketjun täytyy olla kestävä”
Hakkuiden lisääntyminen ja metsien kasvun heikkeneminen ovat kiihdyttäneet poliittista keskustelua metsien käytön kestävästä tasosta. Helenin järjestämässä paneelikeskustelussa puitiin sitä, onko hakkuiden kasvattamiseen varaa ja mikä rooli bioenergian käytöllä on hiilinielujen pienenemisessä.
Helen järjesti toukokuun alkupuolella keskeisille sidosryhmilleen tutustumiskierroksen Vuosaaren biolämpölaitoksessa. Kierrosta edelsi seminaari, jossa osallistujat kuulivat puheenvuoroja bioenergian käytön kokonaiskestävyydestä ja keinoista, joilla alan toimijat voivat lieventää energiapuun korjuun ilmasto- ja luontovaikutuksia.
Helenin biopolttoaineasiantuntija Jari Stenvall kertoi kuulijoille, miten Helen huolehtii käyttämänsä biomassan kestävyydestä. Kaikki Helenin toimittajat ovat sertifioituja, mikä tarkoittaa sitä, että Helen pystyy valvomaan biomassan alkuperää metsään asti. Jokaisen saapuvan kuorman mukana on tieto siitä, miltä laitokselta ja miltä metsäpalstalta raaka-aine on tullut.
Vaikka koko tuotanto- ja toimitusketjun hallinta ja läpinäkyvä raportointi on hankalaa, Stenvall korosti, että kestävyysvaatimuksista ei voida tinkiä.
– Jos arvoketju ei ole kunnossa ja kestävä, sitten meillä ole myöskään ole täällä Vuosaaressa mitään poltettavaa, Stenvall totesi.
Runkopuuta vai sivuvirtoja
Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan puuston kasvu on heikentynyt Suomen metsissä samaan aikaan, kun metsätalouden hakkuut ovat lisääntyneet. Seminaarin loppupuolella pidetyssä paneelikeskustelussa asiantuntijat pohtivat sitä, mikä on kestävä hakkuiden taso.
Metsähoidon asiantuntija Tiina Törmänen Tapiosta ja suojeluasiantuntija Päivi Tikkakoski Suomen luonnonsuojeluliitosta totesivat, että heidän näkökulmastaan hakkuiden kasvattamiseen ei juuri ole varaa.
– Me olemme painottaneet nettonielunäkökulmaa. Puun korjaaminen ja käyttäminen eri tarkoituksiin vähentää metsien hiilivarastoa. Kun bioenergiaa käytetään, puhutaan usein korvaushyödyistä, mutta tutkijoiden parissa on se näkökulma, että korvaushyötyä ei saavuteta. Hiili sitoutuu maaperään, mutta ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimaan aikatauluun verrattuna liian hitaasti. Me emme voi lähestyä tätä kysymystä pelkästään ilmastokysymyksenä, koska hakkuut vaikuttavat myös monimuotoisuuteen, korosti Tikkakoski.
Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka puolestaan muistutti, että bioenergian käyttö ei ole merkittävin tekijä siinä, kuinka suuria hakkuut ovat tai kuinka paljon hiilinielu pienenee tai kasvaa. Runkopuun hakkuumäärästä suoraan energiateollisuuteen menee vain noin viisi prosenttia.
– Teollisuudesta syntyy tietysti sivuvirtoina tähteitä, joita käytetään energiaksi. Jos kuulee, että puolet Suomen puusta poltetaan, se johtuu siitä, että osa teollisuuden tähteistä poltetaan. Jos mietitään energiateollisuuden roolia hakkuumäärän sääntelyssä, niin se on se viisi prosenttia, Laurikka tarkensi.
Maaperän terveys on kasvun edellytys
Metsätalouden kestävyyttä edistetään Suomessa muun muassa metsänhoidon suosituksilla, joita päivitetään parhaillaan. Suositukset tarjoavat metsänomistajille tutkimustietoon ja käytännön kokemuksiin perustuvia ohjeita metsänhoidon ja -käytön valintoihin.
Uusissa suosituksissa nostetaan esiin etenkin maaperän terveyden ylläpitämistä. Tiina Törmänen korosti, että maaperän terveydestä huolehtiminen on elintärkeää, jotta metsien kasvu ja kyky sitoa hiilidioksidia voidaan turvata.
– Ravinteiden lisäksi tärkeitä ovat maaperän fysikaaliset ominaisuudet, eli jos me rikomme maaperän rakennetta tai ilmavuutta tai menetämme eroosion kautta hienoainesta, sitä ei kukaan lähde sinne takaisin lapioimaan. Se on jääkauden mukanaan tuomaa, ja se saadaan takaisin seuraavan jääkauden aikana, Törmänen sanoi.
Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että metsänhoidon suositukset tarjoavat alan toimijoille selkänojan, johon tukeutua, kun he pyrkivät parantamaan toimintansa kestävyyttä.
– Meidän peruslähtökohtamme on, että bioenergian korjuuketjun täytyy olla kestävä. Meillä on pitkään tehty työtä metsänhoidon suositusten kanssa. Se, että noudatetaanko niitä, siinä jokainen voi katsoa itseään peiliin, Laurikka sanoi.
Kestävä puun energiakäyttö -seminaarin tallenne