Suomessa arvostetaan eniten energian toimitusvarmuutta
Kysely: Uusiutuvaa energiaa halutaan lisää, mutta ei energian toimitusvarmuuden kustannuksella. Energiantuotanto halutaan varmistaa säällä kuin säällä.
Ilmastotavoitteet eivät saa päättäjien mielestä vaarantaa energian toimitusvarmuutta vaikka uusiutuvan energian määrää halutaankin lisätä, ilmeni Helenin teettämästä kyselystä. Vain 15 % energia-alan vaikuttajista olisi valmis joustamaan energian toimitusvarmuudesta ilmastotavoitteiden vuoksi, kun taas 67 % vastustaa tätä. Toimitusvarmuus nousee asiantuntijoiden näkemyksen mukaan selvästi sekä energian hintaa että ympäristönäkökohtia merkittävämmäksi tekijäksi tulevaisuuden energiajärjestelmässä.
– On todella tärkeä signaali päättäjiltä, että toimitusvarmuus priorisoidaan näin korkealle. Tarvitaan kuitenkin vielä energiateknologian kehittymistä, jotta päättäjien toiveet toimitusvarmuudesta sekä aurinko- ja tuulivoiman voimakkaasta lisäämisestä voidaan helposti sovittaa yhteen. Näiden rinnalle tarvitaan vielä pitkään luotettavaa energiantuotantoa, joka on käytettävissä säästä riippumatta. Vaikka energian kysyntä ja tarve jatkossa joustaisikin enemmän, tietty määrä energiaa tarvitaan joka tapauksessa esimerkiksi talven huippupakkasilla, toteaa johtaja Maiju Westergren Helen Oy:stä.
Vaihtelevatuottoinen uusiutuva energia, kuten aurinkoenergia ja tuulivoima, tarvitsevat tuekseen energiavarastoja, kysyntäjoustoa ja täydentävää tuotantoa. Vaihtelevatuottoisen uusiutuvan energian määrän kasvattaminen edellyttää Westergrenin mukaan osin päällekkäisiä teknisiä järjestelmiä, joista osaa tarvitaan vain kausiluontoisesti tai poikkeustilanteissa.
Avainasemassa päästöjen vähentäminen
62 % kyselyyn vastanneista energia-alan vaikuttajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä ”Suomen tulee olla edelläkävijä globaaleiden ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, vaikka se nostaisi energian hintaa”. Keskimäärin vastaajat näkevät, että hiilidioksidipäästöjen vähentäminen saisi aiheuttaa kuluttajien energialaskuun 5–10 %:n korotuksen.
Asiantuntijoiden mielestä hiilidioksidipäästöjen vähentämisen (33 % vastaajista) ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisen (33 %) tulisi ohjata suomalaista energiapolitiikkaa. Näitä kahta pidetään selvästi tärkeämpinä tekijöinä kuin esimerkiksi energian hintaa tai energian kotimaisuusastetta.
– Uusiutuvan energiantuotannon lisäämistä pidetään itseisarvona, vaikka se on vain yksi keino ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Ilmastonmuutoksen kannalta keskeisintä on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja tähän tarvitsemme kaikki käytettävissä olevat keinot. Helenissä näemme päästökaupan roolin tässä suurena, jatkaa Westergren. Kyselyssä uusiutuvien energialähteiden käytön tukeminen saa edelleen kannatusta, mutta suorien tuotantotukien, kuten syöttötariffin, suosio näyttää laskevan. Ohjauskeinoista erityisesti uusiutuvalle energialle tarjottavat alkuvaiheen investointituet eli niin sanotut demonstraatiotuet saavat kannatusta (64 %). Sen sijaan nyt käytössä olevat tuotantotuet ovat menettäneet suosiotaan ja enää 17 % vaikuttajista kannattaa näitä ohjauskeinona. Vastaajista 22 % näkee, että energiamarkkinat eivät tarvitse päästökauppajärjestelmän lisäksi muita ohjauskeinoja.
Aula Research toteutti Helenin toimeksiannosta kyselytutkimuksen energiapolitiikasta suomalaisten energia-alan vaikuttajien parissa. Kyselyn kohderyhminä olivat kansanedustajat ja politiikan taustavaikuttajat, energia-alan kannalta keskeisten ministeriöiden virkamiehet sekä alan tutkijat ja järjestöt. Kyselyyn osallistui 135 energia-alan asiantuntijaa ja sen vastausprosentti oli 30. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselyllä ja puhelinhaastatteluin 2.2 – 11.3.2017.
Yhteenveto päättäjäkyselystä Slidesharessa.
Lisää aiheesta myös Helenin blogissa .
