Kaukolämpölaitteet

Jäähtymällä tarkoitetaan kaukolämmön meno- ja paluuveden välistä lämpötilaeroa. Asiakkaan kaukolämpösiirtimen läpi virtaava vesi jäähtyy siirtimellä luovuttaessaan lämmön kiinteistön verkon veteen.

• Kesäaikana hyvä jäähtymä on 15–30 °C. Silloin lämpöä tarvitaan vain käyttöveden lämmittämiseen, jolloin lämpötilaero on pienimmillään.
• Talvipakkasilla jäähtymä voi olla 50–70 °C, hetkittäin jopa 80 °C riippuen rakennuksen talotekniikasta.

Erittäin korkea kaukolämmön paluuveden lämpötila, eli pieni jäähtymä viittaa siihen, että ensiöpuolen säätöventtiilit eivät toimi toivotulla tavalla. Tällöin kaukolämpövesi virtaa lämmönsiirtimien läpi tarpeettoman kuumana aiheuttaen turhaa energiahukkaa, sekä mahdollisen tapaturmavaaran ylikuumenneen käyttöveden muodossa.

Tarvittaessa saat apua asiakaslaitteiden säätöön ja huoltoon säätölaitehuoltoyhtiöltä tai Helenin hyväksymältä kaukolämpöurakoitsijalta, joka tarkistaa ja korjaa vialliset laitteet.

Graafien avulla löydät paluuveden lämpötilan suositusarvot eri ulkolämpötiloilla. Esimerkiksi patterilämmitteisessä vuonna 1980 rakennetussa kiinteistössä patteriverkoston paluuveden suosituslämpötila on noin 40 °C kun ulkolämpötila on 0 °C.

'

Kaukolämmön tuloveden lämpötila vaihtelee ulkolämpötilan mukaan 65 ja 115 asteen välillä. Mitä kylmempi ulkolämpötila, sitä kuumempaa on kaukolämpövesi.

Jos huomaat, että kiinteistöösi tulevan kaukolämpöveden lämpötila ei ole kuvaajan mukainen, se voi johtua alueellasi olevasta kaukolämpötyömaasta. Tarkista, onko alueellasi käynnissä suunniteltu käyttökatko. Jos kyseessä ei ole suunniteltu katko, ota yhteys tekniseen asiakaspalveluumme asian selvittämiseksi.

Energiateollisuus ry on uusinut ohjettaan "Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet” (Julkaisu K1/2021). Ohjeen mukaan kaukolämmön tuloveden lämpötilaa tullaan laskemaan 115 celsiusasteen lämpötilasta 90 celsiusasteeseen. Tämä luo tulevaisuudessa entistäkin energiatehokkaamman kaukolämpöjärjestelmän ja edistää siirtymää kohti hiilineutraaliutta.

Kaukolämpölaitteiston pumppujen sähkönkulutus vaihtelee huomattavasti riippuen rakennuksen tyypistä, pumpun ohjaustavasta ja pumpun tehosta. Alla on esitetty suuntaa antavia arvioita eri rakennustyyppien pumppujen sähkönkulutuksesta kilowattitunteina vuodessa:

Omakotitaloluokka

· Omakotitaloluokan pumppujen sähkönkulutus: 170-500 kWh/a.

Rivitaloluokka (5-15 asuntoa)

· Rivitalon pumppujen yhteissähkönkulutus: 250-700 kWh/a.

Kerrostaloluokka (30-60 asuntoa)

· Kerrostalo 1:llä lämmityspiirillä: 300-1100 kWh/a.
· Kerrostalo P+IV: 400-1400 kWh/a.

Kerrostaloluokka (80-100 asuntoa)

· Patteripiirillä: 650-3100 kWh/a.
· P+IV: 900-4200 kWh/a.

Suuremmissa asuinkiinteistöissä ja liiketiloissa pumpun ohjaustapa voi vaikuttaa myös merkittävästi sähkönkulutukseen. Erilaisia yleisimpiä pumppujen ohjaustapoja ovat esimerkiksi:

· Vakiokäyrä
· Suhteellinen paine
· Vakiopaine
· Vakiovirtaama
· Vakiolämpötila

Lisätietoja pumpuista ja erilaisista ohjaustavoista voi pyytää esimerkiksi LVI-suunnittelijalta tai laitetoimittajilta.

1. Kuukausilämpö koti (alle 50 MWh/a)

Voit vaikuttaa käyttötehon suuruuteen pienentämällä kulutusta mm. pitämällä huolta lämmönjakolaitteiden kunnosta, oikeista säätökäyrän asetuksista sekä lämmönkulutustottumuksilla. Kaukolämpöenergiaa kuluu tilojen ja lämpimän käyttöveden lämmitykseen.

Lämmönjakolaitteiden kunto: Varmista, että lämmönjakolaitteet ovat hyvässä kunnossa ja toimivat oikein. Säännöllinen huolto ja tarkastukset auttavat pitämään laitteet tehokkaina. Tarvittaessa LVI-alan ammattilaiset voivat avustaa laitteiden tarkastus-, huolto- ja muutostoimenpiteissä.

Laitteiden uusintaväli on yleensä noin 20-25 vuotta. Asennusvuoden voi tarkistaa esimerkiksi kytkentäkaaviosta

Säätökäyrän asetukset: Tarkista ja säädä lämmitysjärjestelmän säätökäyrän asetukset. Oikeat asetukset varmistavat, että lämmitysjärjestelmä toimii optimaalisesti ja kuluttaa vähemmän energiaa

Kulutustottumukset: Kiinnitä huomiota lämmönkulutustottumuksiin. Esimerkiksi huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella alentaa lämmitysenergian kulutusta noin 5 %. Myös lämpimän käyttöveden kulutuksen vähentäminen, voi vähentää energiankulutusta merkittävästi.

Käyttötehon ja perusmaksun hinnoittelun pientaloille löydät tästä linkistä

Oman kiinteistösi kaukolämmön kulutustietoja voit seurata Oma Helenistä, sivulta löydät kulutuksen lisäksi myös kiinteistösi nykyisen käyttötehon ja perusmaksun tiedot.

2. Kuukausilämpö kiinteistö

Voit vaikuttaa käyttötehoosi säästämällä lämmitysenergiaa käyttötottumusten kautta sekä pitämällä huolta lämmönjakolaitteiden kunnosta ja laitteiston oikeista säätökäyrän asetuksista.  

Kaukolämpöenergiaa kuluu tilojen ja lämpimän käyttöveden lämmitykseen sekä ilmanvaihtoon. 

Kaukolämmön kulutuksessa on kannattavaa kiinnittää huomiota energian säästön sekä kulutuksen ajoittamiseen siten, että vältytään suurilta kulutuspiikeiltä. Kaukolämmön kulutuspiikeillä tarkoitetaan päiviä, jolloin kaukolämmön käyttö on keskimääräistä suurempaa.  

Käyttötehoon on mahdollista vaikuttaa lämmityskauden aikana omalla toiminnalla ja suurin hyöty onkin mahdollista saavuttaa lämmityshuippujen aikana. Tärkeimmät teot, joilla asukas itse voi vaikuttaa omaan käyttötehoonsa ovat:

Kulutustottumukset: Kiinnitä huomiota lämmönkulutustottumuksiin. Esimerkiksi huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella voi vähentää energiankulutusta merkittävästi.

Kulutuspiikkien välttäminen: Pyri ajoittamaan lämmönkulutus tasaisesti ja välttämään suuria kulutuspiikkejä. Esimerkiksi suurimmat lämpimän käyttöveden kulutukset kannattaa pyrkiä ajoittamaan pakkashuippujen ulkopuolelle.

Ennen lämmityskautta tehtävät tarkastukset ja säädöt voivat parantaa laitteiston toimintaa ja pienentää tarvittavaa käyttötehoa. Alla olevat toimenpiteet voidaan tarvittaessa toteuttaa yhteistyössä kiinteistöhuollon tai LVI-suunnittelijan/urakoitsijan kanssa.

Lämmönjakolaitteiden kunto: Varmista, että lämmönjakolaitteet ovat hyvässä kunnossa ja toimivat oikein. Säännöllinen huolto ja tarkastukset auttavat pitämään laitteet tehokkaina. Laitteiden uusintaväli on yleensä noin 20 - 25 vuotta. Asennusvuoden voi tarkistaa esimerkiksi kytkentäkaaviosta

Säätökäyrän asetukset: Tarkista ja säädä lämmitysjärjestelmän säätökäyrän asetukset. Oikeat asetukset varmistavat, että lämmitysjärjestelmä toimii optimaalisesti ja kuluttaa vähemmän energiaa

Patteriverkoston säätö: Patteriverkoston toiminta on suositeltavaa tarkastaa ennen lämmityskauden alkua. Tekemällä tarvittavat säädöt, sekä tasapainottamalla ja ilmaamalla verkosto, voidaan mahdollisesti tiputtaa kylmillä keleillä sisään ohjattavan veden lämpötilaa.

Muut lämmitysverkostot: Kiinteistöissä, joissa on ilmanvaihto tai lattialämmitysverkosto, myös näiden toiminta on hyvä varmistaa ennen lämmityskautta. Myös näiden järjestelmien osalta esimerkiksi verkostoon jäänyt ilma voi vaikuttaa voimakkaasti lämmityksen toimintaan. Verkoston tasapainottaminen ja ilmaaminen on tärkeää parhaan hyödyn saavuttamiseksi.

Käyttötehon ja perusmaksun hinnoittelun taloyhtiöille löydät tästä linkistä 

Oman kiinteistösi kaukolämmön kulutustietoja voit seurata Yritys Helenistä, sivulta löydät kulutuksen lisäksi myös kiinteistösi nykyisen käyttötehon ja perusmaksun tiedot

Uudemmissa kaukolämpöjärjestelmissä automatiikka hoitaa patteri- ja muiden lämmitysverkostojen sulkemisen kesäaikana ohjaamalla säätöventtiileitä lämpötilakeskiarvon perusteella. Lämmityspiirien kiertopumpuille on hyvä suorittaa “virkistyskäyttö” esimerkiksi noin kerran viikossa. Pumppu voidaan laittaa automaattisesti käynnistymään esimerkiksi 10-15 minuutin ajaksi, jotta pumppu ei pääse likaantumaan/pikeentymään/ruostumaan kiinni. Parasta on antaa järjestelmän hoitaa nämä tehtävät.

Jos automatiikka ei ole käytettävissä kerrostaloissa ja liiketiloissa, kesäsulkuventtiilien ohjauksesta huolehtii pääsääntöisesti kiinteistöhuolto. Omakoti- tai rivitalossa kesäsulun käyttö on kiinteistön omistajan vastuulla. Jos haluat varmistaa, että lämmitykseen ei käytetä kaukolämpövettä kesän aikana, sulje kesäsulku kesäkuukausien ajaksi. Kesäsulun sulkeminen ei vaikuta käyttöveden lämmitykseen.

Myös yllä mainittu kiertopumpun ”virkistyskäyttö” jää kiinteistön omistajan vastuulle. Sakan kertymisen ja pumpun jumiutumisen estämiseksi kannattaa pumppu käynnistää pieneksi hetkeksi muutaman kerran kesän kuluessa. Lisäksi patteritermostaatit olisi hyvä käyttää välillä auki.

On tärkeää muistaa, ettei lämpimän käyttöveden säätöjä saa muuttaa. Verkoston veden lämpötilan tulee olla 55-58 °C ja lämpimän käyttöveden kierron tulee toimia normaalisti aina (vanhoissa kiinteistöissä käyttöveden kierron paluulämpötila voi olla myös vähintään 50°C). Tällä pyritään ehkäisemään legionella-bakteerin muodostumista käyttövesiverkostossa.

Vedenkulutuksen tottumuksiin voi tutustua Motivan sivuilta.

Kaukolämpöverkossa kulkeva vesi on värjätty vihreäksi, jotta putkivuodot ja mahdolliset laiterikot havaittaisiin mahdollisimman nopeasti ja helposti. Mikäli havaitset vuodon lämmönjakokeskuksessa, tulee asiasta ilmoittaa kiinteistöhuoltoon tai ottaa yhteyttä LVI-urakoitsijaan.

On mahdollista, että vihreää vettä tulee sekoittajasta. Tämä saattaa tarkoittaa vuotoa käyttövesisiirtimessä, ja kaukolämpövesi sekoittuu käyttövesiverkostoon.

Vettä voi käyttää peseytymiseen, mutta lämpimän veden käyttöä talousvetenä tulee välttää. Kylmää vettä voi hanasta juoda normaalisti, kun vettä hetken juoksuttaa. Muistathan, että talous- ja juomavetenä tulee aina muutenkin käyttää vain kylmänä juoksutettua hanavettä.

Vihertävää, lämmintä käyttövettä ei tule käyttää ruoanlaittoon. Suihkussa voit kuitenkin käydä normaalisti. Myös astian- ja pyykinpesukonetta voit käyttää normaalisti, sillä nämä lämmittävät yleensä oman käyttövetensä itse. 

Ole yhteydessä kiinteistösi huoltoyhtiöön tai LVI-urakoitsijaan siirtimen uusimiseksi.