Teknologianeutraalia lämpöä etsimässä
Suomessa vuosikymmenten ajan kaukolämpöverkon luotettavuuteen tehdyt investoinnit ovat olleet investointeja tulevaisuuden hiilineutraaliin lämmitykseen. On tärkeää, että EU vetää tiukan linjan fossiilisten ja puhtaiden polttoaineiden välille. Vain päästöttömällä ja aidosti fossiilittomalla lämmöntuotannolla saavutetaan puhdas tulevaisuus.
Teksti: Miikka Koski
Asuessani Brysselissä lämmön säätäminen termostaatista oli yksi aamun ja iltapäivän aktiviteeteista. Lämpötilaa laskettiin työpäivän ajaksi kaasulaskussa säästämiseksi. Ilmanvaihdon puuttuminen yhdistettynä kaasupolttimen kanssa pelaamiseen altistaa rakennukset homeelle, josta moni Brysselin suomalainen oirehtii. Muutettuani Suomeen vuosi sitten koin suomalaisen keskuslämmityksen ja toimivan kaukolämpöverkon suorastaan luksuksesi keskieurooppalaisiin kaasuboilereihin verrattuna.
EU:n uudessa ilmasto- ja energiapaketissa erityistarkkailuun on nostettu esiin lämmitys- ja jäähdytyssektorin päästövähennykset, jotta EU saavuttaa 55% kokonaispäästövähennystavoitteen vuoteen 2030 mennessä. Erilaisia vetyteknologiaan pohjautuvia ratkaisuja on esitetty fossiilisten polttoaineiden korvaajiksi esimerkiksi rakennusten lämmityksessä.
Teknologiamyönteisenä ajattelen, että vety on iso tulevaisuuden ratkaisu muun muassa lämmöntuotannossa. Vetyä koskevissa aloitteissa ei tulisi määritellä sen tuotantotapoja liian tarkasti, jotta päädytään ajan myötä kokonaisuudessaan toimivimpaan vaihtoehtoon. Lisäksi erilaiset kiertotalousratkaisut ja teollisuuden hukkalämmöt on pidettävä mukana lämmityksen energiapaletissa. Seuraamme Helenillä myös kaupungin rajojen sisälle sijoitettavia pienydinreaktoreita yhtenä tulevaisuuden lämmitysratkaisuna.
Brysselissä oli hyvin tavallista, että välillä kaasu oli poissa käytöstä päivän tai kaksikin, mikä kyllä sai kaipaamaan yhtiövastikkeeseen kuuluvaa kaukolämpöä ja lämmintä suihkua. Näin talvipakkasilla toimintavarma, kuluttajaystävällinen ja ennen kaikkea helppo kaukolämpö on yksi stressinaihe vähemmän. Helenillä lämmityksen häiriöitä asiakasta kertyy vain pari tuntia vuodessa. On muistettava, että kaukolämpö lämmittää myös käyttöveden, mikä ilahduttaa helmikuisen hiihtolenkin jälkeen. Brysselin vuodet ovat opettaneet, että olisi tärkeää kiinnittää huomiota lämmityssektoria koskevassa keskustelussa ilmastoystävällisyyden lisäksi myös käyttäjäystävällisyyteen.
Kaukolämpö on riippumaton tuotantotavasta ja teknologioista. Helen on sitoutunut luopumaan kivihiilestä vuoteen 2029 mennessä ja tavoitteemme on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hanasaaren ja Salmisaaren hiilivoimaloiden korvaajiksi olemme rakentamassa Vuosaareen biolämpövoimalaa ja hyödyntämässä esimerkiksi suurten datakeskusten hukkalämpöjä, minkä lisäksi kartoitamme aivan uusia lämmöntuotannon mahdollisuuksia. Koen, että laajalla skaalalla tuotettu lämmitys on parempi vaihtoehto kuin yhteen teknologiaan nojautuvat ratkaisut.
Lämmitys on meille suomalaisille elintärkeää, se lisää asumisviihtyvyyttä ja pitää kiinteistöt hyvässä kunnossa. Kaukolämpö on kaupungissa ja taajamassa asuvalle ihmiselle helppo ratkaisu ja on jokaisen saatavilla. Pidetään itsemme lämpimänä myös jatkossa!