Glasgow’ssa edistyttiin, mutta paljon jäi vielä kirittävää
Olen seurannut ilmastokokouksia vuodesta 2007 alkaen ja huomannut, että lähes joka kerta ennakko-odotukset ovat olleet valtavat suhteessa saatuihin tuloksiin. Sama pettymyksiä aiheuttava kaava toistui myös tänä vuonna Glasgow’ssa. Edistystä kuitenkin tapahtui, vaikka paljon jäi vielä kirittävää. Kriisitietoisuuden nousu valtionpäämiesten keskuudessa oli merkittävää huomata.
Ennen Glasgow’ta maailma oli menossa kohti 3 asteen lämpenemistä vuoteen 2100 mennessä, nyt tehdyillä sitoumuksilla kahden asteen tavoite voisi olla mahdollinen. Hyvä kiri, mutta tavoite on ja tulee olla kuitenkin edelleen Pariisissa asetettu 1,5 asteen tavoite. On ilman muuta pettymys, että tästä tavoitteesta jäätiin.
On todellakin niin, että iso laiva kääntyy hitaasti, mutta kyllä se kääntyy. Positiivista oli julistus metsäkadon pysäyttämisestä, minkä lisäksi sovittiin kivihiilen käytön vähentämisestä. Isossa kuvassa nämä ovat kaksi merkittävintä ilmastonmuutoksen aiheuttajaa. Metsäkadon pysäyttämisen osalta tarvitaan konkretiaa, ja tämä ei tarkoita vain sademetsiä, joissa toki metsäkato on pahin, vaan kaikkia maailman metsiä. Kivihiilen osalta keskiössä ovat isot kivihiilen käyttäjät, Kiina ja Intia erityisesti. Tässä voisi markkinavoimat nyt osoittaa voimansa ja ajaa CO2:n globaalia hinnoittelua, päästökauppa on jo osoittanut toimivuutensa Euroopassa.
Kahden merkittävimmän asian, metsäkadon pysäyttämisen ja fossiilisten alasajon, lisäksi tärkeänä joustoelementtinä toimivat kompensaatiot. Kompensaatiot eivät korvaa päästövähennyksiä, mutta niillä on oma roolinsa, kun mietitään kaikkein vaikeimpia ja kalliimpia päästövähennyksiä. Pariisin sopimuksen artikla 6 laskentasäännöistä saatiin sovittua; päästövähennysten kaksoislaskenta valtioiden väliltä poistuu. Yrityksiä tämä ei kuitenkaan vielä auta, sillä kaksoislaskenta on edelleen todellinen ongelma kompensaatioiden käytössä yritystasolla. Ehkä tämä sitten vuoden päästä korjaantuu?
Helen on sitoutunut Pariisin 1,5 asteen tavoitteeseen. Olemme asettaneet päästövähennystavoitteen tämän mukaisesti ja tavoitteemme on parhaillaan Science Based Target -organisaation hyväksyttävänä. Science Based Target (SBT) on kansainvälinen YK:n alainen sitoumus, jossa yritys asettaa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen tavoitteen, jota seurataan ja raportoidaan.
Konkreettisena toimenpiteenä puolitamme kivihiilen käytön vuonna 2023, kun suljemme Hanasaaren voimalaitoksen. Parhaillaan selvitämme mahdollisuutta lopettaa kivihiilen käytön alkuperäistä aikataulua viisi vuotta etuajassa eli vuonna 2024. Samoin lisäämme merkittävästi päästötöntä sähköä, erityisesti investoimalla tuulivoimaan. Voi siis sanoa, että maailman ja Euroopan pääkaupungeista, Helsinki on etujoukoissa.