Blogi / 19.12.2016

Aurinko edellä eteenpäin

Suomalaisten ympäristötietoisuus on ihailtavasti kasvanut, eikä kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen ole enää pelkkää sanahelinää. Erilaiset tuet ovat nopeuttaneet aurinkoenergian kasvua, ja toistaiseksi aurinko kattaa reilun prosentin maailman sähköntuotannosta.

Teksti: Vieraskynä

Suomalaisten ympäristötietoisuus on ihailtavasti kasvanut, eikä kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen ole enää pelkkää sanahelinää. Erilaiset tuet ovat nopeuttaneet aurinkoenergian kasvua, ja toistaiseksi aurinko kattaa reilun prosentin maailman sähköntuotannosta. Potentiaalia ja halua olisi kuitenkin paljon suurempaan, niin energiantuottajilla kuin asiakkaillakin, minkä vuoksi myös Helenillä tehdään jatkuvaa kehitystyötä aurinkoenergian hyödyntämisen kasvattamiseksi.

Jatkuvaa kehitystä

Monipuolisten, tehokkaiden ja toimintavarmojen ratkaisujen kehittämisessä yksi tapa on hyödyntää opiskelijoiden rohkeita näkemyksiä. Tänä vuonna yksi monista diplomitöistä käsittelee aurinkovoimalaprojektien kokonaistaloudellista tehostamista. Työssä keskitytään pääasiassa aurinkosähkön tuotantoon, sillä Helen hyödyntää kiinteistöihin paistavan auringon lämpöä kaukolämmön ja -jäähdytyksen kautta.

Aurinkopaneeli- ja sähkötekniikkaa on tutkittu paljon, joten työssä keskitytään enemmänkin rakennustekniseen näkökulmaan. Helenillä on luvattu rakentaa aurinkovoimaloita niin paljon kuin niille on kysyntää. Tästä syystä työssä kehitetään muun muassa toimintamallia soveltuvien kohteiden arvioinnin avuksi sekä ennakoidaan ja ratkaistaan rakennusteknisiä haasteita. Aurinkovoimaloiden suuremman kokoluokan rakentaminen on vielä alussa Suomessa, ja haluamme erityisesti panostaa laadukkaaseen ja kestävään rakentamiseen heti ensi metreiltä lähtien.

Kaksi yleisintä kysymystä aurinkoenergiasta

”Pieneneekö hiilijalanjälkeni?”

VTT on laatinut ennusteita vuodelle 2020 saakka energiantuotannon päästöjen kehityksestä. Ennusteissa on huomioitu päästöt rakennusmateriaalien valmistamisesta energiantuotantoon eli ns. piippupäästöihin saakka. Näiden mukaan aurinkokennojen päästöt ovat noin 50 ekvivalenttia hiilidioksidigrammaa tuotettua kilowattituntia kohden, kun vastaava luku öljylle on noin 500 gCO2/kWh, kivihiilelle noin 700 gCO2/kWh ja maakaasulle alle 400 gCO2/kWh. [1] Kerrostalokaksion vuosittainen sähkönkulutus on noin 2 000 kWh ja henkilöauton keskimääräiset hiilidioksidipäästöt noin 120 g/km. Luvut eivät tietenkään ole täysin verrattavissa toisiinsa, mutta näiden perusteella saa yksinkertaistetun kuvan päästövähennyksien suuruusluokasta.

”Mutta kannattaako se?”

Helen lanseerasi ensimmäisenä Suomessa nimikkopaneeleiden palvelumallin. Osa ihmisistä ihastui, osa vihastui. Seuraavalla tarinalla olen avartanut insinööriystävieni ajatusmallia kolikkokukkarosta pidemmälle. Kun upotat terassillesi paljun, mietitkö sen takaisinmaksuaikaa. Sähkölaskussasi maksat muutaman euron enemmän, oli pihallasi palju tai katollamme nimikkopaneelisi. Sijoituksena paneeli takaa lastenlapsillesi puhtaamman ja kehittyneemmän ympäristön, tekeekö palju samoin?

Koko ajatusmalli takaisinmaksuajasta tulisi siirtää investoinnin kautta arvon nousuun. Kun tavoitteet ovat puhtaammassa tulevaisuudessa, on myös toimenpiteiden oltava aktiivisesti sen mukaisia. Nopeasti muutosta ei kukaan saa yksin aikaan, mutta yhteistyöllä päästään kestävämpiin lopputuloksiin.

Krista Jaatinen
rakennustekniikan opiskelija,
Tampereen teknillinen yliopisto

Lue myös: Tampereen teekkari tietää

 

[1] Vuori, S. Lautkaski, R. Lehtilä, A & Suolanen, V. Katsaus eri energiantuotantomuotojen ympäristövaikutuksiin. VTT. 2002.

Vertailu uusiutuvien ja rajallisten energialähteiden varannoista (terawatti-vuosi): Perez, M. & Perez, R. A fundamental look at energy reserves for the planet. IEA/SHC Solar update. 2009.

Lue lisää aiheesta

Hiilineutraalisuus Aurinkoenergia