Kokemuksia omakotitalon energiatehokkuusremontista
Energiansäästöviikon merkeissä Jaakko Takala kertoo omassa kodissaan tekemästä energiaremontista, jonka tavoitteena on vähentää ison kiinteistön sähkönkulutus puoleen. Lämmitystavasta riippumatta suuri merkitys rakennuksen energiatehokkuuteen on lämmöneristeillä.
Teksti: Seija Uusitalo
Lämmitystavan valinta
Suuren talon sähkölämmitys kulutti valtavasti sähköenergiaa. Vantaan Seutulassa ei ollut tarjolla kaukolämpöä, joten päädyimme energiatehokkuusprojektissamme ekologiseen maalämpöön. Uskon, että investointi maalämpöön vaikuttaa myös talon arvoon.
Arvioni mukaan maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuajaksi tulee hiukan yli 10 vuotta nykyisellä sähkönhinnalla. Tässä laskelmassa kannattavuuden perustana on myös uima-altaan energiatehokas lämmittäminen maalämmöllä. Uima-altaan lämmittämiseen soveltuu matalalämpöinen vesi, jota maalämpöpumppu tuottaa paremmalla hyötysuhteella kuin patteriverkostoon tai käyttöveden lämmittämiseen käytettäviä lämpimämpiä vesikiertoja varten.
Maalämpöjärjestelmään on yhdistetty myös hieman normaalia suurempi puskurivaraaja, lämpövarasto. Se mahdollistaa tulevaisuudessa myös aurinkolämmön yhdistämisen järjestelmään. Aion myös tutkia sähkönkulutuksen optimointia lämpöpumpun sähkönkäytössä siten, että kalliimmilla sähköntuntihinnoilla lämmitykseen käytettäisiin lämmön puskurivarastoa (kuluu vähemmän sähköä) ja edullisemmilla sähkön tuntihinnoilla lämpöä taas pumpattaisiin sekä käyttöön että puskurivarastoon. Tämä edellyttää, että sähkönostosopimukseni perustuu spot-hintaiseen eli markkinahintaiseen sähköön.
Yläpohjan eristäminen
Vaihdoimme rakennuksen yläpohjan eristeet tehokkaammiksi. Kaltevassa yläpohjassa oli tilaa ainoastaan 20 cm eristekerrokselle ja se oli alun perin lasivillaa. Vaihdoimme tilalle polyuretaanilevyt, joiden eristävyys on uutena noin 2 kertaa parempi kuin villaeristeiden.
Hehkulamput ledeihin
Olemme vaihtaneet yli 100 kpl hehkulamppuja ledeihin.
Ilmanvaihdon uusiminen
Projektiin kuuluu myös ilmanvaihdon rakentaminen hormeineen ja laitteineen. Asennamme oman järjestelmän uima-allastilaan ja toisen järjestelmän muuhun taloon. Suunnittelijan mukaan ilmamäärien huomattavasti kasvaessa päästään lämmöntalteenotolla suurin piirtein samaan energiankulutukseen kuin aikaisemmin kanavapuhaltimilla varustetulla poistoilmajärjestelmällä ilman lämmöntalteenottoa. Koneellisen ilmanvaihdon toteuttaminen ei kodissamme ole ainakaan ennakkoon arvioiden energiatehokkuusinvestointi vaan puhtaasti investointi asumismukavuuteen.
Näiden energiatehokkuusinvestointien jälkeen seuraan kulutusta vuoden. Katsotaan sitten, millaiseen energian säästöön olemme päässeet.
– Vaikealla teknisellä asialla voidaan sumuttaa ostajaa helposti, kertoo Jaakko Takala kokemuksiaan maalämpöjärjestelmän hankinnasta. – Toimittajat myyvät maalämpöä hyllytuotteena ja jotkut tarjoukset tuntuvat paljon edullisemmilta kuin toiset vaikka tarkasti kokonaisuuksia vertaamalla tulos on jotain aivan muuta. Kannattaa hyödyntää myyjien tarjoamat referenssit ja selvittää aiempien ostajien kokemuksia.
Kirjoittaja Jaakko Takala työskentelee Helenillä vanhempana asiantuntijana tasehallinnan kehitystehtävissä.
Faktat:
Päärakennuksen lämmitysmuoto: ennen sähkökattolämmitys, nyt maalämpöpumppu patteriverkostolla, lisäksi hiukan lattialämmitystä. Rakennuksessa myös lämmitettävä uima-allas.
Päärakennuksen lämmin pinta-ala: 412 neliötä
Autotallin lämmitysmuoto: ennen lämpöpuhaltimella, jolloin tila pysyi hiukan plussan puolella, nyt ilmalämpöpumppu +8 asteen ylläpitolämpötoiminnolla. Autotalli on erillinen rakennus.
Päärakennuksen ja autotallin sähkönkulutusennuste alueen sähköverkkoyhtiöltä 60 000 KWh/vuosi, toteutunut leutona vuonna 2013-2014 noin 43 000 kWh. Kiinteistön vuosisähkönkulutus on todennäköisesti vaihdellut 40 000kWh – 70 000 kWh.
Tavoite: sähkönkulutus energiatehokkuusremontin jälkeen 20 000 kWh/a – 30 000 kWh/vuosi.