Uutinen / 29.7.2024

Helen-konsernin puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2024: Investoinnit puhtaaseen energiantuotantoon käänsivät kaukolämmön kannattavaksi ja asiakashinnat alas

Huhti–kesäkuu 2024

  • Konsernin liikevaihto pieneni edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden ja oli 272 (325) miljoonaa euroa.
  • Liikevoitto kasvoi ja oli 20 (12) miljoonaa euroa.
  • Sähkön myynti pieneni 11 prosenttia ja oli 918 (1 035) gigawattituntia.
  • Sähkön siirto Helsingissä kasvoi 3 prosenttia ja oli 1 018 (993) gigawattituntia.
  • Lämmön myynti kasvoi 2 prosenttia ja oli 1 026 (1 005) gigawattituntia.
  • Jäähdytyksen myynti kasvoi 13 prosenttia ja oli 69 (61) gigawattituntia.

Tammi–kesäkuu 2024

  • Konsernin liikevaihto pieneni edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden ja oli 903 (1 052) miljoonaa euroa.
  • Liikevoitto pysyi ennallaan ja oli 80 (79) miljoonaa euroa.
  • Sähkön myynti pieneni 3 prosenttia ja oli 2 408 (2 486) gigawattituntia.
  • Sähkön siirto Helsingissä kasvoi 5 prosenttia ja oli 2 268 (2 159) gigawattituntia.
  • Lämmön myynti kasvoi 9 prosenttia ja oli 3 740 (3 439) gigawattituntia.
  • Jäähdytyksen myynti kasvoi 14 prosenttia ja oli 105 (92) gigawattituntia.

Konsernin avainluvut

Milj. euroa, ellei toisin mainittu Q2/2024 Q2/2023 Muutos Q1–Q2/2024 Q1–Q2/2023 Muutos 2023
Liikevaihto 272 325 -16 % 903 1 052 -14 % 1 826
Käyttökate (EBITDA) 48 59 -18 % 167 190 -12 % 308
Liikevoitto (EBIT) 20 12 69 % 80 79 2 % 93
   % liikevaihdosta 7 % 4 % 75 % 9 % 7 % 18 % 5 %
Tulos ennen veroja 27 6 343 % 86 74 16 % 75
Bruttoinvestoinnit 147 126 17 % 249 200 24 % 408
Omavaraisuusaste, %       55 % 57 % -4 % 54 %
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 12 kk, %       4 % 5 % -20 % 4 %
Taseen loppusumma       3 993 3 810 5 % 4 005
Keskimääräinen henkilöstömäärä       786 731 8 % 757

Toimitusjohtaja Olli Sirkka kommentoi

Toinen vuosineljännes merkitsi käännekohtaa, kun Helen laski helsinkiläisten kaukolämmön hintaa keskimäärin yli viisi prosenttia. Hinnan laskemisen taustalla ovat investoinnit fossiilista energiantuotantoa syrjäyttävään puhtaaseen energiantuotantoon, jonka alhaisempi kustannustaso parantaa myös liiketoiminnan kannattavuutta. Kaukolämmön puhdistamista jatkaaksemme teimme katsauskauden aikana investointipäätöksen Patolan tuotantoalueelle rakennettavasta ilma-vesilämpöpumppulaitoksesta sekä kahdesta sähkökattilasta. Eri puolille Helsinkiä nousevat lämpöpumppulaitokset ja lukuisat sähkökattilat mahdollistavat Helenin kivihiilestä irtautumisen keväällä 2025. Kaukolämmön vihreällä siirtymällä on merkittävä vaikutus päästöihimme, jotka vähenivät katsauskauden aikana 20 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden.

Helenin liikevaihto laski 14 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden pääasiassa alemman sähkön markkinahinnan takia ja oli 903 (1 052) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 80 (79) miljoonaa euroa. Liikevoittoa heikentävät Kellosaaren varavoimalaitoksen käytön päättymiseen liittyvä 11 miljoonan euron käyttöomaisuuden alaskirjaus sekä Salmisaaren kivihiilituotannon päättymiseen liittyvät 18 (34) miljoonan euron nopeutetut käyttöomaisuuden poistot. Raportoitu suhteellinen kannattavuus parani ja oli 9 (7) prosenttia kertaluonteisista eristä puhdistetun kannattavuuden pysyessä ennallaan 12 (12) prosentissa. Edellisvuoden kannattavuutta heikensivät Hanasaaren voimalaitoksen sulkemiseen liittyvät kertaluonteiset kulut ja nopeutetut poistot.

Konsernin liiketoimintojen kannattavuudessa keskeistä on kaukolämmön kääntyminen kannattavaksi tappiollisten vuosien jälkeen. Sähkön tuotannon kannattavuus heikkeni merkittävästi edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden sähkön markkinahinnan laskun vuoksi. Tarjosimme asiakkaillemme vuoden 2023 haastavassa markkinahintatilanteessa edullista mutta yhtiölle tappiollista Helen Fiksu Takuu -sähkösopimusta, jonka vaikutuksen poistuessa sähkön myynnin liiketoiminta palautuu kannattavaksi vuoden 2024 aikana.

Puhtaan energian investointimme nousevat tänä vuonna yli 600 miljoonaan euroon, eikä vihreä siirtymä pysähdy sen jälkeenkään. Olemme sitoutuneet tekemään energiantuotannostamme hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä ja tavoittelemme polttamisen lopettamista vuoteen 2040 mennessä. Jälkimmäisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että pienydinvoiman mahdollistava sääntely etenee suunnitellusti. Pienydinvoiman käyttöönottoa edistääksemme jatkoimme ydinenergiaohjelmamme valmistelua. Tutkimme pelkästään lämpöä sekä sähköä ja lämpöä tuottavia vaihtoehtoja varmistaaksemme Helsinkiä ja koko Suomea parhaiten hyödyttävän ratkaisun.

Sähkömarkkinat osoittavat edelleen tasoittumisen merkkejä, ja tilanne on palaamassa energiakriisiä edeltävälle tasolle. Sähkön keskihinnat ovat maltillistuneet, mutta hinnanvaihtelut ovat tulleet jäädäkseen. On tärkeää huomata, että hintojen volatiilisuus tuo myös uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa sähkövarastoihin investoiville yrityksille. Paljon energiaa kuluttava teollisuus ja koko yhteiskunta voivat saavuttaa kilpailuetua hyödyntämällä hinnanvaihteluita ja kehittämällä toimintaansa uusiutuvan energian ehdoilla.

Toukokuussa vihimme käyttöön Närpiössä ja Kristiinankaupungissa sijaitsevan Pjelaxin tuulipuiston, joka tuottaa vuosittain yli terawattitunnin tuulisähköä. Sääriippuvainen tuulivoimatuotanto lisää ja kasvattaa sähkön hinnanvaihteluita, mutta se on myös edellytys kaukolämmön sähköistymiselle sekä muille vihreän siirtymän investoinneille. Yksi tällainen investointi on Helenin ensimmäinen vihreän vedyn tuotantolaitos, jota koskevan investointipäätöksen teimme katsauskauden aikana. Pilottilaitoksen avulla selvitämme laajamittaisen vedyn tuotannon edellytyksiä sääriippuvaisen uusiutuvan energian ehdoilla.

Katsastuskauden merkittävät tapahtumat

  • Helen teki investointipäätöksen yhtiön ennestään käytössä olevalle Patolan tuotantoalueelle rakennettavasta ilma-vesilämpöpumppulaitoksesta sekä kahdesta yhteislämpöteholtaan 100 megawatin sähkökattilasta. Uuteen teknologiaan perustuva ilma-vesilämpöpumppulaitos on kokoluokassaan ensimmäinen maailmassa. Lämpölaitoskokonaisuuden on määrä valmistua lämmityskaudella 2026–2027.
  • Närpiön ja Kristiinankaupungin alueilla sijaitseva Pjelaxin tuulipuisto vihittiin käyttöön. 56 tuulivoimalaa käsittävä puisto tuottaa vuosittain yli terawattitunnin verran tuulisähköä, joka on noin viisi prosenttia Suomen koko tuulivoimatuotannosta. Puiston toinen omistaja on Fortum Oyj 60 prosentin omistusosuudella. Helen ostaa noin puolet tuulipuiston sähköntuotannosta sen elinkaaren loppuun saakka.
  • Helen teki investointipäätöksen Helsingin Vuosaareen rakennettavasta vihreän vedyn tuotantolaitoksesta. Kyseessä on Helenin ensimmäinen vetyhanke, jonka avulla yhtiö luo tarvittavaa osaamista laajamittaisen vedyn tuotannon tarpeisiin ja lisää koko energiajärjestelmän joustavuutta. Tuotetun vedyn ensisijainen käyttökohde on laitoksen yhteyteen rakennettava vetytankkausasema.
  • Kaukolämmön kokonaishinta laski keskimäärin arviolta 5,3 prosenttia kaukolämmön energiamaksun hintojen julkaisun yhteydessä. Laskun taustalla ovat investoinnit fossiilista energiantuotantoa syrjäyttävään puhtaaseen energiantuotantoon. Samalla Helen toi myyntiin määräaikaisen ja kiinteähintaisen kaukolämpötuotteen, jolla asiakas voi lukita kaukolämmön hinnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
  • Helen Sähköverkko Oy julkaisi sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelman, johon tuli lähes 13 000 asiakaspalautetta. Kahden vuoden välein julkaistavassa kehittämissuunnitelmassa kerrotaan varautumisesta Helsingin sähköverkon tulevaisuuden tarpeisiin.

Näkymät tulevaisuuteen

Sähkömarkkinat ovat äärimmäisen herkkiä muutoksille, minkä vuoksi sähkön hintatason kehityksen arviointi on hyvin vaikeaa. Huhti–toukokuun aikana nähty hintojen nousu on taittunut ja loppuvuoden sekä ensi vuoden futuurihinnat ovat laskeneet takaisin huhtikuun alun tasolle. Heinä–syyskuussa markkina tulee seuraamaan tarkasti pohjoismaisen vesitilanteen kehittymistä. Loppukesän ja alkusyksyn sateet voivat vaikuttaa loppuvuoden ja tulevan talven hintatasoon.

Sähkömarkkinoihin elimellisesti kuuluvat hinnanvaihtelut ovat Helenin strategian ytimessä, ja yhtiö pyrkii hyödyntämään niiden tarjoamia mahdollisuuksia liiketoiminnassaan. Strategiansa mukaisella toiminnalla Helen voi tulevaisuudessa entistä enemmän myös tasapainottaa hinnanvaihteluita lisäämällä sähkön kulutusta, kun sitä on tarjolla runsaasti ja vähentämällä sen käyttöä, kun tarjontaa on niukasti. Helenin vuoden 2024 tuloksen arvioidaan olevan edellisvuotta parempi.

Yleisen taloustilanteen epävarmuus, pitkittynyt korkea inflaatio ja korkotaso sekä kustannusten nousu näkyvät energia-alalla tilauskannan laskuna sekä rahoitushaasteina. Suomi ei kuitenkaan saa menettää asemaansa vihreän siirtymän eturintamassa. Taloustilanteen heikentymisestä huolimatta on äärimmäisen tärkeää pitää kiinni suunnitellusta investointitahdista, jotta siirtymä fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan ja hiilineutraaliin energiantuotantoon toteutuu ajallaan.

Helenin investoinnit hiilineutraaliin sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotantoon konkretisoituvat uusien tuuli- ja aurinkopuistojen rakentuessa ympäri Suomea ja olemassa olevien voimalaitosalueiden muuttaessa muotoaan Helsingissä. Yhtiön tuotantorakenne siirtyy sähkön ja lämmön yhteistuotannosta erillistuotantoon, jossa sähkön pääasialliset tuotantomuodot ovat tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinvoima. Lämmön tuotanto sähköistyy vauhdilla ja koostuu tulevaisuudessa lämpöpumpuista ja sähkökattiloista sekä kestävästä bioenergiasta.

Uutena elementtinä Helenin tuotantopalettiin nousee vihreä vety, jonka laajamittaisen tuotannon edellytyksiä selvitetään pilottilaitoksen avulla. Lisäksi selvitystyö pienydinvoiman roolista osana kestävää energiajärjestelmää etenee.

Tammi–syyskuun osavuosikatsaus julkaistaan 31. lokakuuta 2024.

Lue lisää aiheesta

Helen