Syntyykö kasvun imu itsestään vai synnytetäänkö se?
Kasvun ja uuden liiketoiminnan rakentaminen on elinehto Suomen ja Euroopan pärjäämiselle kansainvälisessä kilpailussa. Valtio voi tukea kasvua, ja yritykset voivat luoda sille otollisen ympäristön panostamalla yhteistyöhön ja pitkäjänteisyyteen.
Markkinoilla on siellä täällä havaittavissa signaaleja taloudellisen alakulon kääntymisestä kohti kasvusuhdannetta. Euroopan keskuspankki laskee ohjauskorkoja, mikä kannustaa investointeihin ja lisää kuluttajakysyntää.
Voi olla toiveajattelua odottaa, että kasvu on kulman takana, mutta esimerkiksi työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren Mika Maliranta povaa kymmentä kasvun vuotta suomalaiselle taloudelle. Hän perustaa näkemyksensä terveisiin markkinoihin ja hyvään innovaatiopolitiikkaan sekä korkeakoulutettuihin osaajiin työmarkkinoilla. Toisaalta ristiriitaisiakin signaaleja on havaittavissa. Esimerkiksi hallituksen maahanmuuttopolitiikka ei tue tervettä työmarkkina- ja osaajakehitystä.
Kasvua ennustaa myös sijoittajien rahavirtojen elpyminen aloitteleville pienyrityksille sekä kasvuyritysten arvonnousu – esimerkiksi älysormusta kehittävän Ouran arvo huitelee jo viidessä miljardissa dollarissa! Suomalaislähtöinen kasvu yrityskentällä on siis mahdollista.
Ja tarpeellista. Euroopan taloustilannetta uhkaavat sekä Yhdysvaltojen politiikka että Kiinan kasvava mahti. Eurooppalainen kilpailukyky on koetuksella. Euroopalta puuttuu yhtenäinen identiteetti, jolla maanosa olisi suurempi kuin maidensa summa.
Kasvu kysyy kärsivällisyyttä
Kasvua synnytetään Suomessa aktiivisilla poliittisilla toimilla. Yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta kannustetaan merkittävillä verohelpotuksilla. Oikein kohdennettuina ne edistävät korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja kaupallisten yritysten välistä yhteistyötä ja siitä kimpoavia kasvuyrityksiä.
Kasvu synnytetään kasvavan liiketoiminnan oikealla ohjaamisella. Tuotteen tai palvelun lentoon lähtöön ja kokonaisen uuden markkinan syntymiseen tarvitaan vuosia. Siksi valmistelut pitää aloittaa jo nyt, nykyisen liiketoiminnan johtamisen rinnalla. Menestyvä yritys vahvistaa sekä nykyistä että tulevaisuuden liiketoimintaa samanaikaisesti.
Uuden liiketoiminnan aloittaminen kannibalisoi yleensä olemassa olevaa bisnestä. Sitä ei pidä säikähtää vaan sovittaa mittarit maailman ja toimialan muuttumisen mukaisesti. Vanha ja uusi elävät rinnakkain ja uuden rohkeat avaukset kantavat, jos markkina on niille valmis. Oikea-aikaisuus ja oman erityisosaamisen tunnistaminen ovat menestyvän uuden liiketoiminnan avainsanat.
Vaikka kaikki liiketoiminta tavoittelee taloudellista menestymistä, kasvuliiketoiminnan mittareiksi eivät käy kate ja liikevoitto – lyhyellä aikavälillä. Nykyinen liiketoiminta takaa menestyksen tänään ja kasvuliiketoiminta huomenna.
Kirjoittajan käsittelemistä teemoista keskusteltiin Helenin Futures Forum -tilaisuudessa marraskuussa 2024. Vierailevana puhujana oli Eeva Tiainen If-vakuutusyhtiöstä ja Innovation Practitioner Communitystä (IPC).