Kysyntäjoustosta hyötyvät kaikki
Tutkimme parhaillaan kotitalouksien sähkölämmityskuorman älykästä ohjausta ja kuorman hyödyntämistä Fingridin reservimarkkinoilla. Mistä pilottihankkeessa on oikeastaan kyse?
Tutkimme parhaillaan kotitalouksien sähkölämmityskuorman älykästä ohjausta ja kuorman hyödyntämistä Fingridin reservimarkkinoilla. Mistä pilottihankkeessa on oikeastaan kyse?
Hanke perustuu palveluumme, joka ohjaa kodin sähkölämmitystä siten, että asuntoon varataan lämpöenergiaa silloin, kun sähkö on halpaa. Pilottihankkeen tarkoitus on selvittää, kuinka hyvin nykyinen palvelualusta sopii kysyntäjoustoon.
Miksi kysyntäjoustoa tarvitaan?
Verkon taajuustasapainon säilyttäminen on yksi Suomen kantaverkko-operaattori Fingridin tehtävistä. Tehotasapainon säilyttämiseksi Fingridillä on erilaisia reservejä ja niiden optimaalista hyödyntämistä varten on perustettu reservimarkkinat. Markkinoiden ansiosta myös kysyntäjousto, ja varsinkin nopeasti reagoiva jousto, on arvokasta.
Tasapainon kannalta kuorman poiskytkennällä on sama vaikutus kuin sähköntuotannon nopealla lisäämisellä. Tehon puute näkyy järjestelmässä taajuuden alenemana ja nopealla poiskytkennällä voidaan nostaa verkon taajuutta. Kuorman sijainnilla ei tässä tapauksessa ole väliä, sillä taajuus on sama kaikkialla sähköverkossa.
Esimerkiksi suuren voimalaitosyksikön verkosta irtoamisen aiheuttama taajuuden alenema voidaan kompensoida vähentämällä hetkellistä kulutusta missä päin Suomea tahansa. Ilman kompensointia tilanne voisi pahimmillaan johtaa järjestelmän tasapainon romahtamiseen, jolloin valot sammuisivat kaikilta.
Miten sähkölämmittäjä hyötyy?
Verkon taajuuteen reagoiva kodin sähkölämmitys mahdollistaisi kotitalousasiakkaan osallistumisen sähkömarkkinoille tavalla, joka ei ole tähän saakka ollut mahdollista.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaalta katkaistaisiin lämmitys muutamaksi minuutiksi muutamia kertoja vuodessa. Kuulostaa ehkä rajulta, mutta asuntojen kyky varata lämpöenergiaa on yleensä hyvä, eikä muutaman minuutin katko lämmityksessä muuta sisälämpötilaa, vaikka ulkona olisi paukkupakkaset. Asiakas saisi korvauksen lämmityksen katkaisusta.
Kokonaisuuden kannalta voidaan puhua kaksinkertaisesta optimoinnista. Ensin hyödynnetään halvat lämmitystunnit. Sen jälkeen voitaisiin vielä osallistua sähköverkon reserviksi.
Toimiiko se käytännössä?
Olemme testanneet ohjausta talven mittaan yhdessä asiakkaidemme ja kanssa ja jatkamme projektia aina toukokuun loppuun asti. Kevään aikana testaamme vielä jouston operointia Fingridin kanssa.
Tähän saakka asiakkaiden kokemukset ovat olleet pääosin hyviä. Laitteiston käyttäminen on koettu helpoksi. Tutkimus on myös lisännyt tietämystä sähkömarkkinoista ja sähkön hinnan vaihteluista. Vuodenvaihteen kovista pakkasistakin selvittiin hienosti.
Samaan hengenvetoon voidaan kuitenkin todeta, ettei aivan kaikki ei ole mennyt niin kuin Strömsössä. Laitteiston asennuksissa oli myöhästymisiä ja käyttöönottokin oli joissain tapauksissa haastavaa. Kehitettävää siis vielä löytyy.
Mielestäni haasteet ja kömmähdykset ovat kuitenkin juuri tässä se suola, joka vie eteenpäin. Ne myös synnyttävät parhaiten uusia ideoita. Kun pilotti suoritetaan oikeilla asunnoilla, voidaan palautetta kysyä oikeilta asiakkailta. Se on arvokkainta palautetta, jota voimme tuote- ja palvelukehityksessä saada.
Haluamme edelleen kehittää tapoja välittää sähkömarkkinoilta saatavaa lisäarvoa aina asiakkaalle saakka. Tässä tapauksessa voidaankin sanoa, että jousto on arvokasta – kaikille.