Pitäisikö pelletit kuljettaa Salmisaareen laivoilla vai rekoilla?
Puupellettien poltto kivihiilen joukossa alkaa Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksilla vuonna 2014. Hanasaaressa pelletinpolttokokeet alkoivat jo syksyllä 2012. Myös Salmisaaressa pelletinpolttoa suunnitellaan kovaa vauhtia, jotta vuonna 2014 pellettiä voidaan polttaa 5–10 prosenttia kivihiilen joukossa.
Teksti: Teemu Laasonen
Puupellettien poltto kivihiilen joukossa alkaa Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksilla vuonna 2014. Hanasaaressa pelletinpolttokokeet alkoivat jo syksyllä 2012. Myös Salmisaaressa pelletinpolttoa suunnitellaan kovaa vauhtia, jotta vuonna 2014 pellettiä voidaan polttaa 5–10 prosenttia kivihiilen joukossa.
Pellettien poltto ei välttämättä jää 5–10 prosenttiin. Helsingin kaupunginvaltuusto tekee vuonna 2015 päätöksen, rakennetaanko Vuosaareen uusi monipolttoainevoimalaitos vai lisätäänkö biopolttoaineiden osuutta Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla.
Mikäli päädytään lisäämään uusiutuvien käyttöä nykyisillä laitoksilla, toteutetaan Hanasaaressa ja Salmisaaressa investoinnit, joilla mahdollistetaan biomassan osuuden kasvattaminen 40 prosenttiin kivihiilen seospoltossa. Nämä investoinnit sisältävät muun muassa biopolttoaineiden kuljetus- ja varastointijärjestelmän rakentamisen.
Pelletit rekalla Salmisaareen
Alkuvaiheessa pienillä, 5–10 prosentin seospoltto-osuuksilla pellettejä tullaan toimittamaan voimalaitoksille kuorma-autorahteina. Näillä seospoltto-osuuksilla kuljetukset eivät ruuhkauta liikennettä merkittävästi voimalaitosten ympäristössä.
Suurempia liikennemääriä alkaisi esiintymään vasta seospoltto-osuuden kasvattamisen myötä. Salmisaareen biopolttoainetta toimitettaisiin tuolloin vilkkaimmalla lämmityskaudella noin neljä rekkakuormallista tunnissa ympäri vuorokauden.
Vai sittenkin laivalla?
Salmisaaren tapauksessa seospoltto-osuuden kasvattaminen 40 prosenttiin tarkoittaisi käytännössä biomassan vastaanottamista merirahteina Tammasaaren polttoainesatamassa. Satama olisi ensin kuitenkin modernisoitava biopolttoaineiden vastaanottamiseen soveltuvaksi. Keskeisessä roolissa biomassan merirahtien vastaanottamisessa olisi myös Salmisaaren maanalainen kivihiilivarasto tunneleineen.
Satamasta voimalaitokselle johtavaan tunneliin asennettavan käsittelyjärjestelmän avulla biopolttoaine siirrettäisiin voimalaitokselle varastoon ympäristölle häiriöitä aiheuttamatta. Sataman modernisointi ja biomassan käsittelyjärjestelmät eivät olisi kovin suuria investointeja kokonaan uuteen voimalaitokseen verrattuna.
Pelletit varastoidaan siiloissa
Salmisaaressa pellettejä tullaan varastoimaan siiloissa, jotka sijoittuvat kuorma-autorahtien purkausaseman lähettyville. Teoriassa pellettejä tulisi varastoida mahdollisimman pienissä erissä ja hajautetusti, jotta niiden itsesyttymisriski saataisiin mahdollisimman pieneksi.
Salmisaaren tapauksessa tällainen varastointi ei käytännössä olisi mahdollista, sillä laitosalue on rakennettu melko täyteen. Lisäksi pellettien hajautettu varastointi vaatisi suuria investointeja kuljetinjärjestelmiin. Alussa pellettien seospoltto-osuuden ollessa 5–10 prosenttia riittää kaksi varastosiiloa. Seospoltto-osuuden kasvaessa siiloja jouduttaisiin rakentamaan muutama lisää.
Vaihtoehtoja selvitetty diplomityössä
Diplomityössäni tarkastelin pellettien merirahtien vastaanottamisen kustannuksia Salmisaaressa. Tutkin, mitä muutoksia Tammasaaren polttoainesatamaan olisi tehtävä, jotta sen kautta voitaisiin vastaanottaa pellettejä turvallisesti ja tehokkaasti. Lisäksi tein teknisen määrittelyn satamasta voimalaitokselle johtavaan ajotunneliin asennettavasta pellettien käsittelyjärjestelmästä. Tavoitteena oli määritellä investointi- ja käyttökustannuksiltaan optimaalinen kokonaisuus. Vertasin myös eri toteutusvaihtoehtojen kokonaiskustannuksia kuorma-autokuljetusten kustannuksiin pitkällä aikavälillä.
Vertailulaskelmiin sisältyi kuitenkin paljon muuttujia ja epävarmuuksia. Näitä ovat esimerkiksi teollisuuspelletin ja liikennepolttoaineiden hinnat. Pellettien vuosittaista tarvetta Salmisaaressa on myös mahdotonta ennakoida tarkasti, sillä se voi vaihdella vuosittain suurestikin.
Kuorma-autokuljetukset halvempi, laivakuljetukset häiriöttömämpi vaihtoehto
Yksinkertaistettujen laskelmien mukaan kuorma-autokuljetukset olisivat pitkällä aikavälillä pellettien käsittelyjärjestelmää edullisempi ja joustavampi vaihtoehto. Tämä kuitenkin edellyttäisi, että pellettejä olisi aina tarvittaessa saatavilla riittävän läheltä voimalaitosta ja että pellettien rahtaaminen kuorma-autoilla ei aiheuttaisi häiriöitä voimalaitoksen ympäristössä.
Verrattaessa näitä vaihtoehtoja muutoinkin kuin kustannusten kannalta, pellettien vastaanottaminen laivarahteina lienee kuitenkin kaikkien kannalta paras vaihtoehto.
Mitä mieltä sinä olet? Olisiko pelletit parempi tuoda Salmisaareen rekoilla vai laivalla? Kerro rohkeasti mielipiteesi!