Mitä on kulutusjousto?
Kulutusjousto on sähkönkulutuksen vähentämistä, kun sähköstä on pulaa, ja lisäämistä, kun sitä on tarjolla paljon. Se toimii kerrostalokodeissakin, ja sillä säästää sähköä ja rahaa. Kun tarpeeksi moni kotitalous joustaa kulutuksessa yhtä aikaa, sillä on merkitystä koko valtakunnan tasolla. Lue, millä tavalla.
Kun käyttää astianpesukonetta aamuvarhaisella tai siirtää saunomista illalla myöhemmäksi, auttaa vähentämään sähköjärjestelmän kulutushuippuja ja varmistamaan sähkön riittävyyden Suomessa.
”Kulutusjoustossa kodin sähkönkulutusta ajoitetaan sähköverkon pienemmän kulutuksen ja edullisemman hinnan tunneille. Kun säästä riippuvaisen tuuli- ja aurinkovoiman käyttö sähköntuotannossa lisääntyy, ovat kotien joustot sähkön kulutuksessa entistä tärkeämpiä”, sanoo Motivan asiantuntija Teemu Kettunen.
Sähkönkulutus on Suomessa suurimmillaan tyypillisesti arkiaamuisin kello 7–9 ja taas iltapäivisin kello 16–19. Jos 1 500 kotia jättäisi pyykin pesemättä samanaikaisesti näinä huippukulutuksen tunteina ja laittaisikin pyykkikoneen päälle edullisemman sähkönhinnan aikana, leikkaisi tämä sähköverkon huipputehon kulutusta tunniksi noin yhden megawatin verran. Sama pätee sähköhellan uunin käyttöön. Kahvinkeitollakin voi osallistua joustotalkoisiin.
”Jos tuhat kotia jättää kahvin keittämättä samanaikaisesti huippukulutustuntien aikana ja napsauttaa keittimet päälle niiden jälkeen, vähenee sähköverkon huipputeho kymmenen minuutin ajaksi 1–1,5 megawatin verran. Jos sama tehdään 10 000 kodissa, ollaan jo kymmenessä megawatissa”, Kettunen kertoo.
”Sadan megawatin tehonalenema on valtakunnan tasolla jo erittäin merkittävä.”
Taloyhtiön saunavuorot kannattaa keskittää peräkkäisille päiville
”Sähkön kulutuksen ja tuotannon eroissa on paljon päivä- ja kuukausikohtaista vaihtelua. Tiukimpia aikoja sähkön riittävyydelle Suomessa ovat tuulettomat ja kylmät talvipakkaspäivät”, sanoo Kettunen.
Fingridin arvion mukaan tulevan talven sähkönkulutus nousee Suomessa tyyninä pakkaspäivinä noin 14 300 megawattiin. Tästä pystytään kattamaan kotimaisella tuotannolla arviolta 12 800 megawattia ja loput voidaan tuoda Ruotsista ja Virosta.
Sähkön säästöön ja järkevään käyttöön on kerrostalokodeissa monia tapoja.
”Kylpyhuoneen lattialämmityksen säädössä voi olla apuna kellon mukaan ohjelmoitava säätöpaneeli. Pyykkiä ja astioita kannattaa pestä vain täysinä koneellisina”, opastaa Kettunen.
Kerrostalojen isoja sähkösyöppöjä ovat sähkökiukaat ja sähköautojen latauspisteet. Oman saunan löylyistä on fiksua nauttia edullisen sähkön aikaan.
”Taloyhtiön saunavuorot kannattaa keskittää peräkkäisinä vuoroina tietyille päiville. Kiukaita voi ohjata varattujen saunavuorojen perusteella automaattisesti. Sähköautojen latauksen dynaaminen kuormanhallinta jakaa autoille lataustehoa tasaisesti sen mukaan, kuinka paljon sähkötehoa on lataukseen käytettävissä”, Teemu Kettunen toteaa.
Taloyhtiön parkkipaikoilla on hyvä muistaa autojen tarpeenmukainen esilämmitys, ja lämmitystolpat kannattaa varustaa kellokytkimillä.
Sähkön riittävyys talvipakkasillakin näyttää hyvältä
Viime talvena sähköstä uhkasi tulla Suomessa pula, mutta tulevan talven tilanne näyttää Fingridin arvion mukaan paremmalta.
”Olkiluoto 3 oli viime talvena vain koekäytössä, mutta nyt se voi tuottaa sähköä koko tehollaan. Lisäksi kantaverkkoon on liitetty viime kevään jälkeen noin 1 500 megawattia uutta tuulivoimaa”, kertoo Fingridin voimajärjestelmien käytön johtaja Tuomas Rauhala.
Myös tuontisähkön saatavuus naapurimaista on parantunut.
”Viime talvena Ruotsilla ja Ranskalla oli haasteita ydinvoimatuotannossa ja Keski-Euroopassa puolestaan kaasun saatavuudessa. Yhteisten sähkömarkkinoiden kautta nämä vaikeudet vaikuttivat sähkön saatavuuteen Suomessa”, Rauhala jatkaa.
Sähkön kulutus kasvaa Suomessa lähivuosina huomattavasti, koska esimerkiksi lämmitys ja liikenne sekä myös teollisuus sähköistyvät.
Fingridin arvion mukaan sähkötehon riittävyys näyttää lähtökohtaisesti hyvältä myös 2020-luvun lopulla. Sääriippuvaisen tuulivoiman käytön myötä tämä edellyttää kuitenkin entistä joustavampaa sähkönkulutusta ja isoja satsauksia esimerkiksi sähkön varastointiratkaisuihin.
”Kotitalouksien sähkön käytön joustoilla on tässä myös iso merkitys. Tämä nähtiin viime talven kylminä pakkaspäivinä, kun kaikki säästivät sähköä ja joustivat kulutuksessaan. Pienetkin kulutusjoustot auttavat valtakunnan tasolla siinä, että sähköä varmasti riittää Suomessa”, Rauhala sanoo.
Helen auttaa joustamaan
Omilla arjen valinnoilla voi vaikuttaa suoraan sähkölaskuun ja samalla osallistua sähköverkon joustoihin. Esimerkiksi tunneittain vaihtelevan pörssisähkön hinta on tyypillisesti edullista iltaisin, öisin ja viikonloppuisin.
”Helen Fiksu -sähkö on esimerkki sähkösopimuksesta, joka yhdistää kiinteähintaisen ja tuntihinnoitellun sähkön hyötyjä. Yrityksille taas tarjoamme joustopalvelusopimuksia, jotka auttavat vähentämään yrityksen sähkön tarvetta älykkään ohjauksen avulla korkeiden tuntihintojen aikana”, sanoo Helenin yritysvastuupäällikkö Tea Erätuuli.
Helenin Kiinteistövahti- ja Älykäs lämmönjakokeskus -palvelut säästävät taloyhtiön aikaa ja vaivaa sekä auttavat lämmitysenergian kulutuksen optimoimisessa ja vähentämisessä.
Entistä puhtaampaa sähköä
Helenin tavoitteena on olla hiilineutraali energiayhtiö vuoteen 2030 mennessä. Sähkön- ja lämmöntuotanto perustuu jatkossakin monipuolisesti eri energialähteisiin.
”Olemme lisänneet lämpöpumppujen ja bioenergian käyttöä lämmöntuotannossa, ja parhaillaan on rakenteilla suuria tuuli- ja aurinkopuistoja. Tutkimme myös muun muassa pienydinvoiman ja vetyteknologian käyttöä energiantuotannossa sekä hiilidioksidin talteenottoa. Lisäksi olemme panostaneet energian varastointiin”, Erätuuli kertoo.
Tulevaisuuden energiajärjestelmissä dataa hyödynnetään entistä tehokkaammin siihen, että energian tuotanto ja kulutus pysyvät tasapainossa. Tämä tuo uusia sähkönsäästömahdollisuuksia myös kerrostaloihin.
”Automaation avulla esimerkiksi maalämpöpumppu voi edullisen sähkön tunteina lämmittää käyttövesivaraajaa. Tulevaisuudessa sähkön tuntihintojen vaihtelua voidaan mahdollisesti huomioida nykyistä tarkemmin myös taloyhtiön sähköautojen latauspisteiden kuormanohjauksessa”, pohtii Motivan Teemu Kettunen.