Helsinkiläinen Saara Hietanen pienensi hiilijalanjälkeään valitsemalla uusiutuvan kaukolämmön
Saara Hietanen valitsi uusiutuvan kaukolämmön lauttasaarelaisessa kerrostalossa sijaitsevaan kotiinsa, ja samalla hiilijalanjälki pieneni 4 500 henkilöautokilometrin edestä.
Saara Hietanen osti vuosi sitten keväällä puolisonsa kanssa asunnon 2000-luvun alussa valmistuneesta kerrostalosta Lauttasaaresta. Kotoinen ja kivinen Töölö vaihtui moderniin merimaisemaan.
Miten kotiutuminen on sujunut, sanovatko he jo paikallisten tapaan asuvansa ”saaressa” vaan?
”Lähinnä huumorimielessä”, Saara naurahtaa.
Viime syksynä Saaran työkaveri sattui mainitsemaan uusiutuvasta kaukolämmöstä. Se oli Saaralle ihan uusi juttu. Hänen mielessään ei ollut käynyt, että hän voisi itse päättää, millaisella kaukolämmöllä oma kerrostaloasunto lämmitetään. Kerrostaloissahan taloyhtiö tekee asukkaiden puolesta kaukolämpösopimuksen ja maksaa laskun, josta kunkin asunnon osuus on upotettu yhtiövastikkeeseen tai vuokraan.
Mahdollista se kuitenkin on. Helsinkiläinen voi milloin vain valita itselleen uusiutuvan kaukolämmön ja edistää osaltaan ilmastoneutraalia energiatuotantoa kaupungissaan. Uusiutuva kaukolämpö on helppo ja edullinen ekoteko.
Uusiutuvan kaukolämmön kuukausihinta muodostuu pieneksi lisämaksuksi tavallisen kaukolämmön hinnan päälle. Kuukausimaksu on 3,40 €. Henkilökohtaisella sopimuksella asukas varmistaa, että oma osuus kaukolämmöstä on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä.
Säästöä lämmityskuluihin
Uudessa asunnossaan Saara on myös pystynyt kääntämään pattereita reilusti pienemmälle. Lauttasaarelaiskaksion makuuhuoneen lämpötila huitelee lämpömittarin mukaan välillä reilusti alle 20 asteessa. Viileähköt olosuhteet edesauttavat monen tutkimuksen mukaan hyvää unta.
Miellyttävä huoneen lämpötila riippuu henkilöstä. Usein toisteltu suositus on 20–22 astetta. Lämpötilan laskeminen kotona pelkästään yhdellä asteella säästää jo merkittävät viisi prosenttia lämmitysenergiaa.
”Kotona on joka tapauksessa mukava oleilla villasukissa”, Saara toteaa.
Luopuminen synnyttää uusia oivalluksia
Saara työskentelee kansalaisjärjestössä yritysten verovastuullisuuden parissa. Hänen omassa sosiaalisessa piirissään ilmastoasiat ovat luontainen kestokeskustelunaihe.
Mikä on yksittäiselle ihmiselle paras tapa vaikuttaa ympäristö- ja ilmastoasioissa?
”En laittaisi keinoja järjestykseen, sillä kaikkia tarvitaan. Sekä omien kulutusvalintojen pohtiminen että ilmaston puolesta äänestäminen ja toimiminen politiikan kautta on tärkeää. Olemme siinä tilanteessa, että maailma tarvitsee parempia päätöksiä sekä henkilökohtaisella että yhteiskunnallisella tasolla.”
Saara ja hänen puolisonsa ovat jo ajat sitten vaihtaneet sähkösopimukseen, jossa sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla. Kasvissyöjä Saara on ollut jo parikymmentä vuotta, ja ekologisuuteen hän kiinnittää huomiota monissa arjen valinnoissa ilman suuria ponnisteluja.
Varsinaista uutta haastetta on merkinnyt päätös lentämisen radikaalista vähentämisestä. Lumilautailua ja patikointia harrastava Saara onkin viime aikoina matkustanut vuorille maata pitkin. Viimeksi matka Norjaan taittui junan ja auton yhdistelmällä.
”En ole tehnyt yhtään lentomatkaa viimeisen vuoden aikana. Olen huomannut, että kaikki on järjestettävissä, mutta nyt matkailu vaatii vähän enemmän aikaa ja suunnittelua. Tulee etsittyä lomakohteita, joihin pääsee helposti ilman lentämistä. Vaikka itse matkantekoon menisi enemmän aikaa, se ei välttämättä huononna reissua – vaan oikeastaan päinvastoin. Kategorista luopumispäätöstä lentämisestä en kuitenkaan ole tehnyt”
Elämä on täynnä valintoja
Saara on pyrkinyt hahmottamaan omaa hiilijalanjälkeään Sitran elämäntapalaskurilla. Lentämisen vähentäminen on keventänyt sitä huomattavasti. Lyhyet työmatkat taittuvat Helsingissä pyörällä tai julkisilla liikennevälineillä, mutta pariskunta on hankkinut auton mökkimatkoja ja harrastuksiaan varten. Siitäkin huolimatta, että autoilulla on omat päästövaikutuksensa.
On kuitenkin omaatuntoa lievittävä ja yllättäväkin lukema, että pelkästään vaihdettuaan tavallisen kaukolämmön uusiutuvaan oma hiilijalanjälki pieneni määrällä, joka vastaa 4 500 kilometrin ajomatkaa henkilöautolla. Se tarkoittaisi esimerkiksi tusinaa edestakaista reissua Etelä-Savossa sijaitsevalle suvun kesämökille.
”Tieto lisää usein tuskaa, mutta antaa myös toivoa omista vaikutusmahdollisuuksista”, Saara sanoo.