Lupa koskea termostaattiin

Eeva Litmanen säätää Munkkiniemen-kotinsa termostaattia tämän tästä, useimmiten alaspäin. Helenin Lämpölupaus-kampanjaan osallistuminen ei varsinaisesti muuta hänen elintottumuksiaan. Mutta kun kehotus alentaa lämpötilaa kovimmilla pakkasilla tulee Helenistä, silloin käsi käy taas termostaatilla. – Pitää vielä ostaa sisälämpömittari, Litmanen miettii.

Hän oli jo Käpylässä vanhassa puutalossa asuessaan tottunut alhaiseen sisälämpötilaan. Kovimmilla pakkasilla takka toi lisälämpöä. Vain vieraat joskus valittivat kylmyyttä.

Litmasen puoliso on vaimoaankin intohimoisempi energiansäästäjä, ja pariskunta iskee aiheesta huumoria. Kirkkonummella sijaitsevalla mökillä veistellään, voivatko lämmöt olla päällä ainakin kolme tuntia.

Litmanen muutti Porista Helsinkiin vuonna 1973. Hän rakastui kaupunkiin ensimmäisen talven aikana. Tarkalleen ottaen se tapahtui hetkenä, jolloin hän tajusi, että Helsingissä talvi on lyhyempi ja leudompi kuin Porissa.

– Huusin ääneen, etten lähde täältä ikinä veke.

Toiveena hiihtokelit Helsinkiin

Eikä Litmanen ole lähtenyt. 43 vuoden aikana koti on ollut niin Eirassa, Käpylässä kuin Munkkiniemessä. Talvet ovat menneet ja tulleet, välillä leudompina ja toisaalta hyvin kylminä.

Nyt Litmanen kuitenkin toivoo, että Helsinkiin tulisi vanhanajan talvi ja kunnon hiihtokelit, mutta hänestä sellainen ei ole enää mahdollista.

– Viime talvena ehdin kolme kertaa hiihtämään, kun oikein pidin kiirettä. Tämä on yksi konkreettinen esi­merkki ilmastonmuutoksesta, Litmanen huokaa.

Ilmastonmuutos huolestuttaa näyttelijää. Hän ajattelee kauhulla, mitä jätämme jälkeen lapsillemme. Puheessa vilahtaa myös itäinen naapurimme, jonka ilmastoasiat ovat todella jäljessä Suomea.

Arjen energiatekoja

Litmanen ei itse enää kovin paljon matkustele, mutta hän on pohtinut, mitä eritoten työssäkäyvä ihminen voi tehdä. Jokainen jättää väistämättä jälkeensä jonkinlaisen hiilijalanjäljen. Pienillä asioilla voi kuitenkin vaikuttaa.

– En jätä tietokonetta koko päiväksi lataukseen, enkä pidä televisiota valmiustilassa. Irrotan kännykän laturin pistorasiasta latauksen jälkeen. Sammutan valot sieltä, missä ei olla. Nämä ovat niin helppoja asioita ja säästävät niin sähkölaskua kuin ympäristöä.

Litmanen asuu miehensä kanssa Suomen Näyttelijäliiton senioritalossa vuokralaisena. Hän toteaa päätyneensä lopullisesti vuokra-asujaksi. 72-vuotias näyttelijä on eläkkeellä, mutta ei hän töitä ole kokonaan lopettanut. Munkkiniemen senioritalo on täynnä Litmasen kollegoita, jotka hän luonnollisesti tuntee kaikki. Siellä on halutessa seuraa, mutta kukaan ei häiritse toistaan.

– Munkka on tosi kiva paikka asua. On keskuspuistoa, vanhaa asutusta, lapsiperheitä ja senioreita. Merenrantaan on viiden minuutin kävelymatka.
Eeva Litmasen mielestä Helsinki on Suomen hienoin kaupunki, täynnä erilaisia asuinalueita, merellisyyttä, viihtyisiä kaupunginosia ja lähiöitä.

– Täällä on kaikkea. Vaikka asuisi yksin, täällä ei mielestäni tarvitse olla yksinäinen.

Vaikuta sinäkin, tee Lämpölupaus. lämpölupaus.fi