Helenin osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2025: Strategia näytti vahvuutensa tuloksen parantuessa ja kivihiileen liittyvien kustannusten jäädessä historiaan
Tammi–maaliskuu 2025
- Konsernin liikevaihto pieneni verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon ja oli 528 (631) miljoonaa euroa.
- Liikevoitto kasvoi ja oli 99 (60) miljoonaa euroa.
- Sähkön myynti kasvoi 19 prosenttia ja oli 1 777 (1 490) gigawattituntia.
- Sähkön siirto Helsingissä kasvoi 15 prosenttia ja oli 1 453 (1 260) gigawattituntia.
- Lämmön myynti pieneni 18 prosenttia ja oli 2 214 (2 713) gigawattituntia.
- Jäähdytyksen myynti kasvoi 3 prosenttia ja oli 37 (36) gigawattituntia.
Konsernin avainluvut
| Milj. euroa, ellei toisin mainittu | Q1/2025 | Q1/2024 | Muutos | 2024 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 528 | 631 | -16 % | 1 523 |
| Käyttökate (EBITDA) | 135 | 119 | 13 % | 306 |
| Liikevoitto (EBIT) | 99 | 60 | 65 % | 159 |
| % liikevaihdosta | 19 % | 9 % | 111 % | 10 % |
| Tulos ennen veroja | 88 | 59 | 49 % | 145 |
| Bruttoinvestoinnit | 70 | 102 | -31 % | 568 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 179 | 69 | 159 % | 255 |
| Korollinen nettovelka | 1 045 | 823 | 27 % | 1 154 |
| Nettovelat/käyttökate (liukuva 12 kk) |
3,3 |
2,8 |
4 % | 3,8 |
| Gearing, % | 45 % | 37 % | 22 % | 51 % |
| Omavaraisuusaste, % | 56 % | 55 % | 2 % | 55 % |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) (liukuva 12 kk), % | 5 % | 4 % | 25 % | 5 % |
| Taseen loppusumma | 4 158 | 4 063 | 2 % | 4 120 |
| Keskimääräinen henkilöstömäärä | 701 | 789 | -11 % | 777 |
Taloudellinen tulos
Helenin liikevaihto laski 16 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden pääasiassa sähkön markkinahinnan laskun vuoksi ja oli 528 (631) miljoonaa euroa. Sähkön spot-hinnan keskiarvoksi muodostui alkuvuoden osalta 49 (73) euroa megawattitunnilta, mikä on merkittävästi edellisvuoden keskihintaa vähemmän. Sähkön tuotannon liikevaihto jäi edellisvuotta alhaisemmalle tasolle markkinahinnan laskun vuoksi. Myös sähkön vähittäismyynnin liikevaihto jäi alle edellisvuoden tason sähkön myyntihinnan laskun vuoksi. Kaukolämmön liikevaihto laski merkittävästi lauhasta säästä johtuvan heikon kysynnän takia. Sähkön siirron liikevaihto kasvoi.
Helenin liiketoimintojen kannattavuudessa keskeistä on kaukolämmön kääntyminen kannattavaksi pienentyneiden tuotantokustannusten ansiosta. Tuotantokustannukset ovat alentuneet merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisen seurauksena. Yhtiön kannattavuutta paransi merkittävästi myös päästöoikeuksien vähäisempi käyttö. Sähkön tuotannon kannattavuus heikkeni edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden lähinnä sähkön markkinahinnan alentumisen vuoksi. Sähkön vähittäismyynnin liiketoiminta palautui kannattavaksi.
Poistot olivat 36 (59) miljoonaa euroa. Edellisvuoden poistoihin sisältyi Salmisaaren voimalaitoksen kivihiilituotannon päättymisen takia nopeutetulla aikataululla tehtyjä poistoja 18 miljoonan euron edestä.
Liikevoitto oli 99 (60) miljoonaa euroa. Liikevoiton merkittävää parannusta selitti fossiilisten polttoaineiden osuuden pienenemisestä johtuva materiaalikustannusten lasku. Kertaluontoisista eristä puhdistettu vertailukelpoinen oikaistu liikevoitto oli 99 (78) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen suhteellinen kannattavuus parani merkittävästi edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden ja oli 22 (12) prosenttia. Raportoitu sijoitetun pääoman tuotto parani ja oli 5 (4) prosenttia.
Toimitusjohtaja Olli Sirkka kommentoi
Helenin tuotantorakenteen murros näkyi vuoden 2025 ensimmäisen vuosineljänneksen taloudellisessa tuloksessa. Yhtiön liikevoitto kasvoi merkittävästi ja suhteellinen kannattavuus parani. Nousujohteinen kehitys osoittaa, että Helenin strategiset valinnat kivihiilivoimalaitosten aikaistetusta sulkemisesta sekä puhtaaseen energiatuotantoon siirtymisestä ovat osuneet oikeaan. Helenin strategia toimii ja sen implementoinnin jatkaminen parantaa yhtiön taloudellista asemaa entisestään. Samalla päästöjen lasku jatkuu vakaana.
Helen irtautui kivihiilestä maalis–huhtikuun vaihteessa, kun yhtiö sulki Salmisaaren voimalaitoksen ja lopetti kivihiilen käytön energiantuotannossaan. Lämmön tuotanto sähköistyy vauhdilla ja koostuu jatkossa lämpöpumpuista ja sähkökattiloista sekä kestävästä bioenergiasta. Sähkön pääasialliset tuotantomuodot ovat vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoima.
Kivihiileen perustuvan tuotannon alasajo näkyi katsauskauden aikana muun muassa polttoaineisiin liittyvien kustannusten laskuna. Vähensimme polttoainehankintoja ja vapautimme pääomaa varastoista, jotka koostuvat kivihiilen käytön lopettamisen jälkeen pelletistä, metsähakkeesta ja öljystä. Polttoainekustannusten laskun lisäksi myös Helenin päästöoikeuksiin liittyvät kustannukset vähenivät viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden.
Helenin strategian mukaisesti tavoitteemme on luopua biomassan poltosta vuoteen 2040 mennessä, mikä edellyttää uusien lämmöntuotantoratkaisuiden löytämistä. Tavoitteen saavuttamiseksi edistimme katsauskauden aikana ydinenergiaohjelmaamme, jonka tarkoituksena on rakentaa joko sähköä ja lämpöä tuottava yhteistuotantolaitos tai kaukolämpöä tuottava lämpölaitos. Ohjelman ensimmäisen vaiheen on suunniteltu valmistuvan vuonna 2026.
Sähkön hinta laski katsauskauden edetessä siitä, mitä sen oletettiin vuodenvaihteessa olevan. Matala sähkön hinta sopii Helenin liiketoimintamalliin, sillä toimimme sähkömarkkinoilla monipuolisesti sekä tuottajana, myyjänä että kuluttajana. Edullinen sähkö hyödyttää etenkin entistä vahvemmin sähköön nojaavaa kaukolämpöä, jonka uudet, edullisemmat energiahinnat tulivat voimaan tammikuun alussa. Sähkön hinnan heiluessa voimme tasapainottaa hinnanvaihteluita vähentämällä sähkön käyttöä, kun sen hinta on korkeampi.
Merkittävät tapahtumat tammi–maaliskuussa
- Emoyhtiö osti Raaseporin Energia Oy:n sähkönmyyntiliiketoiminnan, minkä seurauksena Raaseporin Energia Oy:n sähköasiakkaat siirtyivät Helenille. Kauppa vahvistaa Helenin asemaa Suomen energiamarkkinoilla ja tukee yhtiön tavoitetta kasvaa merkittävimmäksi toimijaksi sähkön vähittäismarkkinoilla.
- Salmisaaren kivihiilestä pellettikäyttöiseksi muutettu lämpökattila siirtyi kaupalliseen tuotantoon. Samalla tuotantoalueella sijaitsevat sähkökattilat siirtyivät tuotannolliseen koekäyttöön.
Katsauskauden jälkeiset merkittävät tapahtumat
- Emoyhtiö sulki Salmisaaren kivihiilivoimalaitoksen 1. huhtikuuta ja luopui kivihiilen käytöstä. Kivihiileen perustuvan energiantuotannon päättymisen myötä Helenin vuotuiset hiilidioksidipäästöt puolittuvat vuoteen 2024 verrattuna ja putoavat myös Helsingin kaupungin osalta noin 30 prosenttia. Koko Suomen mittakaavassa päästöt putoavat lähes kaksi prosenttia.
- Emoyhtiö otti huhtikuussa käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän, joka luo edellytyksiä toimintaprosessien vakioinnille ja tehostamiselle.
Näkymät tulevaisuuteen
Maakaasun kulutus oli Keski-Euroopassa talven aikana runsasta, minkä vuoksi kaasuvarastojen täyttöaste laski katsauskauden loppuun tultaessa selvästi alle 30 prosenttiin. Kahtena edellisenä vuonna kaasuvarastojen täyttöaste on ollut talven jälkeen yli 50 prosentissa. EU:n asettama kaasuvarastojen täyttövelvoite marraskuun 2025 alkuun mennessä on 90 prosenttia, mikä johtaa viime vuosia runsaampaan kaasun ostotarpeeseen kesällä ja alkusyksystä. Odotettu kysyntä pitää yllä maakaasun korkeahkoa markkinahintaa ja nostaa myös sähkön hintaa Keski-Euroopassa. Tällä voi olla siirtoyhteyksien kautta välillinen vaikutus sähkön hintaan myös Suomessa etenkin niissä tilanteissa, joissa uusiutuvaa sähköä on Suomessa ja lähialueilla heikosti saatavilla.
Helen toimii sähkömarkkinoilla monipuolisesti sekä tuottajana, myyjänä että kuluttajana, mikä vähentää sen altistumista markkinoiden heilahtelun aiheuttamille riskeille. Helen pyrkii myös hyödyntämään hinnanvaihteluiden tarjoamia mahdollisuuksia liiketoiminnassaan. Strategiansa mukaisella toiminnalla yhtiö voi tulevaisuudessa entistä enemmän tasapainottaa hinnanvaihteluita lisäämällä sähkön kulutusta, kun sitä on tarjolla runsaasti ja vähentämällä sen käyttöä, kun tarjontaa on niukasti. Vuoden 2025 tulosnäkymien odotetaan olevan hieman edellisvuotta paremmat.
Vuonna 2025 Suomeen valmistuu merkittävä määrä uutta tuulivoimakapasiteettia, minkä ennustetaan lisäävän sähkömarkkinoiden volatiilisuutta. Yleinen heikko taloustilanne ja sähkön hinnan lasku ovat kuitenkin vähentäneet uusien tuulivoimahankkeiden määrää, kun sijoittajien mielenkiinto tuulivoimaa kohtaan on hiipunut. Ministeritason aloitteet ydinvoiman tuotantotuesta heikentävät entisestään sijoittajien kiinnostusta tuulivoimaa sekä muita energiatuotanto- ja varastointimuotoja kohtaan.
Kaukolämmön puhdistuminen ja laskeva hinta ovat muuttaneet sen mielikuvaa suuren yleisön silmissä ja se nähdään yhä useammin ilmastovaikutuksiltaan tasaveroisena lämmitysmuotona maalämpöön nähden. Tämä kehitys ennakoi, että kaukolämpöä vaivannut asiakaspoistuma hidastuu ja kääntyy lopulta kysynnän kasvuksi. Positiivista kehitystä puoltavat kaukolämmön tarjoama helppous ja sen tuomat edut niin asiakkaille kuin koko energiajärjestelmälle. Kaukolämmön näkymät ovat myönteiset vuodelle 2025.
Puhdas siirtymä asettaa uudenlaisia vaatimuksia sähköverkolle. Yhteistuotannon loppuessa Helsingissä ei enää juurikaan tuoteta sähköä, mutta pääkaupungin sähkön kulutus kasvaa sen sijaan vuosi vuodelta. Kantaverkon siirtokapasiteetin turvaaminen pääkaupunkiseudulle on sähköistyvän yhteiskunnan ehdoton edellytys. Se edellyttää sääntelyn ja lupa-asioiden nopeaa etenemistä. Kantaverkkomaksujen hinnankorotukset ja sääntelymallin muutokset haastavat sähkön siirron kannattavuutta samalla, kun sähköverkon investointitarpeet Helsingissä kasvavat.
Helenin investoinnit hiilineutraalin sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotantoon konkretisoituvat uusien tuuli- ja aurinkopuistojen sekä sähkövarastojen rakentuessa ympäri Suomea ja olemassa olevien tuotantoalueiden muuttaessa muotoaan Helsingissä. Yhtiön tuotantorakenne siirtyy sähkön ja lämmön yhteistuotannosta erillistuotantoon, jossa sähkön pääasialliset tuotantomuodot ovat vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoima. Lämmön tuotanto sähköistyy vauhdilla ja koostuu tulevaisuudessa lämpöpumpuista ja sähkökattiloista sekä kestävästä bioenergiasta.
Uutena elementtinä Helenin tuotantopalettiin nousee vihreä vety, jonka laajamittaisen tuotannon edellytyksiä selvitetään pilottilaitoksen avulla. Lisäksi selvitystyö pienydinenergian roolista osana kestävää energiajärjestelmää etenee.
Helenin puolivuosikatsaus julkaistaan 1. elokuuta 2025.