Kodin viilentäminen − oleellinen osa hyvinvointia vai turhaa luksusta?
Hellejaksot ovat viime vuosien perusteella käymässä Suomessa entistä pidemmiksi ja yleisemmiksi. Kuumuuden haitalliset vaikutukset ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille ovat jo laajalti ihmisten tiedossa ja erilaiset viilennysratkaisut ovatkin nostaneet suosiotaan. Osa kuitenkin pohtii niiden kestävyyttä ilmaston näkökulmasta, mutta ilmastoystävällisiä ratkaisuja on tarjolla.
Tutkimusten mukaan yksittäinenkin kuuma päivä voi aiheuttaa riskiryhmille terveyshaittoja, puhumattakaan pidempikestoisesta altistuksesta. Suomessa hellepäivien määrä ja hellejaksojen pituudet ovat kasvaneet 2000-luvulla ja lämpöennätykset ja viisi pisimmät hellejaksot on koettu viimeisen 15 vuoden aikana.
- Erityisesti pitkäaikaissairaat sekä ikääntyneet ja pienet lapset ovat alttiita kuumuuden haittavaikutuksille. Heillä tulisikin olla pääsy viileisiin tiloihin etenkin hellejaksojen aikana. Kuumuus kuormittaa kuitenkin myös perusterveen aikuisen elimistöä, ja heillä se voi aiheuttaa esimerkiksi väsymystä ja keskittymisvaikeuksia. Kuumuus hankaloittaakin niin fyysistä työtä tekevien, kuin tietotyöläisten arkea, kertoo työterveyslääkäri Ulla Brusila-Relas lääkärikeskus Mehiläisestä.
Ihmiset ovatkin alkaneet varautua ilmaston lämpenemiseen erilaisin viilennysratkaisuin. Samaan aikaan kuluttajien mielissä on noussut paradoksi, kiihdyttävätkö he viilentämisellään ilmastonmuutosta ja sitä kautta pahentavat ongelmaa ilmiön taustalla.
- Helsingin kaukojäähdytys tuotetaan hiilineutraalisti, eli sen tuotannossa ei synny ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä, sanoo Helenin lämmön ja jäähdytyksen johtaja Timo Aaltonen.
Kaukojäähdytyksen eduiksi Aaltonen listaa myös varastoitavuuden ja hukkalämmön hyödynnettävyyden.
- Kaukokylmä voidaan varastoida, mikä tuo sähkömarkkinalla kaivattua joustoa. Tämän lisäksi kiinteistöjen jäähdytyksessä kerätty lämpö hyödynnetään sen sijaan, että se hukataan ilmaan. Kaukojäähdytyksen tuomasta viileydestä voikin nauttia hyvillä mielin, Aaltonen sanoo.