Helen ja Helsingin kaupunki pilotoivat digitaalisia ratkaisuja kaukolämmön hinnan ja päästöjen hillitsemiseksi
Helen ja Helsingin kaupunki haluavat mullistaa tavan, jolla rakennuksissa säädellään kaukolämmön kulutusta. Kaksivuotisessa pilottihankkeessa kehitetään lämmön kulutusjoustoon tähtääviä ratkaisuja, joiden avulla rakennukset voivat säästää lämmityskuluissa ja osallistua ilmastotalkoisiin. Tavoitteena on teknologinen murros, joka on skaalattavissa koko kaupungin kiinteistökantaan.
Lämmönkulutushuippujen aikana kaukolämmön tuottaminen aiheuttaa tavanomaista enemmän kustannuksia ja CO2-päästöjä. Helen ja Helsingin kaupunki kehittävät yhdessä keinoja ongelman ratkaisemiseksi kulutusjouston avulla.
Monet kuluttajat ja taloyhtiöt säätelevät jo sähkönkäyttöään hintojen mukaan. Tavoitteena on, että jo lähitulevaisuudessa kaukolämmön kulutusjousto olisi asukkaille yhtä tuttu asia.
– Lämmön kuluttajilla on iso rooli sähköistyvän lämmöntuotannon kulutushuippujen tasaamisessa. Suuressa osassa rakennuksia tapahtuu ajoittain energiankulutusta lisäävää ylilämmittämistä, jota voidaan vähentää kaukolämmön digitalisaation avulla automatisoimalla lämmön käytön optimointia. Sitä kautta voidaan alentaa paitsi hiilidioksidipäästöjä, myös lämmittämisen kustannuksia, kertoo Helenin lämpö ja jäähdytys -liiketoiminnasta vastaava johtaja Timo Aaltonen.
Tänä syksynä alkavassa pilottihankkeessa Helen ja Helsingin kaupunki kokeilevat lämmityksen optimointia tekoälyteknologian avulla kouluissa ja urheilukentillä. Tavoitteena on teknologinen murros, joka on skaalattavissa koko kaupungin kiinteistökantaan.
– Kokeiluun osallistuvien rakennusten lämmitysjärjestelmää voidaan säätää esimerkiksi niin, että rakennusta lämmitetään jo aamulla tarkoituksellisesti hieman tavanomaista enemmän, jos Helsinkiin ennakoidaan iltapäiväksi paukkupakkasia ja kaukolämmön kulutuspiikkiä. Näin rakennus tarvitsee vähemmän kaukolämpöä kulutuspiikin aikana, johtava energia-asiantuntija Kalevi Härkönen Helsingin kaupungilta kertoo.
Jos tarpeeksi monta rakennusta hyödyntää tulevaisuudessa vastaavia lämmönoptimointiratkaisuja, kulutuspiikkejä voidaan tasoittaa merkittävästi.
Hiilineutraali Helen ja Helsinki vuonna 2030
Kaukolämpöjärjestelmän kehittäminen ja älykkäämpi energiankäyttö auttavat kaupunkia ja Heleniä kohti yhteistä päämäärää – Helsingin muuttamista hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2030 mennessä. Vaikka kaukolämmön tuotanto on jo ottanut suuria harppauksia kohti hiilineutraaliutta, matkaa on jäljellä.
– Lämmitys on edelleen Helsingin suorien päästöjen suurin lähde. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja lämmöntuotannon kulutushuippujen tasaaminen ovat tärkeitä askelia Helsingin ilmastotyössä, Helsingin kaupungin ilmastojohtaja Hanna Wesslin sanoo.
Kuluvana vuonna Helenin tavoitteena on vähintään 60 prosentin vähennys ja seuraavana vuonna 80 prosentin vähennys vuoden 1990 kasvihuonekaasupäästöihin verrattuna. Helen saavuttaa vähennystavoitteensa siirtymällä kaukolämmön tuotannossa lämpöpumppuihin, kestävästi tuotettuun bioenergiaan sekä sähkökattiloihin.
Kouluissa ja liikuntakentillä aloitettavat kokeilut ovat osa Helenin ja Helsingin Systemic Heat Shift (SHS) -pilottihanketta. Rahoitus sille on saatu EU:n Net Zero Cities -hankkeesta, johon osallistuu sata hiilineutraaliutta tavoittelevaa eurooppalaiskaupunkia.
Kaksivuotinen pilottihanke laajenee vähitellen muutamasta koulusta ja liikuntapaikasta arviolta 50 koulukiinteistöön. Samansuuntainen hanke on meneillään myös useassa Helsingin kaupungin asunnot Oy:n asuintalossa.
Tilojen käyttäjien tyytyväisyyttä sisäilman lämpötiloihin seurataan koko pilottihankkeen ajan. Kokeilun ei odoteta vaikuttavan sisätilojen viihtyvyyteen.