Kahvipaahtimon hukkalämpö hyötykäyttöön
Helen ja Paulig valjastavat yhteisessä pilotissa hukkalämmön hyötykäyttöön Pauligin kahvipaahtimolla Vuosaaressa. Lämpöä voidaan kerätä uudenlaisella teknisellä ratkaisulla talteen niin paljon, että määrä vastaa 1000 kerrostalokaksion vuotuista lämmöntarvetta. Elintarviketeollisuuden tuotantoprosesseista syntyvien lämpöjen kierrättäminen kaukolämpöverkkoon on Helsingin alueella ainutlaatuista.
Paulig tehostaa ratkaisullaan merkittävästi Vuosaaren paahtimon kahvinpaahtolinjojen energiatehokkuutta. Samassa yhteydessä paahtimoon rakennetaan lämmöntalteenottojärjestelmä, jonka avulla paahtimon omien tarpeiden yli jääneet hukkalämmöt voidaan kierrättää Helenin lämpöverkkoon. Kaksisuuntaisessa lämpömarkkinassa eli avoimessa kaukolämmössä yritys tai kiinteistö voi sekä ostaa kaukolämpöä että myydä tuottamaansa lämpöä energiayhtiölle. Helen ostaa kaukolämpöverkkoon soveltuvaa teollisuuden prosessilämpöä ja hyödyntää sen Helsingin lämmittämisessä.
– Lämmöntalteenotto toteutetaan paahtoprosessissa, jossa lämpöä syntyy eniten. Hyödynnämme talteenotetun lämmön ensisijaisesti ohjaamalla sen omaan lämmityskäyttöömme. Loput lämmöstä jatkaa matkaansa Helenin kaukolämpöverkkoon. Idea Vuosaaren paahtimon lämmöntalteenotosta syntyi yhteisen energiatehokkuuskartoituksen myötä ja on osa vastuullista toimintaamme. Kun hankkeelle löytyi sopiva yhteistyökumppani, päätös hankkeeseen ryhtymisestä oli helppo, kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Timo Tuukkanen Pauligilta kertoo.
Kahvin paahtamisesta voidaan saada hukkalämpöä kiertoon niin paljon, että se vastaa 1000 kerrostalokaksion vuotuista lämmöntarvetta. Uusi lämmöntalteenottojärjestelmä otetaan käyttöön ensi vuoden alussa.
– Kaikkien jo kertaalleen käytettyjen lämpöjen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Ei ole järkevää haaskata lämpöä, jos sen voi käyttää hyödyksi. Helenin tavoitteena on hiilineutraali energiajärjestelmä, ja lämmön kierrättäminen on yksi monista keinoista matkallamme hiilineutraaliuteen. Pauligin ja Helenin yhteinen projekti on erinomainen esimerkki yhdessä toteutetusta energiatehokkuustoimenpiteestä, jossa molemmat osapuolet sekä säästävät euroja että vähentävät päästöjä, sanoo liiketoiminnan kehityspäällikkö Jouni Kivirinne Helenistä.
Paulig laittaa hyvän kiertämään ja lahjoittaa hukkalämmön hyödyntämisestä syntyvästä säästöstä 10 000 euroa SOS-Lapsikylän toiminnan tukemiseen Suomessa. Paulig on yksi SOS-Lapsikylän pääyhteistyökumppaneista.
– Nyt ei lämpö mene todellakaan hukkaan, sillä Pauligin tuella saamme lisäpuhtia tukiperhetoimintamme vauhdittamiseen. Tuhannet lapset Suomessa jonottavat tukiperhettä, ja tukiperheistä on huutava pula. Iloitsemme siitä, että Pauligin lämmin suhtautuminen SOS-Lapsikylän työtä kohtaan konkretisoitui tällaisena yllätyksenä, kiittää SOS-Lapsikylän yritysyhteistyöpäällikkö Annemi Usva-Vänttinen.
Uusia mahdollisuuksia energian kierrättämiselle?
Koko Pauligin Vuosaaren paahtimon energiankäyttö perustuu uusiutuviin energianlähteisiin. Paulig paahtaa kaiken kahvinsa Suomessa puhtaasti biokaasulla, ja Vuosaaren paahtimolla biokaasua on hyödynnetty elokuusta 2015 alkaen. Paulig on ostanut jo aiemmin uusiutuvaa kaukolämpöä tehtaan tilalämmitykseen.
– Teemme vastuullisuustyötä pitkäjänteisesti ja panostamme toiminnassamme erityisesti energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Siirtyessämme paahtamaan kahvimme neljä vuotta sitten Vuosaaressa biokaasulla saimme leikattua kasvihuonepäästöjä jopa 90 % eli lähes 2700 tonnia vuodessa. Tänä päivänä biokaasulla pyörivät Suomen kahvipaahtimoidemme lisäksi myös Ruotsin mauste- ja tortillatehtaamme, Pauligin kahvipaahtimoista vastaava johtaja Jorma Varis kertoo.
Lämmöntalteenottoprosessia on vielä mahdollista tehostaa lämpöpumppujen avulla.
– Hallituksen kaavailema mahdollinen energiaverouudistus kaukolämpöverkkoihin lämpöä tuottavien lämpöpumppujen sähköverotuksessa avaisi aivan uusia mahdollisuuksia energian kierrättämiseen konesaleista ja teollisista prosesseista, sanoo johtaja Marko Riipinen Helenistä.
- Helen hakee aktiivisesti Helsingin alueelta löytyviä ylijäämälämpöjä. Tulevaisuudessa yhä merkittävämpi osa kaupungin lämmityksestä perustuu kierrätyslämpöön. Jo nykyisin Helsingin lämpimän kesäpäivän lämmitystarpeesta noin puolet on erilaisia kierrätyslämpöjä, Riipinen kertoo.