Helen-konsernin osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2017

Helen vahvistaa tuotantoaan, jolla vastataan kasvavaan jäähdytyspalveluiden kysyntään, kun parhaillaan rakennetaan uutta lämpöpumppulaitosta Esplanadin puiston alle. Uusilla lämpöpumpuilla pystytään kierrättämään yhä enemmän hukkaenergioita kiinteistöistä, kodeista ja konesaleista, ja sen myötä Helenin hiilidioksidipäästöt vähenevät 20 000 tonnia vuodessa. Helsingissä on Euroopan kolmanneksi suurin ja nopeimmin kasvava kaukojäähdytysverkosto.

– Investoimme merkittävästi uusiutuvaan energiaan. Uuden lämpöpumppulaitoksen lisäksi rakennamme parhaillaan Suomen suurinta pellettilämpölaitosta. Näillä investoinneilla korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja vähennetään hiilidioksidipäästöjä. Niillä vahvistetaan myös kasvuedellytyksiä uusiutuvaan energiaan pohjautuville palveluille, kuten kaukojäähdytykselle ja uusiutuvalle kaukolämmölle, sanoo Helen Oy:n toimitusjohtaja Pekka Manninen.

Helen-konserni on liiketoiminnallinen kokonaisuus, jonka muodostavat emoyhtiö Helen Oy sekä tytäryhtiöt Helen Sähköverkko Oy, Oy Mankala Ab, Helsingin Energiatunnelit Oy ja Suomen Energia-Urakointi Oy. Osakkuusyhtiöitä ovat Suomen Merituuli Oy, Voimapiha Oy sekä Liikennevirta Oy.

Sulkeissa esitetyt luvut viittaavat edellisvuoden saman ajanjakson vertailukelpoisiin lukuihin.

Heinä–syyskuu 2017

• Liikevaihto kasvoi 4 % ja oli 127 milj. euroa (123 milj. euroa) ja liikevoitto oli -4 milj. euroa (-21 milj. euroa). Liiketoiminta oli tappiollista liiketoiminnan normaalista kausiluonteisuudesta johtuen. Liikevaihdon kasvu ja toiminnan tehostaminen kuitenkin paransivat liikevoittoa.
• Liiketoiminnan rahavirta oli 29 milj. euroa (-3 milj. euroa).
• Lämmön myynti kasvoi 12 % ja oli 668 GWh (594 GWh).
• Sähkön kokonaismyynti kasvoi 3 % ja oli 848 GWh (823 GWh).
• Kaukojäähdytyksen myynti laski 9 % ja oli 47 GWh (52 GWh).
• Sähkönsiirto Helsingissä laski 1 % ja oli 988 GWh (993 GWh).

Tammi–syyskuu 2017

• Liikevaihto kasvoi 8 % ja oli 567 milj. euroa (526 milj. euroa) ja liikevoitto oli 48 milj. euroa (29 milj. euroa). Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat myynnin hyvä kehitys ja veronkorotusten vaikutus hintoihin.
• Liiketoiminnan rahavirta oli 129 milj. euroa (105 milj. euroa).
• Lämmin talvi ja kylmä kesä vaikuttivat lämmönmyyntiin, joka kasvoi 4 % edellisvuodesta. Lämpöä myytiin 4 540 GWh (4 372 GWh).
• Sähkön kokonaismyynti kasvoi 4 % ja oli 4 337 GWh (4 188 GWh).
• Kaukojäähdytyksen myynti laski 3 % ja oli 110 GWh (114 GWh).
• Sähkönsiirto Helsingissä pysyi lähes ennallaan ja oli 3 215 GWh (3 221 GWh).

Konsernin avainluvut

Merkittäviä tapahtumia heinä–syyskuussa

• Helen Sähköverkko Oy:n uusi toimitusjohtaja Tommi Karjalainen aloitti tehtävässään edellisen toimitusjohtajan Risto Harjanteen siirtyessä eläkkeelle.
• Helen sopi Elisan kanssa ICT-palvelusopimuksen, jonka myötä Helen siirtää infra- ja loppukäyttäjäpalvelut yhdelle kokonaisuudesta vastaavalle toimijalle. Aiemmin näitä palveluja on tuotettu sisäisesti ja useiden toimittajien kanssa.
• Suomen ensimmäinen kaksisuuntainen latauspiste avattiin Helsingin Suvilahdessa, Helenin aurinkovoimalan ja sähkövaraston yhteyteen. V2G (vehicle-to-grid) -latauspiste mahdollistaa paitsi sähköauton lataamisen, myös sen toimimisen sähkövarastona ja osallistumisen sähköjärjestelmän säätöön. Vastaavanlaisia latausasemia ei tiettävästi vielä ole julkisessa käytössä muualla Euroopassa.
• Helen Sähköverkon uusi sähköasema Kalasatamassa saatiin käyttöönottovalmiuteen. Sähköasema varmistaa kasvavan alueen sähkönjakelua, ja siinä pilotoidaan uutta vianhallintatekniikkaa, jonka avulla ison asiakaskohteen sähköverkon viat ohitetaan automaattisesti. Sähköasema on varustettu omalla aurinkovoimalalla ja sen lämmityksessä hyödynnetään muuntajien hukkalämpöä.
• Helen sopi suuren aurinkovoimalan rakentamisesta Jounin Kaupalle Äkäslompoloon. Kaupan katolle rakennetaan koko katon peittävä aurinkovoimala, johon tulee noin 1080 paneelia. Koko voimalan teho on 292 kWp ja se kuuluu Suomen suurimpiin. Helen vastaa aurinkovoimalan rakentamisesta ja ylläpidosta.
• Helen toteutti aurinkovoimalan Allas Sea Pool -merikylpylään Helsingin Katajanokalle. Helen on Allas Sea Poolin energiakumppani ja toimittaa aurinkovoimalan lisäksi Altaalle vesivoimalla tuotettua sähköä sekä kaukojäähdytystä, jonka kautta hukkalämmöt kierrätetään kaukolämmön tuotantoon. Lisäksi kylpylän altaat lämpiävät uusiutuvalla kaukolämmöllä.
• Helen käynnisti selvityksen, jossa kartoitetaan parasta ja kustannustehokkainta tapaa varmistaa vaelluskalojen kulku Kymijoella voimalaitospatojen ohi. Selvitys on osa valtion kärkihankkeita ja tehdään yhteistyössä Maa- ja metsätalousministeriön ja ELY:n kanssa.

Näkymät tulevaisuuteen

Lähivuosien sähkömarkkinat tulevat ennusteiden mukaan olemaan vaikeat sähköntuottajille. Sähkön tukkuhinta pysyy Pohjoismaissa alhaisena tulevina vuosina, eikä olennaisia merkkejä sähkön hinnan kohoamisesta ole näköpiirissä. Sähköntuotantoon investoiminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Korkeampia hintoja voidaan ennakoida ainoastaan talviaikaan.

Sähkön tuonnin osuus Suomessa on noussut viime vuosina. Erityisesti talviaikaan tuotantokapasiteetti ei riitä kattamaan kysyntää. Tuulen mukaan vaihteleva tuulivoima on kasvanut voimakkaasti ja samalla markkinoilta on poistunut merkittävä määrä lauhdetuotantoa. Sähköjärjestelmän tarve luotettavasti käytettävissä olevalle tuotantokapasiteetille, mm. yhteistuotannolle, on kasvanut. Tällaiselle tuotannolle tuleekin muodostaa arvo markkinoiden toimivuuden varmistamiseksi myös tulevaisuudessa.

Päästökauppadirektiivi (ETS) ja EU:n puhtaan energian paketti etenevät syksyn aikana. Helenin ja Suomen energia-alan toimintaedellytyksiin vaikuttavat merkittävästi päästökaupan saaminen toimivaksi sekä uusiutuvan energian direktiivi (RES), jossa otetaan kantaa kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteereihin.

Helenin näkemyksen mukaan olisi tärkeää saada aikaan vahva päästökauppa, joka aidosti ohjaisi investointeja päästöjen vähentämiseen. Päästökaupan tulisi olla energiantuotannon ensisijainen ohjauskeino ja sen kanssa päällekkäiset ja ristiriitaiset tukirakenteet tulisi minimoida.

Biopolttoaineiden kestävyyskriteereihin liittyvästä valmistelusta on kantautunut osin huolestuttavia signaaleja. Suomalaisen energiantuotannon ja Helenin kannalta on olennaista, ettei tehtävillä linjauksilla kohtuuttomasti rajata biopolttoaineiden, kuten metsähakkeen tai teollisuuden sivujakeiden, käyttöä energiantuotannossa ja näin vaaranneta biopolttoaineiden käytön lisäämistä ja suunniteltuja investointeja.

Suomen tulevilla veroratkaisuilla on osaltaan merkittävä vaikutus siihen, miten pystytään turvaamaan erityisesti talviolosuhteissa tarvittava sähkön ja lämmön yhteistuotanto.

Vuoden 2017 tuloksen ennakoidaan toteutuvan vuoden 2016 tasolla.

Lataa Helenin osavuosikatsaus.