Hanasaaren voimalaitos 40 vuotta
Hanasaaren B-voimalaitos aloitti toimintansa 40 vuotta sitten, kesällä 1974. Arkkitehti Timo Penttilän suunnittelema voimalaitosrakennus sai arvostusta ja juurtui pian tärkeäksi osaksi Helsingin kaupunkikuvaa.
Hanasaari B oli valmistuessaan Helsingin kaupungin suurin ja kallein kunnallinen rakennus. Sen rakennuskustannukset olivat noin 350 miljoonaa markkaa. Valmistuessaan Hanasaari B tuotti puolet helsinkiläisten sähköstä ja kolmanneksen kaukolämmöstä.
Julkisuudessa uuteen Hanasaari B:n voimalaitokseen suhtauduttiin myönteisesti, ja uutisointi oli innostunutta. Energiakriisin puhjettua 1970-luvulla Hanasaari B:stä tuli suorastaan kansainvälinen erikoisuus - suuri voimalaitos, jossa voitiin polttaa sekä öljyä että hiiltä. Monet ulkomaiset vieraat kävivät tutustumassa tähän ihmeeseen.
Voimalaitoksen tehokkuutta ja hyvää hyötysuhdetta ylistettiin. Melu- ja päästöhaittoihin oli paneuduttu perusteellisesti, ja uusi voimalaitos haluttiin sovittaa luontevaksi osaksi Sörnäisten kaupunkikuvaa.
Ympäristövaikutukset ja naapurusto huomioidaan
Neljässäkymmenessä vuodessa hiilikäyttöinen voimalaitos on kehittynyt yhä ympäristöystävällisemmäksi, ja tänä päivänä siellä tuotetaan sähköä ja lämpöä erinomaisella hyötysuhteella ympäristövaikutukset huomioon ottaen.
Merkittävimpiä kehitysaskeleita Hanasaari B:n historiassa ovat olleet rikinpoistolaitoksen valmistuminen vuonna 1991, poltinmuutokset typenoksidipäästöjen vähentämiseksi vuonna 1995, voimalaitoksen modernisointi vuonna 2000 ja pellettien polttokokeiden aloittaminen vuonna 2012.
- Neljänkymmenen vuoden aikana ympäristön huomioonottaminen on lisääntynyt jatkuvasti, ja tämä on näkynyt myös kiristyvissä luparajoissa. Tekniikkaa on lisätty ja parannettu. Nyt ympäristövaikutukset ovat koko ajan mukana toiminnassa, varsinkin uusia hankkeita mietittäessä. Asutusta rakennetaan lähemmäksi Hanasaarta, joten siitäkin syystä ympäristövaikutusten sekä naapuruston huomioiminen kaikessa toiminnassa on erittäin tärkeää. Siihen myös panostamme, Hanasaaren voimalaitospäällikkö Jarmo Hagström kertoo.
- Naapuruston kanssa tehtävän yhteistyön tuorein muoto ovat Helsingin Energian asiakkuusohjelmaan kuuluvat kaupunkiviljelylaatikot, joita lähialueilla asuvat asiakkaamme viljelevät. Sijoitimme keväällä 50 kasvatuslaatikkoa voimalaitoksen edustalle paikoitusalueen reunaan. Niissä naapurimme kasvattavat yrttejä, kukkia ja vihanneksia. Energiatehokasta lähiruokaa ja hyviä naapuruussuhteita tästä on saatu, Jarmo Hagström sanoo.
Hanasaaressa eletään nyt jännittäviä aikoja. Kun tarvittavat viranomaisluvat saadaan, laitokselle rakennetaan järjestelmä pelletinpolton aloittamiseksi 5-7 prosentin osuudella kivihiilen joukossa.
- Uuden polttoaineen tulo kuvioihin on merkki uuden ajattelun ja aikakauden alkamisesta. Pelletit tuovat mukanaan uusia haasteita ja myös uutta mielenkiintoa ”vanhan” laitoksen toimintaan, Jarmo Hagström toteaa.
Vuonna 2015 kaupunginvaltuuston on määrä päättää, lisätäänkö Hanasaaressa ja Salmisaaressa biopolttoaineiden osuutta 40 prosenttiin, vai rakennetaanko Vuosaareen uusi, pääosin haketta polttava voimalaitos.