Vaelluskalat Kymijoella

Valtioneuvosto julkaisi vuonna 2012 Kansallisen kalatiestrategian, joka tähtää uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Strategiassa todettiin, että tavoitteen saavuttaminen edellyttää vesistöstä ja kalakannasta riippuen useiden toimenpiteiden keinovalikoimaa. Pääajatuksena on, että siirrytään istutuksista kalojen luontaisen lisääntymiskierron ylläpitämiseen ja palauttamiseen. Rakennetuissa joissa parannetaan kalojen kulkumahdollisuuksia ja edistetään potentiaalisten lisääntymisalueiden käyttöönottoa esimerkiksi kalateiden, uomien vesittämisen ja perattujen koskien kunnostamisen avulla.

Kalatiestrategian hengessä tehtiin 2015 Kymijoen kalatalouden kehittämisen monitavoitearviointi ja toimenpidesuositukset vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Luonnonvarakeskuksen (Luken) toimesta. Arvioinnissa käytiin läpi eri osapuolten tavoitteita Kymijoen käytölle. Pääkohtina nostettiin vahvat ja elinvoimaiset kalakannat sekä hyvä ekologinen tila, kalakantojen hyödyntäminen kestävästi ja monipuolisesti, vesivoiman ja teollisuuden tuotantoedellytysten turvaaminen ja tulvariskien hallinta, matkailun edistäminen ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä virkistyskäytön edellytysten ja jokivarren asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen. Kaikki nämä ovat hyviä tavoitteita, tosin myös osin ristiriitaisia, mutta hyvällä dialogilla saadaan aikaiseksi edistystä, ja yhdessä voidaan saavuttaa tavoitteita.

Miten vaelluskalat saadaan kulkemaan vesivoimalaitospatojen ohi?

Helen lähti omalta osaltaan selvittämään vuonna 2017, miten monitavoitearvioinnin tavoitteet, vahvat ja elinvoimaiset kalakannat sekä vesivoiman tuotantoedellytysten turvaaminen voitaisiin yhdistää.

Selvityksen tavoitteena oli paras ja kustannustehokkain tapa, miten vaelluskalat saadaan kulkemaan Kymijoen läntisen haaran Ahvenkosken ja Klåsarön vesivoimalaitospatojen ohi. Selvitys tehtiin osana valtion kärkihanketta ja yhteistyössä Maa- ja metsätalousministeriön sekä ELY-keskuksen kanssa. Heti alkuun oli selvää, että vaihtoehtoja on useita, ja selvityksessä haluttiin myös käydä läpi uusia ja innovatiivisia menetelmiä.

Selvitystyön aluksi Luke teki yhteenvedon Kymijoen vaelluskalojen potentiaalisista tuotantoalueista, vaellusyhteyksistä, vaelluskalakantojen tilasta sekä niihin liittyvistä tutkimuksista ja seurannoista. Lisäksi Luke arvio länsihaaran vaellusyhteyksien sekä laajemminkin vaelluskalatuotannon potentiaalisia kehittämismahdollisuuksia. Konkreettisina toimenpidevaihtoehtoina Luken selvityksessä esiteltiin neljä vaihtoehtoa sekä niihin lisäselvitystarpeet:

VE0: Nykytilan säilyttäminen
VE1: Kutukalojen ylisiirrot
VE2: Kalatiet, tekniset ja luonnonmukaiset
VE3: Kalatiet ja alasvaellusreitit

Luken selvityksen pohjalta pidimme syksyllä 2017 asiantuntijatyöpajan, jossa työstettiin ylätason tavoitteita sekä käytiin tarkemmin läpi toimenpidevaihtoehtoja eri näkökulmista ja priorisoitiin ne, joita suositeltiin parhaina vaihtoehtoina jatkokäsittelyyn.

eri kalatievaihtoehtoja

Varsinainen selvitystyö käynnistyi asiantuntijatyöpajan jälkeen. Työssä selvitettiin kalannousuvaihtoehtoja Ahvenkosken ja Klåsarön vesivoimalaitosten ohi. Työssä myös otettiin huomioon mahdollisesti myöhemmin suunniteltavat kalojen alasvaellusreitit.

Ahvenkosken osalta parhaimmiksi ja kustannustehokkaimmiksi vaihtoehdoiksi nousivat spiraalimainen tekninen kalatie sekä luonnonmukainen kalatie. Kumpikin näistä vaihtoehdoista olisi Helenin näkemyksen mukaan toteuttamiskelpoinen.

Klåsarössä tarkasteltiin tekninen kalatie joko vanhan, käytöstä poistetun voimalaitoksen ja uuden voimalaitosrakennuksen välistä tai itärannan kautta. Helenin tarkemmassa selvittelyssä totesimme, että kumpikaan vaihtoehto ei ole mahdollinen: laitosten välistä ei voi puhkaista reittiä niin, että se olisi turvallista, ja itärannan puolelta kalatie tukkisi voimalaitoksen huoltoajoreitin. Näkemyksemme mukaan Klåsaröhön ei ole tämän hetkisen tiedon mukaan saatavissa toimivaa kalannousureittiä. Tutustu selvitykseen.  

Radiokalatutkimuksilla seurattiin kalojen liikkeitä

Selvityksen kuluessa nousi selkeästi esille tarve saada tietää, missä vaelluskalat liikkuvat, ja miten ne houkuttuvat laitosten luokse. Syksyllä 2018 ja keväällä 2019 suoritettiin radiokalatutkimuksia, joissa seurattiin usean kymmenen radiolähettimillä varustetun kalan liikkeitä, ja miten ne hakeutuivat voimalaitosten virtaamiin nähden. Radiokalatutkimuksista saatiin arvokasta tietoa jatkotoimia varten. Tutustu raportteihin: Lohen vaelluspoikasten käyttäytyminen ja kuolleisuus Kymijoen länsihaaran alaosalla ja Lohen nousuvaellus ja käyttäytyminen Kymijoen länsihaaran voimalaitoksilla syksyllä 2018.

Ahvenkosken osalta meillä on nyt selvitysten myötä syntynyt hyvä käsitys, miten kala saadaan kulkemaan padon ohi, mutta Klåsarön osalta tarvitaan vielä jatkoselvitystyötä. Vain Ahvenkosken rakentaminen kalojen nousulle ei vielä auta, sillä kutupaikat pääsääntöisesti sijaitsevat Klåsarön jälkeen, joten sinne tarvitsemme jonkin ratkaisun. Klåsarö on erittäin ahdas, ja sinne ei mahdu mitään rakennelmia.

Ajatuksemme on, että lähtisimme hakemaan ohitusvaihtoehtoja muista uomista. Vaihtoehtoina on ohittaa Klåsarö Neulapadon, Paaskosken tai Ruukin uoman kautta. Kaikkien vaihtoehtojen osalta tarvitaan lisätietoa mm. soveltuvuudesta ja houkuttelevuudesta sekä radiokalatutkimuksia.

Nyt on myös mahdollisuus miettiä, tuleeko jossain vaihtoehdossa matkailun ja virkistyksen näkökulmasta hyviä ratkaisuja. Toivomme, että jatkotyötä voimme tehdä yhteistyössä alueen keskeisten toimijoiden kanssa.