Pienydinvoiman sääntelyn yksityiskohdat päätetään nyt
Helenin tavoitteena on rakentaa sähköä ja lämpöä tuottava tai ainoastaan kaukolämpöä tuottava pienydinvoimala (SMR) 2030-luvulla. Vuonna 2024 aloitettu pienydinenergiaohjelmamme etenee, ja kartoitamme tällä hetkellä laitospaikkoja pääkaupunkiseudulta.
Energiantuotannon tulee olla sekä kestävää että toimitusvarmaa. Pienydinvoima tarjoaa vakaan ja ennustettavan perusvoiman, joka täydentää uusiutuvaa energiantuotantoa. Energiaa tulee olla tarjolla riittävästi ja kohtuulliseen hintaan myös tuulettomina pakkaspäivinä. Pienydinvoimalla on mahdollista parantaa energian huolto- ja toimitusvarmuutta fossiilittomasti, mikä mahdollistaa myös kaiken polttamiseen perustuvan energiantuotannon lopettamisen. Kaukolämpöön yhdistetyt ydinlämpöä tuottavat hankkeet ovat kustannustehokkaita ja energiatehokkaita (ydinlämpölaitos sekä yhteistuotantolaitos). Vain sähköä tuottavan ydinlaitoksen kokonaisenergiasta päätyy yli 60 prosenttia mereen hyödyntämättömänä.
Suomella on mahdollisuus toimia esimerkkinä ja edelläkävijänä SMR-teknologiassa, mikä tukee ilmastonmuutoksen torjuntaa maailmanlaajuisesti. Suomalaisilla on vahva osaaminen ydinvoiman koko elinkaaresta rakentamisesta käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen.
Käynnissä oleva ydinenergialain kokonaisuudistus on kriittinen SMR:n kannalta
Ydinenergialaki ja sitä toimeenpanevat Säteilyturvakeskuksen määräykset uudistetaan hankkeiden sujuvuutta ja Suomen kilpailukykyä investointikohteena tukevalla tavalla. Uudistuksen yhteydessä mahdollistetaan pienydinvoimaloiden käytännön toteuttaminen maassamme. Sekä laki että määräykset tulevat lausunnoille aivan pian.
Tällä hetkellä valmistelu näyttää siltä, että uudistettu sääntely mahdollistaa pienydinvoiman rakentamisen Suomeen. On erityisen tärkeää, että myös esitysten yksityiskohdat mahdollistavat yhteisen tavoitteen pienydinvoiman rakentamisesta maahamme.
Yhteinen tahtotila on siis oikeilla raiteilla pienydinvoiman saamiseksi osaksi Suomen puhdasta tuotantopalettia. Paljon on vielä kuitenkin työtä edessä myös sääntelyrintamalla, jotta ensimmäinen pienydinenergialaitos voi aloittaa tuotantonsa.
Kokosin viisi ajankohtaista nostoa, joihin sääntelyssä tulee kiinnittää erityistä huomiota.
1) On tärkeää, että ydinenergialain kokonaisuudistus viedään läpi hallitusohjelmaan kirjatun aikataulun mukaisesti ja hallitus priorisoi kokonaisuudistusta omassa käsittelyjärjestyksessään.
2) Uusi ydinenergiasäännöstö rakennetaan joustavaksi. Se mahdollistaa hankkeiden uudet etenemismallit ja käytön toimintamallit, joissa luvanhaltija saa kehittyä ja muuttua vaihe vaiheelta. Säännöstö huomioi myös sen, että keskeinen osa laitoksen käyttöorganisaatiosta voi olla ulkoistettu.
3) Voi olla ratkaisevaa, että julkinen valta (valtio/EU) tukee jollain keinolla ensimmäisten uuden tyyppisten laitosten hankekehitystä sekä investointeja, koska ensimmäiset uuden tyyppiset laitokset pilotoivat uutta tekniikkaa ja uusia luvitusmalleja, joten riskit ja kustannukset rahoituksen kannalta ovat suuremmat.
4) On tärkeää, että jatkossa ydinvastuulain vastuu- ja vakuutussummat skaalautuvat reaktoritehon mukaisesti, eivätkä näin muodosta estettä pienille reaktoreille.
5) Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisessa edistetään kansallista kaupallisesti kustannustehokasta ratkaisua.