Uudistamme kaukolämmön tuotantoamme kiihtyvää tahtia − Jopa 700 MW uutta kapasiteettia vuoden 2027 loppuun mennessä
Helsingin kaukolämmön tuotantomuotojen monipuolisuus mahdollistaa jokaisella hetkellä ympäristön ja kustannusten puolesta parhaan tuotantokokonaisuuden tehokkaan käytön. Lämmönlähteinä hyödynnetään yhä enemmän erilaisia hukkalämpöjä, ilmaa, vesiä ja sähköä. Tulevaisuudessa lämpövarastojen lisäksi kysyntäjoustot lisäävät enenevässä määrin kykyä vastata tuotannon ja kulutuksen vaihteluihin. Uudistammekin kaukolämpökapasiteettiamme kiihtyvällä tahdilla ja vuoden 2027 loppuun mennessä olemme ottaneet käyttöön jopa 700 megawattia uutta sähköön pohjautuvaa tuotantokapasiteettia.
Kaukolämmön ketterä uudistaminen on mahdollista, sillä kaukolämpöverkko on joustava alusta liittää erilaisia tuotantomuotoja osaksi laajaa kokonaisuutta. Helsingin ensimmäinen pellettilämpökeskus valmistui ja liitettiin verkkoon Salmisaaressa vuonna 2018. Tulevana talvena otamme käyttöön lämpökeskuksen vieressä sijaitsevan kokonaan uudistetun ja pellettikäyttöön konvertoidun vanhan hiilikattilan. Viime vuonna käyttöönotettu Vuosaaren biolämpölaitos toi alueelle uudeksi lämmönlähteeksi metsähakkeen.
Puhdistetun jäteveden hukkalämpöä on hyödynnetty jo vuodesta 2006 Sörnäisissä ja tuotantolaitosta on sen jälkeen kahdesti laajennettu, joka on lähes tuplannut laitoksen kapasiteetin. Parhaillaan Eiranrannan kallioluolaan rakennetaan uutta puhdistettua jätevettä energialähteenä hyödyntävää lämpöpumppulaitosta, joka valmistuu lämmityskaudelle 2025–2026. Laitoksen valmistumisen myötä jätevettä hyödyntävä lämpöpumppukapasiteetti nousee noin 250 megawattiin.
Vuosaaressa taasen lämpöpumpun lämmönlähteenä on muutaman vuoden ollut kesäkaudella merivesi ja talvella voimalaitoksien jäähdytyskiertojen hukkalämmöt. Meriveden lämpöä hyödynnetään myös Kruunuvuorenrannassa, jossa kesällä lämmennyt merivesi kerätään vanhaan öljyluolaan ja hyödynnetään talvella lämpöpumppujen lämmönlähteenä.
Tulevana talvena Helenin lämmöntuotanto monipuolistuu sähkökattiloilla, joita parhaillaan rakennetaan Salmisaaren ja Hanasaaren alueille. Kapasiteetiltaan maailman suurimpiin lukeutuvat sähkökattilalaitokset tuovat uudenlaisen joustomahdollisuuden sähkö- ja lämpöverkkojen välille. Vuotta myöhemmin sähkökattila otetaan käyttöön Eiranrannassa ja lämmityskaudella 2026–2027 Patolan ja Hanasaaren alueilla. Näiden investointien jälkeen sähkökattilakapasiteetti nousee 570 megawattiin.
Ensi vuonna kaukolämmön lämmönlähteeksi saadaan myös ulkoilma, kun Salmisaaren ilma-vesilämpöpumppulaitos saadaan tuotantoon. Seuraava, maailman suurin ulkoilmaa hyödyntävä lämpöpumppu valmistuu Patolaan lämmityskaudelle 2026–2027. Salmisaaressa ulkoilmaa pystytään hyödyntämään kahdeksaan pakkasasteeseen asti, ja Patolassa tuotantoa voidaan ylläpitää aina kahteenkymmeneen miinusasteeseen saakka.
Kaikkia keskusta-alueen lämpöpumppuja hyödynnetään myös kaukojäähdytyksen tuotannossa, jolloin rakennusten ylijäämälämpöjä käytetään lämmönlähteenä kaukolämmössä.
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että olemme hyvää vauhtia matkalla kohti hiilineutraalisuustavoitettamme, mikä tuo samalla ennustettavuutta kaukolämmön kustannuksiin ja hinnoitteluun.
