Päästöttömät energiaratkaisut eivät ole ”one size fits all”
Energia-ala, liikenne ja teollisuus ovat suurten muutosten äärellä. Ilmastonmuutos, uudet teknologiat, geopolitiikka ja markkinamuutokset ravistelevat niiden perustuksia pysyvästi. Päästöttömyys, energiatehokkuus ja joustavuus määrittelevät eri toimialojen menestyksen muutosten edetessä.
Päästöttömyyttä tavoitellessa ”one size fits all” ei päde, vaan erilaisiin tarpeisiin tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Sähköistyminen etenee nopeasti muun muassa henkilöautoliikenteessä, lämmityksessä sekä teollisuudessa. Vaikka sähköistyminen on energiatehokkuuden kannalta hyvä lähtökohta, se ei valitettavasti ratkaise kaikkia haasteita.
On monia teollisuudenaloja ja liikennesektoreita, joissa suora sähköistäminen ei ole näköpiirissä olevan teknologian valossa mahdollista. Kemianteollisuus tulee jatkossakin tarvitsemaan vety- ja hiilipohjaisia raaka-aineita, ja lento- ja meriliikenne nojaavat vielä pitkään kaasu- ja nestemäisiin polttoaineisiin, ellei teknologiakehityksessä tapahdu jotain aivan mullistavaa. Lentokoneiden, laivojen ja tehtaiden elinikä on vuosikymmeniä, joten nyt käyttöön otettavat ratkaisut ovat toiminnassa vielä 2040-luvullakin. Tämä aiheuttaa muutokseen hitautta, inertiaa.
Ilmastonmuutoksen hillinnässä ei kuitenkaan ole aikaa odottaa teknologioita, jotka mahdollisesti saadaan käyttöön vuosien tai vuosikymmenten päästä. Muutos on pakko saada liikkeelle jo olemassa olevilla teknologioilla. Kokonaisuus tulee kuitenkin rakentaa siten, että myös tulevaisuuden ratkaisut pystytään myöhemmin integroimaan osaksi olemassa olevaa infrastruktuuria. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat sähköverkot, joiden vahvistaminen palvelee sekä vanhoja että uusia teknologioita.
Kasvava sääriippuvainen sähköntuotantokapasiteetti, kuten tuuli- ja aurinkovoima, haastaa sähköverkkoja ja lisää energiajärjestelmän joustavuuden tarvetta. Joustavuutta tuleekin lisätä niin energian tuotannossa, kulutuksessa kuin varastoinnissa. Vety ja siitä valmistettavat polttoaineet tukevat joustavaa energiajärjestelmää.
Helen rakentaa energiajärjestelmän joustavuutta jo sähkön ja lämmön osalta, ja lähitulevaisuudessa tuomme yhtälöön mukaan myös vedyn. Vuonna 2026 valmistuva 3H2 Helsinki Hydrogen Hub -pilottilaitos tarjoaa vetyyn pohjautuvia ratkaisuja erityisesti raskaaseen liikenteeseen ja teollisuuteen. Laitoksen yhteyteen rakennetaan yksi Suomen ensimmäisistä vetytankkausasemista.
Yhteistyöllä ja jatkuvalla kehityksellä voimme rakentaa kestävän ja monipuolisen energiajärjestelmän. Tämä edellyttää, että otamme huomioon eri toimialojen tarpeet ja mahdollistamme erilaisten energiaratkaisujen hyödyntämisen. Samalla on tärkeää varmistaa energiajärjestelmän joustavuus ja kyky vastata säävaihteluiden tuomiin haasteisiin.