Murros monesta näkökulmasta
Tämän vuotisessa Helen Live -sidosryhmätilaisuudessa keskusteltiin yhteiskunnallisesta murroksesta. Tilaisuudessa kuultiin inspiroivia puheenvuoroja ja keskustelua, kun murrosta tarkasteltiin ilmastonmuutoksen, digitalisaation, kaupungistumisen ja poliittisen päätöksenteon näkökulmista.
Helenin toimitusjohtaja Pekka Manninen toivotti vieraat tervetulleiksi ja totesi avauspuheenvuorossaan, että megatrendit ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja uudet teknologiat vaikuttavat paitsi energiamurrokseen, myös koko yhteiskuntaan.
Hän totesi, että vanha perinteinen rakenne energiantuotannossa on horjumassa. Kun aiemmin energiantuotanto oli yksisuuntaista, se on nyt jo kaksisuuntaista - Helen on ryhtynyt ostamaan lämpöä ja sähköä asiakkailtaan. Helenille energiamurros on valtava mahdollisuus, ja murroksesta tullaan hakemaan kaikki mahdollinen hyvä.
Kansanedustaja Kai Mykkänen arvioi esityksessään poliittisen päätöksenteon haasteita muuttuvassa maailmassa. Suomea ei voi enää rakentaa väestönkasvun varaan, ja myös ihmisten työllistyminen on entistä vaikeampaa, kun työn luonne on muuttunut. Toinen haaste on ilmastonmuutos ja ympäristökysymykset.
Mutta onko demokratialle uusia haasteita? Mykkänen kysyi. Hän arvioi, että ihmiset ovat aiempaa alttiimpia lyhytjänteisyyteen. Juuri mitään ei tarvitse enää odotella, vaan jos jokin asia kiinnostaa, voit katsoa sen kännykästäsi heti. Politiikassa taas pitäisi osata katsoa vähintään 10-15 vuoden päähän, mutta se on nykyihmisille vaikeaa.
Aluetutkija Timo Aro tarkasteli alue- ja kaupunkikehitystä Suomessa.
Väestön keskittyminen kaupunkeihin on kiihtynyt koko ajan. Aito monipaikkaisuus ei ole tässä kehityksessä juuri näkynyt.
Avainkysymys onkin: seuraavatko ihmiset työpaikkoja vai työpaikat ihmisiä? Näyttää siltä, että työpaikat syntyvät sinne, minne on helppo tulla. Nuorten paikkaan liittyvillä valinnoilla on suurin merkitys Suomelle.
Se, haluavatko vai joutuvatko ihmiset kaupunkeihin, paljastaa Aron mukaan paljon. Yleisöstä kysyttiinkin, onko aihetta tutkittu. Aron mukaan selkeää yksittäistä syytä ei ole - ihmiset ovat tulleet kaupunkeihin, mutta on eri asia, haluavatko he tulla. Yleisöstä huomioitiin, että ne jotka maksavat paljon asunnostaan vaikkapa Kalliossa sen sijaan, että hankkisivat asunnon Vuosaaresta, varmastikin haluavat asua kaupungissa.
Tulevaisuudentutkija Aleksi Neuvonen Demos Helsingistä pohti digitalisaation murrosta ja sitä, miten digitalisaatio muuttaa valtaa ja yhteiskunnan rakenteita.
Neuvosen mukaan digitalisessa murroksessa ei ole kyse ATK:n teknologisesta voittokulusta, vaan muutoksesta, joka laittaa uusiksi bisneksen, yhteiskunnan instituutiot ja koko yhteiskuntajärjestelmän.
Digitaalinen bisnes haastaa kaikki toimialat toimimaan omilla ehdoillaan. Digitaalinen maailma murtaa hierarkiat, koska se on luonteeltaan verkko eikä komentoketju. Sitä on vaikea ohjata ja kontrolloida valtiollisella politiikalla.
Digitaalisessa murroksessa onkin kyse vallasta ja sen uusjaosta.
Lopuksi oikeustieteiden opiskelija, Ilmastoveivi2019-kampanjan perustaja Laura Kolehmainen antoi kommenttipuheenvuoronsa murros-teemaan nuoren ihmisen näkökulmasta.
Ilmastonmuutoksen keskellä nuoret saattavat kokea tulleensa "sumutetuiksi". Siksi halu sitoutua yhteiskuntaan voi olla matala.
Kolehmainen on miettinyt, pitäisikö tehdä opinnot loppuun vai yrittää pysäyttää ilmastonmuutos. Mitä tekee tutkinnolla, kun ilmastokriisi on päällä? Löytääkö itsensä aktivismista, ahdistumasta vai jostain muualta? Kolehmainen löysi itsensä kampanjoimasta ilmaston hyväksi.
Muutoshalukkuutta nuorilta löytyy. Yhteiskunnassa tarvitaan nyt rehellisyyttä, sillä Kolehmaisen mukaan vastuuta on rehellisyys, ei enää mikään muu.
Ilmastonmuutoksen, digitalisaation ja demografisen murroksen myötä yhteiskuntamme muuttuu väistämättä. Muutos tuo mukanaan myös paljon uusia mahdollisuuksia. Sidosryhmätilaisuuden twiitit ja keskustelun löydät Twitterissä hashtagilla #HelenLive
Teksti: Marina Galkin-Aalto