Lämpömarkkinat mullistuvat
Lämpömarkkinat kehittyvät kovaa vauhtia. Mahdollisuuksia on paljon: avoin kaukolämpöverkko, lämpöenergian varastointi, lämpöpumput, hukkalämpöjen talteenotto. Muun muassa näistä aiheista keskusteltiin Helenin sidosryhmätilaisuudessa marraskuussa.
Tilaisuuden avannut johtaja Maiju Westergren Helenistä totesi, että monilla saattaa olla varsin vanhanaikainen mielikuva kaukolämmöstä, ehkä voimalaitoksissa toistaiseksi käytettävän fossiilisen polttoaineen takia. Kivihiilestä kuitenkin irtaudutaan, ja tähän on jo selvät tavoitteet. Kaukolämpömarkkinoilla on nyt uusien mahdollisuuksien aika; yhtenä esimerkkinä tästä vaikkapa lämmön varastointi, jota Helenillä on jo käytössä ja tulossa isossa mittakaavassa myös lisää.
Tilaisuuden ensimmäinen puhuja, asiantuntija Antti Kohopää Energiateollisuudesta avasi energia-alan näkökulmaa päivän teemaan. Hänen mukaansa kaksi tärkeintä asiaa, jotka vievät keskustelua eteenpäin, ovat päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen torjunta sekä asiakkaiden rooli. Kaukolämmöllä on keskeinen osa päästöjen vähentämistalkoissa, sillä kaukolämpöjärjestelmä on kehittyvä alusta erilaisten hukkalämpöjen hyödyntämiselle. Asiakkaiden täytyy olla keskiössä, ja heille on tarjottava entistä laadukkaampaa palvelua ja tuotteita, jotka aidosti tuottavat heille lisäarvoa.
Kohopään mukaan poliitikoilta toivotaan, että he pitävät päästökaupan tärkeimpänä ohjauskeinona. Olisi hyvä, että yrityksiä kannustettaisiin tekemään pilotointeja. Asiakkaiden pitäisi saada vapaasti valita lämmitysmuotonsa jatkossakin, Kohopää sanoi.
Auvinen: kaukolämpöverkkoja tarvitaan myös tulevaisuudessa
Tutkija Karoliina Auvinen Aalto-yliopistosta esitti näkemyksen siitä, miten lämpömarkkinoiden uudistusta pitäisi edistää. Auvinen toimii Smart Energy Transition -hankkeen vuorovaikutusjohtajana.
Hän totesi, että teknologiamurros mullistaa kaukolämmön. Tulevaisuuden suunta on, että siirrytään kaksisuuntaisiin verkkoihin.
Auvisen mukaan bioenergian määrää ei voi kasvattaa enää paljon, sillä biomassan saatavuus on rajallinen. Hänen mukaansa tuulivoima ja lämpöpumput tulevat olemaan tärkein kaukolämmönlähde. Helenin isot lämpöpumppulaitokset Katri Valan puiston ja Esplanadin alla ovatkin merkittävä askel oikeaan suuntaan. Lisäksi kiinteistöjen omat lämpöpumput tulevat Auvisen mukaan entistä tärkeämmiksi.
Mikä sitten on kaukolämpöyhtiöiden rooli energiamurroksessa? Perinteisillä yrityksillä on edessään uusiutuminen, jos ne haluavat pärjätä muutoksessa. Kaukolämpöverkkojen avaaminen hukkalämmölle, uusiutuvalle energialle ja kysyntäjoustolle on Auvisen mukaan oikea suunta. Hän esittää myös uusien hybridienergia- ja varastointiratkaisujen sekä markkinamallien pilotointia. Päästöille pitäisi myös saada niiden haittoja vastaava hinta. Päästöoikeuksien hinta on ollut nousussa, mutta niiden pitäisi nousta vielä huomattavasti, jotta päästäisiin Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen.
Auvinen ehdottaa myös, että kaukolämmön sähköistämistä edistettäisiin verotuksella. Voisiko lämpöpumppuihin liitettävän sähkön veroa alentaa?
Uudenlaista ajattelua kaivataan kaikilta
Caverionin kehityspäällikkö Jukka Paloniemi kertoi tilaisuudessa asiakkaan näkemyksistä. Hän kertoi omasta kokemuksestaan, miten energiatehokkuuteen vaikuttavien toimenpiteiden ja tietoisuuden kehitys kiinteistöjen teknisissä järjestelmissä on kehittynyt 1990-luvulta tähän päivään. Investointihalukkuus ja ympäristötietoisuus ovat lisääntyneet vuosi vuodelta.
Kiinteistöjen omistajat ovat huomanneet, kuinka iso rooli energiatehokkuudella on. Paloniemi sanoo, että seuraavien viiden vuoden aikana nähdään kunnolla, mitä muutoksia digitalisaatio tuo kiinteistöihin.
Energian kiertotalous on asia, joka on pian ajankohtainen kiinteistöissä. Energian kiertotalouden toteuttaminen vaatii uudenlaista ajattelua kaikilta osapuolilta. Se edellyttää mm. paikallista älykkyyttä järjestelmiltä sekä uudenlaista osaamista.
Helen haluaa ostaa ylijäämälämpöä
Tilaisuuden päätteeksi asiakkuuspäällikkö Reijo Lemetyinen Helenistä julkisti Helenin mallin avoimelle kaukolämmölle. Helen haluaa ostaa asiakkailtaan lämpöä, joka soveltuu sellaisenaan kaukolämpöverkossa hyödynnettäväksi, eli riittävän korkean lämpötilan lämpöä.
Yleisössä heräsi kysymys siitä, miksi kaukolämpöveden lämpötila on niin korkea, ja millaisilla oletuksilla sitä voisi alentaa. Helenistä vastattiin, että asiakaslaitteet on suunniteltu nykyisille lämpötilatasoille ja kaukolämpöverkko mitoitettu sen mukaan. Haaste on tiedostettu, ja keskilämpötilaa on pystytty alentamaan ja uusia mahdollisuuksia lämpötilan alentamisen selvitetään.
Yleisöstä kysyttiin myös, pystyykö tavallinen asuinkerrostalo myymään lämpöä Helenille. Reijo Lemetyinen kertoi, että asuinkerrostaloille tarjotaan ensisijaisesti kaukojäähdytystä. Tuolloin asukas saa mukavan viileät olosuhteet, ja samalla hukkalämmöt ohjataan pois asunnosta ja jalostetaan Helenin isoilla lämpöpumpuilla kaukolämmöksi.
Tavallisessa asunrakennuksessa syntyvä lämpökin on Helenin suoraan hyödynnettävissä, jos kiinteistöllä on käytössään lämpöpumppuja, joilla lämpö voidaan jalostaa verkossa hyödynnettäväksi. Helenin avoin kaukolämpö on vasta ensimmäinen osa tuoteperhettä. Kehitys jatkuu, ja palvelua laajennetaan muille kohderyhmille tulevaisuudessa.
Teksti: Marina Galkin-Aalto