Tehomarkkina varmistaisi sähkön riittävyyden
Sähkön hinta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on pudonnut niin alas, että sähkön tuotantoon ei enää kannata Suomessa investoida ilman tukia.
Nykykehityksellä Suomen sähkön huippukulutuksen kasvu ja tuotantokapasiteetin poistuminen lisäävät tehopulan riskiä tulevalla vuosikymmenellä. Ratkaisuna toimisi sähkömarkkinoita täydentävä tehomarkkina, jossa teholla olisi rahallinen arvo.
Tämän talven ensimmäisen kylmän jakson, tammikuun ensimmäisen viikon, sähkön markkinahinta eli spot-hinta pohjoismaisessa sähköpörssissä Suomen hinta-alueella oli keskimäärin vain 34 euroa/MWh. Vertailun vuoksi, vuonna 2010 sähkön vuosihinta oli 56 euroa/MWh. Sähkön hinnan Suomessa tuleville vuosille ennustetaan pysyvän noin 30 euron tasolla. Olkiluoto 3:n tullessa tuotantoon markkinoilla ennakoidaan sähkön hinnan laskevan edelleen.
Nykyinen pohjoismainen sähkömarkkinamalli perustuu energiapohjaiseen hinnoitteluun eli vain tuotetusta energiasta maksetaan. Jotta energiaa on saatavilla jokaisena hetkenä – tämä tarkoittaa tehoa – järjestelmän toiminta varmistetaan Suomessa hyödyntämällä tehoreservejä. Tehoreservilaitokset käynnistetään, jos sähkön tuotannon teho ei muuten riitä. Tämä on osaltaan lisännyt sääntelyä markkinaehtoisessa mallissa. Sääntelyn rooli on muutenkin korostumassa energiamarkkinalla. Voimakkaasti säännellyillä markkinoilla loppukäyttäjän maksama sähkön hinta on kalliimpi kuin kilpailuun perustuvilla markkinoilla.
Sähkömarkkinoilla keskusjohtoinen ohjaus on kasvanut erityisesti uusiutuvan tuotannon lisäämistavoitteen vaikutuksesta. Voimakkaasti tuettua tuotantoa tulee väkisin markkinalle riippumatta hintatasosta. Samaan aikaan sähköenergian kysyntä ei ole kasvanut 2010-luvulla Pohjoismaissa. Näytämme siirtyneen sähkön hinnoissa uuteen, matalampaan hintatasoon.
Sähkön tuotantoon ei kannata investoida
Alhainen sähkön hinta on johtanut siihen, että enää ei ole kannattavaa investoida sähkön tuotantoon. Investointeja syntyykin lähinnä silloin, kun tuotantoa tuetaan jollain tavalla. Tämä ei ole markkinoiden kannalta terveellistä. Viime vuosina lähes kaikki lauhdevoimalaitokset on suljettu Suomessa. Myös merkittävä määrä yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa on poistumassa markkinoilta. Esimerkiksi Helen on päättänyt korvata Hanasaaren yhteistuotantolaitoksen vain lämpöä tuottavilla biolaitoksilla ja erilaisilla hajautetuilla lämmöntuotantoratkaisuilla.
Suomessa sähkön kysyntä oli suurimmillaan tammikuun ensimmäisellä viikolla kylmänä aikana noin 14300 MW, josta tuontia oli noin 4500 MW. Sähkön tuonti oli suurin yksittäinen "tuotantomuoto". Riski sähkötehon riittävyydestä kasvaa, mikäli Suomen sähköntuotantokapasiteetti ei lisäänny vastaamaan huippukulutukseen talviaikana tai sähkön tuontia ei pystytä lisäämään merkittävästi. Nykytilassa sähkötehon riittävyydestä huolehtivat kantaverkkoyhtiö ja viranomaiset. Kustannukset peritään kaikilta sähkön käyttäjiltä verkkomaksujen kautta.
Yhteistuotanto vakauttaa energiajärjestelmää
Kaukolämpöyhteistuotannon ja teollisuuden yhteistuotannon osuus Suomen huippuajan sähkön tuotannosta on lähes puolet, noin 5000 MW. Yhteistuotanto on erinomainen tuotantomuoto Suomen sähköjärjestelmässä, sillä yhteistuotanto on käytössä täysimääräisenä huippukulutuksen aikana ja sen ominaisuutena on vakauttaa koko energiajärjestelmää ja hidastaa järjestelmään tulevia vaikutuksia nopeissa muutostilanteissa.
Nykyinen energia- ja ilmastopolitiikka ja sähkömarkkinamalli eivät takaa riittävää talviajan sähköntuotantokapasiteettia markkinaehtoisesti. Suomen energia- ja ilmastostrategiassa yhteistuotannon arvo todetaan, mutta konkreettiset toimet yhteistuotantokapasiteetin ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi puuttuvat. Energia- ja ilmastostrategiassa ei myöskään ole huomioitu lähivuosina poistuvaa yhteistuotantoa.
Sähköenergian päivittäiseen hintaan perustuva malli ei näytä vastaavan kaikkiin energiajärjestelmän tarpeisiin. Sähkön päivähinta Pohjoismaissa määräytyy päivittäin pohjoismaisen sähköpörssin, Nord Poolin spot-markkinoilla. Ostaja, joka on usein sähkön loppuasiakasmyyjä, varmistaa ainoastaan vuorokautta ennen myyntivelvoitettaan, että pystyy myös fyysisesti toimittamaan sähkön. Toki sähköä saa hankittua viime kädessä tasepoikkeamien hoitamiseksi tasesähkönä, mutta koko myyntiä vastaava sähkön osto ei tasesähkönä ole mahdollista.
Miten varmistetaan Suomen energiajärjestelmässä, että asiakkaan kysynnän kattamiseksi tarvittavaa tehoa on riittävästi?
Tehomarkkinasta ratkaisu?
Päivittäin muodostuvan energian hinnan lisäksi tarvitaan myös teholle rahallinen arvo. Energia-alalla investoinnit tuotantoon ovat usein suuria ja tuotannon käyttöikä kymmeniä vuosia. Jotta päätös investoinnista voi syntyä, näkymä tuotannon arvosta tulee olla riittävän ennustettava. Nyt ennustettavuus on huono, ja kun sähkön hinta on huomattavan alhainen, investointipäätöksiä ei synny.
Yhteistuotannon tärkeän roolin ylläpitämiseksi Suomen sähköjärjestelmässä markkinaehtoinen ratkaisuvaihtoehto olisi sähkömarkkinoita täydentävä tehomarkkina. Tehomarkkinalla varmistettaisiin järjestelmän tarvitsema teho muodostamalla teholle arvo sovitulla menettelyllä. Tällainen malli on käytössä mm. Englannissa.
Tehomarkkina olisi kaikille toimijoille avoin, ja kilpailuun voisi osallistua nykyinen tuotanto sekä uusi tuotanto ja myös kulutus. Tehomarkkina olisi arviomme mukaan taloudellisesti edullisin tapa huolehtia markkinan toimivuudesta tulevaisuudessa.