Energiavarastot ovat tärkeä osa energiajärjestelmää
Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee lisää joustoa. Sitä saadaan esimerkiksi kasvattamalla varastointimahdollisuuksia. Helenin syksyn sidosryhmätilaisuudessa energian varastointia käsiteltiin eri näkökulmista.
Teksti: Seija Uusitalo
Päivän keskustelun avasi johtaja Maiju Westergren Helenistä. Helenin pitkän aikavälin tavoitteena on ilmastoneutraali energiantuotanto. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme useita ratkaisuja, joista joustojen lisääminen varastoinnin avulla on yksi.
Helenin viisi ratkaisua ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen ovat:
1. Asiakkaiden rooli kasvaa.
2. Hukkalämmöt otetaan tehokkaammin kiertoon.
3. Joustoa tarvitaan lisää.
4. Fossiilisista siirrytään biotalouden kautta x-talouteen.
5. Innovaatioihin, tutkimukseen ja kehitykseen on panostettava.
Sähköä varastoon
Aalto-yliopiston TkT Pertti Kauranen kertoi sähkövarastoinnin tulevaisuudesta. Erilaisia sähkövarastoja voidaan käyttää monipuolisesti eri kohteissa.
Kauranen kertoi, että litium-akkujen tuotanto kasvaa nopeasti. Raaka-aineiden saatavuus rajoittaa kuitenkin sekä tuotantoa ja kehitystä. Suurin litiumakkuvarasto on parhaillaan suunnitteilla Australiaan.
Myös liike-energian potentiaalia varastointiin on selvitetty. Kauranen kertoi pumppuvesivoimalasta, rautatiestä energiavarastona sekä vauhtipyörästä, jota kehittää suomalainen start-up Teraloop.
Kaurasen mukaan tunti- ja vuorokausitason varastointiin on useita teknisiä ratkaisuja ja niiden hinnat laskevat. Sen sijaan sähkön kausivarastointiin ei ole toistaiseksi taloudellisia ratkaisuja.
Keskustelua herätti sähkö- ja lämpöjärjestelmien integrointi. Kauranen kertoi Tanskan pilotista, jossa ylimääräinen sähkö varastoidaan lämmöksi, koska sähkön varastointi on niin kallista. Lämmön ja sähkön varastoinnin integrointi on Kaurasen mukaan erittäin järkevää.
Kehityspäällikkö Juha Karppinen laajensi näkökulmaa sähkön varastoinnista Helenin pilottiin. Sääriippuvaisen tuotannon haasteena on se, että päästötön ja uusiutuva energiantuotanto ei aina kykene mukautumaan kulutukseen ja käyttäjien tarpeisiin. Helenin Suvilahden sähkövarasto on edelläkävijä. Se toimii ennakkotapauksena uudistuville energiamarkkinoille – edes lainsäädäntö ei vielä nykyisellään tunnista sähkön varastointia.
Karppinen muistutti, että kaikkea joustoa ei tarvitse tehdä sähkön varastoinnilla, kysynnän jousto on myös tärkeää.
Lämpöä ja jäähdytystä varastoon
Voimalaitospäällikkö Jarmo Hagström kertoi Helenin valtavista lämpö- ja jäähdytysvarastoista. Lämpövarastot ovat voimalaitosalueilla Vuosaaressa ja Salmisaaressa, jäähdytysvarastot maan alla Pasilassa ja Esplanadin puistossa. Hagström kertoi, että varastoinnin avulla energiaa tuotetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Sillä tasataan lämmön ja jäähdytyksen tarpeen vuorokausivaihteluita; kun yöllä on kylmää, päivällä voi olla lämmintä. Toistaiseksi lämpövarastoilla tasataan vuorokausihuippuja – uusille, isommille lämpövarastoille on tarvetta.
Kaukolämpöverkon mahdollisuuksista ja päästökaupan haasteista tulevaisuuden energiajärjestelmässä käytiin vilkasta keskustelua. Uteliaisuutta herätti aurinkolämpökeräinten ja lämpöpumppujen hyödyntäminen kaukolämmössä: Helen kerää kiinteistöjen ylijäämälämmön, myös auringosta tulevan, kaukojäähdytyksellä talteen. Lämpöpumpuilla tuotettiin viime vuonna 7 % koko vuoden kaukolämmön tarpeesta, kesäaikaan jo lähes puolet tuotetaan hukkalämmöillä.
Lopuksi kehitysinsinööri Aleksi Haverinen Gasumista kertoi power-to-gas-teknologiasta: elektrolyysillä ylijäämäsähkö voidaan varastoida kaasuenergiaksi. Menetelmän haasteena on heikko hyötysuhde, mutta sillä on suuri varastointimahdollisuus – kaasuverkkoon mahtuu: Suomen kaasuverkoston varastointikapasiteetti noin 150 000 MWh. Haverinen muistutti, että energiaa voidaan varastoida monin eri tavoin ja käyttää eri teknologioita eri tarpeisiin.
Twitter-keskustelut löydät hashtagilla #energiavarasto