Näin se onnistuu: optimoi energiatehokkuuden kokonaisuus
Päästöjen vähentämisessä pelkkä rakennusten energiatehokkuuden optimointi ei riitä. Tarvitaan sekä rakennusten että alueiden integrointia. Kokonaisuus ratkaisee sen, onnistuuko energiatehokkuuden parantaminen. Parhaiten energiatehokkuuden optimointi onnistuu, kun hankkeeseen saadaan mukaan kaikki osapuolet.
Teksti: Jouni Kivirinne
Energiatehokkuustoimenpiteiden tärkein tavoite on primäärienergian käytön vähentäminen. Energiankulutuksen vähentäminen yhtäällä voi aiheuttaakin primäärienergian kulutuksen kasvun toisaalla. Tärkeintä on ymmärtää kokonaisuus sekä primäärienergian käytön muutokset.
Sen sijaan, että luodaan pohjaa yksittäisten, hajautettujen ratkaisujen erinomaisuudelle, on tarkasteltava kunkin valinnan vaikutus kokonaisuuteen. Hyvä valinta hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja vähentää primäärienergian käyttöä. Jos näin ei käy, on pohdittava, onko valinta oikea.
Rakennuspaikalla on merkitystä – joustavat säädökset ja uudenlainen ote rakennushankkeiden valmisteluun mahdollistavat rakennuspaikalle ja kokonaisuuteen parhaiten istuvat ratkaisut. Tämän mahdollistaisi joustava ja kokonaisuuden huomioiva, rakentamista ja energiatehokkuuslaskentaa ohjaava sääntely. Valinnan vapaus on kuitenkin oltava. Säädös- ja ohjausnäkökulmista erilaisten valintojen tasavertainen kilpailuasema energiatehokkuudessa takaa vireän ja kehittyvän markkinan.
Rakennukset osana järjestelmää, rakennuksista enemmän irti alueellisilla järjestelmillä
Aurinkolämpöä yhdyskuntaan jäähdyttämällä? Edistyksellinen puhtaan teknologian soveltaminen avaa uusia mahdollisuuksia kiinteistöalan arvonluontiin ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Helsinkiläinen kaupunkienergiatoteutus (yhdistetty kaukolämmitys ja –jäähdytys) tuottaa vuosittain aurinkolämpöä saman verran kuin parinkymmenen hehtaarin yhtenäinen aurinkokeräin – samalla kun rakennusten sisäilmaolosuhteet ovat huipputasoa vuoden jokaisena päivänä.
Avaintekijä on yhdessä asiakkaiden kanssa toteutettu kokonaisuus, joissa rakennuksen käyttäjän saama arvo on keskiössä. Kahdensuuntainen energiajärjestelmä tuottaa lisäarvoa ja uusiutuvaa lämpöä kiinteistönpitäjälle, sekä kestävää liiketoimintaa monelle sidosryhmälle.
Dialogi – yhdessä enemmän
Rakennushankkeeseen ryhtyvän, hankesuunnittelun ja energiapalvelun tuottajan muodostama kolmikko on avainasemassa kullekin rakennuspaikalle parhaan lopputuloksen tuottavan vaihtoehdon luomisessa. Tässä on vielä opittavaa kaikilla osapuolilla – energiatoimialalla eniten. Hankkeeseen ryhtyvän ei kannata käyttää liikaa aikaa tuotantokoneiden pohdintaan, jos hänellä on vain tarve hyödykkeille; lämmitykselle, jäähdytykselle ja sähkölle. Energiakumppanin on kyettävä tarjoamaan asiakkaalle hänen tarvitsemiaan hyödykkeitä – kokonaisuuteen parhaalla mahdollisella tavalla sopivalla järjestelyllä. Tämä on keskeinen osa hankesuunnittelua, jossa siinäkin on opittavaa varhaisen dialogin merkityksessä.
Dialogin kautta meillä on mahdollisuus päästä yhteiseen tahtotilaan: kaikkien päästöjen aitoon vähentämiseen, edistyksellisiin toteutuksiin ja kaikkien osapuolten ansaintaan.
Taseraja – mahdollistaja vai rajoittaja?
Nollaenergiarakentamista ohjaavan säädösvalmistelun yksi kuumin aihe on energialaskennan taseraja. Taserajan määrittely on kasvanut kokoaan suurempaan merkitykseen: direktiivit eivät tunne taserajan käsitettä, ja ylipäänsä sen merkitys on kyseenalainen. Sulkeva taseraja vie pois alustan kehittyneeltä, kokonaisuuden huomiovalta palveluliiketoiminnalta. Pahimmillaan tulee tilanteita, joissa primäärienergian käyttöä lisäävät ratkaisut tekevätkin rakennuksesta energiatehokkaampia laskennallisin perustein, ja päinvastoin – menikö oikein?
Hyvin määritelty, avoin energialaskennan taseraja voi toimia myös kehittyvän, uuden liiketoiminnan alustana. Palveluna tuotettu monimuotoinen energiatoimitus takaa paikalliset erityispiirteet huomiovan energiatehokkaan rakennuskannan. Tässä rakennuskannassa asiakkaan arvo ei muodostu kahdensuuntaisesta energiakaupasta vaan palvelukokonaisuudesta, joka huomio rakennuksen yksilölliset piirteet, ympäröivän infrastruktuurin ja asiakkaan tarpeet. Kahdensuuntaisuus tulee huomioiduksi rakennuksen ja paikallisen energiajärjestelmän muodostamassa kokonaisuudessa. Kaikki hyötyvät: asukkaat voivat keskittyä helppoon asumiseen, kiinteistön pitäjät kiinteistöliiketoimintaan ja energia-ala energiakokonaisuuden hyvään hallintaan.
Hyvää kokonaisuutta kukaan ei pysty tekemään yksin – kannustamme dialogiin!