Pelletin hankintaa valmistellaan
Valmistaudumme monella rintamalla syksyllä alkavaan puupelletin ja hiilen jatkuvatoimiseen seospolttoon. Hanasaaressa vuosina 2012–2014 tehdyt pellettikokeet ovat jo opettaneet meille paljon muun muassa pelletin käsittelystä ja käyttäytymisestä voimalaitoksessa. Työsarkaa kuitenkin vielä riittää, ennen kuin Salmisaari ja Hanasaari ovat valmiina uuteen uraansa pellettiä polttavina seospolttolaitoksina.
Yksi valmisteltava asia on luonnollisesti puupellettien hankinta: jotta pellettiä saadaan kattilaan poltettavaksi, on sitä hankittava siiloihin oikea määrä oikealla hetkellä. Eikä pellettien hankinta suinkaan rajoitu tulevaan talveen, vaan siitä tulee osa toimintaa myös jatkossa.
Pelletin – kuten toki muidenkin polttoaineiden – hankinnassa täytyy ottaa huomioon monta näkökulmaa, kuten saatavuus, hinta, kilpaileva kysyntä, kuljetus- ja varastointiratkaisut, tekniset reunaehdot sekä alkuperään ja kestävyyteen liittyvät asiat. Näitä kysymyksiä meilläkin on pohdittu.
Helsingin Energiasta merkittävä uusi toimija pellettimarkkinoille
Metsäntutkimuslaitoksen pellettituottajilta keräämien tietojen mukaan kotimaisten puupellettien kulutus nousi Suomessa viime vuonna ennätystasolle: niitä käytettiin 223 000 tonnia. Samaan aikaan puupellettien tuonti kaksinkertaistui 60 000 tonniin. Myös kotimainen tuotanto kasvoi edellisvuodesta 7 prosenttia: vuonna 2013 puupellettejä tuotettiin Suomessa 270 000 tonnia, josta reilu neljännes vietiin ulkomaille. Kotimainen tuotanto ei kuitenkaan yltänyt 2000-luvun huippuvuosien tasolle.
Kun Helsingin Energia tulevaisuudessa polttaa 5–7 prosenttia puupellettiä Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksissa, pellettiä palaa jopa noin 100 000 tonnia vuodessa. Meistä tulee siis merkittävä toimija niin Suomen kuin Itämeren alueenkin pellettimarkkinoilla.
Monta näkökulmaa hankintaan
Kun pellettiä lähdetään hankkimaan, pohdittavaa riittää: Mihin hintaan pellettiä on saatavilla ja kuinka paljon? Miten käytettävissä olevat logistiikka- ja varastointiratkaisut vaikuttavat tarjontaan? Entä onko muita teknisiä reunaehtoja tai pelletin laatuun liittyviä kysymyksiä, joita pitäisi ottaa huomioon?
Pelleteillä käydään paljon kansainvälistä kauppaa – suomalaisella toimijalla on siis halutessaan mahdollisuus sekä kotimaiseen että ulkomaiseen hankintaan. Maailmalla myös liikkuu erilaisia pellettilaatuja: teollisuus- ja suurkäyttöön suunnattua teollisuuspellettiä sekä pienempiin käyttökohteisiin ja kotitalouksiinkin soveltuvaa kotitalouspellettiä.
Isot voimalaitokset ovat yleensä laadun suhteen melko kaikkiruokaisia, etenkin pellettiosuuksien ollessa pieniä: esimerkiksi Salmisaari ja Hanasaari voivat 5–7 prosentin pellettiosuudella polttaa yhtä lailla teollisuus- kuin kotitalouslaatuistakin pellettiä. Suomessa valmistettava pelletti on pääsääntöisesti kotitalouslaatuista.
Biopolttoaineiden hankintaan liittyvät oleellisesti myös alkuperään ja kestävyyteen liittyvät asiat. Pellettien alkuperän tulee olla tiedossa ja tuotantoketjun on oltava kestävällä pohjalla. On myös huolehdittava, että pelletin poltolla saavutetaan todellisia päästövähennyksiä suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin, jotta ilmastohyöty realisoituu. EU ei ole vielä julkaissut kiinteille biopolttoaineille omaa kestävyyskriteeristöä, joka loisi selkeät yhteiset pelisäännöt. Tämä korostaa alan ja yritysten omaa vastuuta kestävyysasioissa.
Pelletin hankinnan etenemisestä on uutta kerrottavaa viimeistään syksyllä, kun pelletin poltto alkaa. Pysykää siis kuulolla! Kerrottavaa riittänee sen jälkeenkin – pelletin hankinta elää ja muovautuu tarpeidemme mukana.