Kaukolämpö vuonna 2025: kallista ja vanhanaikaista vai modernia ja joustavaa?
Helsinkiläisen kaukolämmön lähes 70-vuotiseen historiaan mahtuu monenlaisia käänteitä ja kehityskulkuja. Tänä vuonna tapahtuu merkittävä käänne kohti puhdasta lämmitystä, kun lopetamme kivihiilen käytön energiantuotannossamme. Tunnistatko, mitkä seuraavista helsinkiläistä kaukolämpöä koskevista väitteistä ovat totta ja mitkä aika jättää kivihiilen tavoin historiaan?
Väite 1: Kaukolämpö on huono valinta ilmaston kannalta
Tarua. Hanasaaren hiilivoimala suljettiin vuonna 2023, ja kivihiilen polttamisen lopettaminen Salmisaaren voimalaitoksella tänä vuonna mahdollistaa toisen ison harppauksen kohti hiilineutraalia kaukolämpöä. Lämmöntuotantomme hiilidioksidipäästöt ovat tänä vuonna jo noin 85 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990.
Polkumme kohti hiilineutraalia energiantuotantoa vuoteen 2030 mennessä on selvä. Lisäksi tavoittelemme polttamisesta luopumista energiantuotannossamme vuoteen 2040 mennessä.
Kuinka suuren osan helsinkiläisen hiilijalanjäljestä kaukolämpö muodostaa vuonna 2025?
Energiateollisuuden tyyppitalojen kulutuslukuja hyödyntämällä voidaan arvioida, että
- omakotitalossa, joka kuluttaa lämpöä 18 MWh vuodessa kaukolämmön hiilidioksidipäästöt ovat tänä vuonna 1 188 kg.
- kerrostaloasunnossa, joka kuluttaa lämpöä 7,5 MWh vuodessa kaukolämmön hiilidioksidipäästöt ovat tänä vuonna 495 kg.
Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli Sitran mukaan 9 610 kg CO2e/hlö/vuosi vuonna 2023. Jos oletetaan, että yllä olevan esimerkin omakotitalossa asuu neljä henkilöä ja kerrostaloasunnossa asuu kaksi henkilöä, kaukolämmityksen osuudeksi hiilijalanjäljestä muodostuu arviolta noin 2–3 % vuonna 2025.
Kaukolämmön päästöt ovat kovaa vauhtia pienenemässä kohti nollaa, ja jo muutaman vuoden kuluttua kaukolämpö puolustaa paikkaansa hiilidioksidipäästöjen kannalta neutraalina lämmitysmuotona.
Väite 2: Kaukolämmön hinta nousee jatkuvasti
Tarua. Kaukolämmön hinnan korotukset 2020-luvun alussa aiheutuivat pääosin moninkertaistuneista polttoainekustannusta ja päästöoikeuksien hinnan noususta. Olemme saaneet tämän kehityksen käännettyä: laskimme kaukolämmön hintaa keväällä 2024 noin viidellä prosentilla, ja ennusteemme mukaan laskemme hintaa lähes kuudella prosentilla vuonna 2025.
On odotettavissa, että kaukolämmön hinnan lasku jatkuu yhtä aikaa vähentyvien hiilidioksidipäästöjen kanssa. Lähitulevaisuuden hiilineutraali sekä yhä monipuolisempi ja joustavampi kaukolämmön tuotanto mahdollistaa hinnan pysymisen kohtuullisella tasolla.
Väite 3: Kaukolämpö on toimitusvarma lämmitysmuoto
Totta. Kaukolämmön toimitusvarmuus Helsingissä on maailman huippua: 99,98 %.
Suomen kylmässä ilmastossa luotettava lämmöntoimitus on kriittistä yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Sen avulla varmistetaan, että tärkeät palvelut, kuten sairaalat, koulut ja yritykset, voivat toimia normaalisti myös kylminä talvikuukausina.
Korkean toimitusvarmuuden ylläpito on meille tärkeää ja pidämme siitä hyvää huolta myös jatkossa.
Väite 4: Kaukolämpö on vanhanaikainen lämmitystapa
Tarua. Vaikka kaukolämmön historia ulottuu pitkälle, vuonna 2025 kaukolämpö on kaikkea muuta kuin vanhanaikaista: uusiutuvan energian ja tekoälyn hyödyntäminen, innovatiiviset tavat varastoida energiaa sekä panostukset kiertotalouteen perustuviin ratkaisuihin ovat esimerkkejä, joilla kaukolämpö on uudistunut viimeisen vuosikymmenen aikana.
Vihreän siirtymän rakentaminen on strategiamme ytimessä, ja puhtaan energian investointimme nousivat viime vuonna yli 600 miljoonaan euroon. Teemme hartiavoimin töitä, jotta saamme kiihtyvän energiamurroksen tuomat haasteet käännettyä jatkossakin asiakkaidemme eduksi.
Väite 5: Kaukolämpö on joustava lämmitysratkaisu
Totta. Kaukolämpöjärjestelmä perustuu maan alla kulkevissa putkissa virtaavaan kuumaan veteen, joka kuljettaa lämmöntuotantolaitoksissa tuotetun lämpöenergian asiakkaille. Siksi koko Helsingin lämmitys pystytään muuttamaan joustavasti päästöttömäksi vaihtamalla fossiiliset lämmöntuotantolaitokset päästöttömillä energialähteillä toimiviin, ja erilaisia lämmönlähteitä voidaan käyttää joustavasti tilanteen mukaan.
Joustavuutensa ansiosta yhä vahvemmin sähköntuotantoon nojaava kaukolämpöjärjestelmä pystyy hyödyntämään vaihtelevia sähkömarkkinoita sekä päästöjen että hinnan pitämiseksi sopivalla tasolla. Kun tuulee ja on aurinkoista, sähköä on tarjolla paljon ja se on edullista. Silloin sähköllä toimivat lämmöntuotantolaitokset tuottavat lämpöä kulutuksen lisäksi varastoon. Varastot puretaan hetkinä, jolloin uusiutuvaa sähköä on huonosti tarjolla ja se on kalliimpaa.
Kaukolämpöjärjestelmän joustavuus on lisääntymässä, kun lämmöntuotannon lisäksi joustoa rakennetaan myös lämmön kulutukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa helsinkiläisille taloyhtiöille mahdollisuutta säästää lämmityskustannuksissa osallistumalla lämmön joustoon Optimilämpö-kaukolämpötuotteen kautta.
Optimilämpöön siirtyessään taloyhtiön lämmönjakokeskukseen asennetaan tekoälyä hyödyntävä yhteyslaite, joka ohjaa taloyhtiön lämmitystä ennakoivasti kiinteistön ominaisuuksia tulkiten ja paikalliset sääolosuhteet ja -ennusteet huomioiden vuorokauden edullisimmille lämmöntuotannon hetkille. Taloyhtiö voi säästää vuositasolla 4–5 % lämmityskustannuksissa optimoinnin ja Optimilämmön edullisen energiahinnan ansiosta.