Helsingin kaukolämpöjärjestelmä herättää ihastusta maailmalla
Kun muiden maiden kaupunkipäättäjät ja insinöörit ympäri maailman etsivät oppeja lämmitysuudistuksissa, katse kääntyy usein Helsinkiin.
Kansainvälisiä edelläkävijöitä saapuu säännöllisesti Helsinkiin oppimaan täkäläisestä kaukolämpöjärjestelmästä. Janne Kerttula on eurooppalaisen kaukolämpöjärjestön Euro Heat and Powerin puheenjohtaja ja Energiateollisuus ry:n kaukolämpöjohtaja. Juhani Aaltonen vastaa Helenin vihreistä investoinneista. Näistä Helsingin kaukolämpöön liittyvistä asioista heiltä halutaan kuulla.
Juhani Aaltonen vastaa Helenin vihreistä investoinneista. Eiranrannan laitos vähentää Helenin hiilidioksidipäästöjä yli 80 000 tonnilla vuosittain. Määrä vastaa yli 10 000 suomalaisen vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.
1. Takuuvarmasti lämpiävät kodit
Kun Eurooppa pyristelee irti kaasusta ja kivihiilestä, kaukolämpöverkkoja on alettu rakentaa nollasta Hollannissa, Irlannissa ja Britanniassa.
”Järjestelmän rakentaminen olemassa olevaan rakennuskantaan on todella hankalaa. Esimerkiksi Britanniassa sitä on yritetty 20 vuotta”, Kerttula kertoo.
Helsinkiläisille on itsestään selvää, että kodit ja konttorit ovat ympäri vuoden lämpimiä. Kaukolämmön toimintavarmuus on täällä maailman huippua – 99,98 prosenttia. Luku herättää ihailua Keski-Euroopassa, jossa on tavallista, että asukas vastaa itse kotinsa kaasuboilerista.
Kylmässä ilmastossa toimintavarmuus on toki tärkeämpää kuin lämpimämmissä maissa, sanoo Kerttula.
”Jos lämmitykselle tapahtuu pakkasella jotain, se haittaa oikeasti elämää.”
Lämpöpumppulaitoksen rakennustyöt ovat millintarkkaa työtä.
2. Tehokas lämmönkeruu
Helsinki on Manner-Euroopan pohjoisin pääkaupunki, ja talvisin lämmöntarve on kesään verrattuna kymmenkertainen. Suuri vaihtelu pakottaa kehittämään tuotantoa jatkuvasti tehokkaammaksi.
Ennen kuin puhutaan tarkemmin tehokkuudesta, Kerttula haluaa korjata yleisen väärinkäsityksen:
”Kaukolämpö itsessään ei ole tuotantomuoto, vaan tapa siirtää lämpöä sieltä, missä sitä on sinne, missä sitä tarvitaan.”
Aaltonen ja Kerttula ovat yhtä mieltä siitä, että Helsingin kaukolämpöjärjestelmässä on parasta joustavuus. Se on eräänlainen alusta, jonka päälle on mahdollista rakentaa erilaisia ratkaisuja. Ne voivat olla pieniä kokeiluja tai perustavanlaatuisia muutoksia.
”Helsingin kaukolämpö tuotettiin alkuvuosinaan pääosin kivihiilellä, josta on siirrytty kestävästi tuotettuun bioenergiaan ja lämpöpumppuihin. Nyt on käynnissä nopea murros, jossa lämmöntuotanto sähköistyy ja sen joustavuus lisääntyy”, Aaltonen sanoo.
Nykyisin lämpöä otetaan talteen entistä kekseliäämmistä paikoista. Helsinkiläisten koteja lämmittää muun muassa kauppakeskuksen ja teollisuuslaitosten ylijäämälämpö sekä jätevesistä ja rakennusten ilmanvaihdosta syntyvä lämpö. Koska Helsingissä ei ole suurteollisuutta, käytetään pienemmätkin lämpövirrat, kuten kahvipaahtimoista syntyvät.
Hukkalämpö myös hyödynnetään jatkuvasti tehokkaammin.
”Tämän vuoden lopulla Eiranrantaan valmistuva lämpöpumppulaitos kerää jätevedestä lämmön vielä toiseen kertaan Katri Valan lämpöpumppulaitoksen jälkeen, eli siitä tiristetään viimeinenkin lämpöenergia”, Aaltonen kertoo.
Lisäksi Kruunuvuorenselällä tapahtui viime kesänä jotain maailmanlaajuisesti uutta ja ainutlaatuista.
”Keräsimme lämmintä merivettä vanhoihin öljysäiliöihin varastoon. Säilötty merivesi toimii talvella lämpöpumpun avulla lämmönlähteenä. Sitten se palautetaan jäähtyneenä mereen.”
Eiranrannan lämpöpumppulaitos tuottaa lämpöä poikkeuksellisen matalalämpöisestä jätevedestä. Vesi on hyödynnetty kaukolämmön tuotantoon jo kertaalleen Katri Valan lämpöpumppulaitoksessa.
3. Maailman suurin ilma-vesilämpöpumppu ja Euroopan suurin sähkökattilalaitos
Pienten purojen lisäksi Helsinki hyödyntää suuren mittakaavan teknologiaa. Kansainvälinen lehdistö on uutisoinut Patolaan rakennettavasta maailman suurimmasta ilma-vesilämpöpumpusta ja Hanasaareen tulevasta Euroopan suurimmasta sähkökattilalaitoksesta.
Se, että molemmat tulevat juuri Helsinkiin, kertoo siitä, että täällä aiotaan ottaa kaikki irti uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähköstä ja sen synnyttämästä hinnanvaihtelusta, sanoo Kerttula. Tuulisina ja aurinkoisina päivinä kannattaa lämmittää jättilaitteilla vettä ja säilöä se tuulettomien ja pilvisten päivien varalle.
”Näin hinnat pysyvät kuluttajille maltillisina ja päästöt kurissa. Uusiutuvilla energianlähteillä tuotettu sähkö ja lämmön varastointi ovat mahtava pari.”
Eiranrannan lämpöpumppulaitos sijaitsee 45 metriä maan alla. Laitosta varten valmistetut putket odottivat kadulla nosturia laskemaan ne kuilun kautta paikoilleen.
4. Tekoälyn hyödyntäminen
Jotta tieto lämmön tuotosta ja tarpeesta eri tilanteissa olisi mahdollisimman tarkkaa, Helsinki on kehittänyt ensimmäisten joukossa kaukolämpöverkostaan niin sanotun digitaalisen kaksosen. Kaksoseen on mallinnettu kaukolämpöputket, lämpöä tuottavat laitokset, käyttökohteet, lämmönsyötöt ja erilaiset solmukohdat. Digitaalinen kaksonen auttaa verkon ohjaamisessa ja optimoinnissa. Sen avulla voi myös ennustaa lämmönkulutusta.
”Minulle ei tule mieleen maailmalta mitään muuta kaupunkia, joka hyödyntäisi vastaavassa mittakaavassa tekoälyä ja digitaalista kaksosta”, Kerttula sanoo.
Tekoäly optimoi kaukolämpöjärjestelmää seuraamalla muun muassa kuluttajakäyttäytymistä, kaupunginosakohtaisia sääennusteita ja sähkömarkkinoiden toimintaa sekuntitasolla.
Helenin uutuustuote, Optimilämpö, tarjoaa taloyhtiöille mahdollisuutta päästä hyötymään tekoälyoptimoinnista ja sen tuomista säästöistä.
”Muissakin Suomen kaupungeissa on tarjolla vastaavia tuotteita. Silti on uutta, että tekoälyn avulla tuotetaan näin suoraa hyötyä asiakkaalle”, sanoo Aaltonen.
Optimilämpö ohjaa taloyhtiön lämmitysjärjestelmää lämmittämään edullisimpina aikoina ja välttämään turhaa lämmitystä esimerkiksi aurinkoisina kevätpäivinä. Koska tekoäly hoitaa optimoinnin, kaikki tämä on asukkaille hyvin vaivatonta.
Hiilen polttaminen loppuu Helenin Salmisaaren voimalassa 1.4. Seurauksena Helenin kaukolämmöntuotannon vuotuiset hiilidioksidipäästöt puolittuvat vuodesta 2024 vuoteen 2025.
5. Hiilestä irtautunut energiantuotanto
Lämmitysjärjestelmän tehostamisen taustalla on yksi tavoite: hiilineutraali energiantuotanto vuoteen 2030 mennessä. Merkittävä virstanpylväs saavutetaan tänä keväänä, kun Helen sulkee viimeisen hiilivoimalansa Salmisaaressa 1. huhtikuuta. Kansainvälisessä mittakaavassa vauhti on poikkeuksellinen, sanoo Kerttula.
”Polku hiilineutraaliuteen on olemassa. Se on rakennettu sähköistymisen ja energian varastoinnin avulla.”
Tunnustuksena määrätietoisesta työstä Helen sai ensimmäisenä suomalaisena energiayhtiönä Science Based Targets-aloitteelta (SBTi) virallisen hyväksynnän päästövähennystavoitteilleen. Tavoitteet perustuvat Pariisin ilmastosopimukseen, ja ne pyrkivät rajoittamaan maapallon lämpenemistä 1,5 asteeseen.
Juhani Aaltonen toivoo, että Helsingin lämmitysinnovaatiot leviävät ja auttavat muita kaupunkeja päästöjen vähentämisessä.
”Taistelu ilmastonmuutosta vastaan on globaali kysymys, ja kaikkien pitää tehdä oma osuutensa. Olemme ylpeitä siitä, että voimme toimia alamme suunnannäyttäjinä myös kansainvälisesti.”
Artikkeli on julkaistu alun perin HS Visiossa.