Jäähdytysjärjestelmät vertailussa – katso, mikä sopii parhaiten teidän kiinteistöönne

Kiinteistön jäähdytys kuuluu tänä päivänä toimitilojen perusvarustukseen. Kun kiinteistön jäähdytysjärjestelmä tulee 15–20 vuoden ikään, se alkaa usein kääntyä elinkaarensa loppusuoralle. Silloin on oikea aika puntaroida erilaisia jäähdytysvaihtoehtoja. Niitä on nyt tarjolla selvästi enemmän kuin vaikkapa 20 vuotta sitten.

Helteisiin on voitu hakea helpotusta esimerkiksi ilmalämpöpumpuista, joiden teho on kuitenkin neliömäärien kasvaessa varsin rajallinen. Käytännössä isomman toimitilan tai useampikerroksisen kiinteistön jäähdytystä varten on tarjolla vain kolme varteenotettavaa vaihtoehtoa: vedenjäähdytyskone, Kaukojäähdytys ja Kiinteistöjäähdytys.

Mikäli kiinteistössä ei ole vielä lainkaan jäähdytystä, kiinteistön jäähdytysjärjestelmä kannattaa toteuttaa muun remontin, kuten linjasaneerauksen, yhteydessä.

Ilmalämpöpumppu – kohtuullisen edullinen, sopii pieniin tiloihin 

Omakotitaloista ja vapaa-ajan asunnoista tuttu ilmalämpöpumppu tarjoaa talvella lämpöä ja kesällä viilennystä. Se on hankintahinnaltaan kohtuullisen edullinen, nopeasti asennettava ja etenkin pienehköissä avoimissa yksikerroksisissa tiloissa varsin toimiva ratkaisu.

Ison kiinteistön jäähdytys vaatii useita ilmalämpöpumppuja. Pumppujen ulkoyksiköt on sijoitettava ulkoseinälle. Ne aiheuttavat melua sekä muuttavat kiinteistön julkisivua ja samalla kaupunkikuvaa. Seiniin poratut läpiviennit lisäävät rakenteiden kosteusriskejä, ja lisäksi kiinteistönomistajaa rasittavat laitteiston huolto-, kunnossapito- ja korjauskulut.

”Ilmalämpöpumppujen käyttöikä on lyhyehkö, noin 10–15 vuotta”, muistuttaa Helenin jäähdytyksen tuotepäällikkö Antti Tilamaa.

VJK eli vedenjäähdytyskone – edullinen ja tuttu jäähdytysjärjestelmä 

Suuren tai monikerroksisen kiinteistön jäähdytysjärjestelmä on useimmiten VJK eli vedenjäähdytyskone.

Kiinteistöön asennettava vedenjäähdytyskone kerää sisäilmassa olevan lämmön, jonka katolla olevat lauhduttimet puhaltavat ulkoilmaan. Varmatoiminen, kohtuuhintainen ja helppokäyttöinen jäähdytysjärjestelmä on edelleen suosittu, ja usein ainoa vaihtoehto, jos kiinteistö sijaitsee kaupunkialueen ulkopuolella energiaverkkojen ulottumattomissa.

Alati kiristyvät ympäristö- ja vastuullisuusvaateet ovat kuitenkin tuoneet mukanaan monia haasteita, joita on tällä tekniikalla vaikea ratkaista.

”Vedenjäähdytyskoneella kiinteistöstä kerätty lämpöenergia menee täysin hukkaan. Se on 2020-luvulla jo iso ristiriita ympäristö- ja yhteiskuntavastuun kannalta. Lisäksi vedenjäähdytyskoneissa käytetään terveydelle ja ympäristölle vaarallisia kylmäaineita”, Antti Tilamaa toteaa.

Jäähdytysjärjestelmä vaatii varsin paljon tilaa, ja katolla olevat lauhduttimet voivat estää esimerkiksi aurinkopaneelien asennuksen.

”Lisäksi lauhduttimet pitävät varsin kovaa ääntä, rikkovat kaupunkikuvaa ja lämmittävät paikallista pienilmastoa entisestään. VJK:sta ei saa jäähdytystä määräänsä enempää, joten hankintaa tehtäessä olisi ennakoitava myös tulevat jäähdytystarpeet”, Tilamaa sanoo.

Kaukojäähdytys – vastuullisin vaihtoehto, tarjolla Helsingin kantakaupungissa 

Kaukojäähdytysratkaisussakiinteistö kytketään Helenin kaukojäähdytysverkkoon. Tällä hetkellä verkko kattaa kantakaupungin Kalasatama-Pasila-Ruoholahti-Jätkäsaari -alueen sisäpuolella, eli kaukojäähdytyksen toimitusalue on rajallinen.

Kaukojäähdytys tuotetaan keskitetysti Helenin lämpöpumppulaitoksilla, esimerkiksi Katri Valassa. Lämpöpumppulaitokselta jäähdytys johdetaan kiinteistöihin maanalaisen jäähdytysverkon kautta.

"Kaukojäähdytys on usein hieman VJK:ta kalliimpi, mutta rahalle saa vastinetta. Jäähdytyksen tuotanto on ulkoistettu Helenille, ja asiakas saa keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa", Tilamaa toteaa.

Kaukojäähdytyksen etuja ovat energiatehokkuus, ympäristöystävällisyys, huoltovapaus ja toimintavarmuus. Tilantarve on pienempi kuin VJK:n eli kiinteistön tiloja vapautuu muuhun käyttöön, jos kiinteistö vaihtaa VJK:n kaukojäähdytykseen. Kiinteistöön ei tarvitse asentaa kylmäaineita käyttäviä lämpöpumppuja tai lauhdutusyksiköitä – näin kiinteistön julkisivu ja kattotila säilyvät ennallaan eikä jäähdytyksen toiminnasta aiheudu äänihaittaa.

”Katolla olevien lauhduttimien tilalle voidaan asentaa esimerkiksi aurinkopaneeleita. Ne parantavat kiinteistön energiatehokkuutta entisestään”, Tilamaa huomauttaa.

Kaukojäähdytys tuotetaan pääosin Katri Valan lämpöpumppulaitoksessa hiilineutraalisti puhdistetusta jätevedestä, kaukojäähdytyksen paluuvedestä sekä alkuperävarmennetusta hiilineutraalista sähköstä. Kiinteistön sisältä kerättyä lämpöä ei puhalleta lauhduttimien kautta taivaan tuuliin, vaan se hyödynnetään hiilineutraaliksi kaukolämmöksi. 

”Lisäksi jäähdytystehoa on helppo lisätä myöhemmin, mikäli kiinteistön jäähdytystarve kasvaa vuosien kuluessa ”, Tilamaa kuvailee.

Kaukojäähdytys onkin vastuullisin, energiatehokkain ja ympäristöystävällisiin vaihtoehto.

Kiinteistöjäähdytys – huoleton hybridiratkaisu kaukojäähdytysverkon ulkopuolelle 

Mikäli kiinteistöön ei ole saatavissa kaukojäähdytystä, mutta se on kaukolämpöverkossa, on kannattavaa harkita Kiinteistöjäähdytystä.

Kiinteistöjäähdytyson eräänlainen Kaukojäähdytyksen ja VJK:n välimuoto, jossa jäähdytyksestä huolehtii kiinteistön teknisiin tiloihin asennettu ja kaukolämpöverkkoon kytketty tehokas lämpöpumppu. Pumpun keräämä lämpö johdetaan takaisin kaukolämpöverkkoon, mikä parantaa jäähdytysjärjestelmän energiatehokkuutta ja pienentää hiilijalanjälkeä.

”Ratkaisu on VJK:ta yksinkertaisempi ja vastuullisempi eikä katolla tarvita lauhduttimia”, Tilamaa kuvaa.

Lisäetuja ovat huolettomuus ja toimintavarmuus. Järjestelmän operointi, huolto ja ylläpito ovat kaukojäähdytyksen tavoin Helenin vastuulla. Helen huolehtii myös lämpöpumpun kylmäaineista.

Kiinteistön omistajan on kuitenkin huolehdittava siitä, että tekninen tila soveltuu kiinteistöjäähdytyksen lämpöpumpulle. Esimerkiksi kylmäaineista johtuvat tilavaatimukset ovat samankaltaiset kuin vedenjäähdytyskoneella. Asiakkaan tulee järjestää lämpöpumpulle myös riittävän tehokas sähkönsyöttö.

Helenin jäähdytyksen sopimuskausi on 15 vuotta, jonka jälkeen tehdään jatkosopimus seuraavista vuosista. Jatkosopimuksen vuodet ovat edullisempia kuin ensimmäisen sopimuskauden 15 vuotta.