Sähkökatko – harvinainen vieras
Helsingissä sähkökatkon todennäköisyys on muuta Suomea pienempi, sillä sähköjohdot kulkevat maan alla. Sähköjen katkeamiseen kannattaa silti varautua.
Mitä ihmettä, nytkö se muistihäiriö iski? Olen palaamassa kotiin aamulenkiltä ja näpytän kerta toisensa jälkeen kerrostalon alaoven koodia. Ovi pysyy lukittuna. Enkä ole ainoa hölmistynyt. Vähitellen kadulle virtaa taloista ihmisiä: "Valot sammuivat yhtäkkiä! Tietokone lakkasi toimimasta! Hella hyytyi kesken munakkaanlaiton!" Näin naapurini kertovat.
Maaliskuisen aamun sähkökatko Helsingissä ei kestänyt kuin vartin, mutta se ehti sekoittaa reilun 10 000 asukkaan ja ison joukon keskustan alueella työskennelleen ja oleskelleen ihmisen arkea. Joillain jäivät ostokset tekemättä, kun kassakoneet eivät toimineet. Toiset jäivät jumiin hissiin. Liikennekin puuroutui liikennevalojen lakattua toimimasta, samoin rautatieaseman näyttötaulujen pimeneminen vaikeutti junaliikennettä. Osalla häiriö kertautui pitkälle iltapäivään, kun tietokoneet menivät solmuun.
Sähkökatkon syynä oli huono tuuri. Kruununhaan sähköaseman kahdesta päämuuntajasta toinen oli juuri ajettu alas huoltotoimenpiteitä varten, kun toinen lakkasi yllättäen toimimasta.
Mutta mitä olisi tapahtunut, jos sähkökatko olisi jatkunut pitempään? Vähitellen lämmityksessä olisi ehkä ollut ongelmia. Samoin vedentulossa, kun vesitornien pumpuilla ei olisi ollut sähköä. Puhelinliikennekin olisi ollut vaikeuksissa.
Kerran kymmenessä vuodessa
Toisin kuin muualla Suomessa, sähkökatkot ovat Helsingissä harvinaisia. Maaliskuun 2017 kaltaisia laajemmin vaikuttavia katkoja ei ole edes vuosittain. Pienempiä, joitain tuhansia ihmisiä koskettavia sähkökatkoja on vuodessa muutamia kymmeniä. Tilastollisesti sähkökatko osuu helsinkiläisen kohdalle keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa puolen tunnin ajan.
Hyvä tilanne on sen ansiota, että Helsingin alueella sähköverkko on kaapeloitu maan alle muutamia suurjännitelinjoja lukuun ottamatta. Yleisin sähkökatkon syy Helsingissä on tekninen vika laitteistoissa tai jos katuja avatessa osutaan vahingossa maanalaiseen kaapeliin. Viat pystytään myös korjaamaan nopeasti, sillä sähköverkko on silmukoitu: jokaiseen sähkönsyöttöpaikkaan saadaan sähköä vähintään kahdesta eri suunnasta.
"Vikatilanteessa viallinen sähköverkon osa erotetaan sähköverkosta ja sähkö ohjataan kulkemaan toista kautta. Sähkönjakelua ja sen sujuvuutta seurataan kolmessa vuorossa 24/7. Näin viat saadaan nopeasti kartoitettua ja korjattua", Helen Sähköverkon tietohallintopäällikkö Jari Martikainen sanoo.
Myös automaatiotekniikka ja laitteistojen etäseuranta ovat nopeuttaneet vikakartoitusta.
Yhteistyöstä turvaa
Yleisen turvallisuuden ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeissä kohteissa sähkönsaannin merkitys on erityisen suuri. Sen vuoksi esimerkiksi sairaaloissa, valtionhallinnossa, lämmöntuotannossa ja tietokonesaleissa on oma varavoimajärjestelmänsä sähkökatkojen varalta."Esimerkiksi sairaaloiden varavoimalaitteissa on ups-laite, jonka akusto takaa, etteivät sähköt katkea vikatilanteissa hetkeksikään. Ne toimivat, kunnes varavoimageneraattorit käynnistyvät", Martikainen sanoo.
Vika- ja häiriötilanteiden varalta myös harjoitellaan säännöllisesti. Niissä mallinnetaan erilaisia skenaarioita ja pohditaan, miten eri tilanteissa pitää toimia.
"Teemme yhteistyötä muun muassa puolustusvoimien, poliisin sekä Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa. Samoin tietenkin muiden huoltovarmuuskriittisten yritysten, tiedeyhteisön ja tietoturva-alan toimijoiden kanssa", Helenin tietoturvapäällikkö Tapio Heinäaro sanoo.
Seuraava suurempi valtakunnallinen harjoitus järjestetään lokakuussa Pohjois-Savossa. Jäätyvä 2017 -harjoituksen aiheena on vakavan sääilmiön jälkeinen laajalle ulottuva ja pitkään kestävä sähkön kanta- ja jakeluverkkojen häiriötilanne.
Kyberturvallisuus kaikkien etu
Yhteiskunta sähkön- ja energiantuotantoa ja jakelua myöten on yhä riippuvaisempi tietotekniikasta. Kyberturvallisuuteen on varauduttu Helenillä huolella. Tietojärjestelmien suojausta kehitetään jatkuvasti.
"On äärimmäisen epätodennäköistä, että sähköt katkeaisivat meidän alueellamme kyberhyökkäyksen tai tietomurron vuoksi. Sähkönjakelu- ja muut energiahuoltoon liittyvät järjestelmät ovat tärkeytensä takia useiden erilaisten suojauskerrosten takana", Tapio Heinäaro sanoo.
Aalto-yliopiston Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksen professori Jarno Limnéll kiitteleekin, että Suomessa on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä kyberuhkiin varautumisessa.
"Suomi kuuluu globaaliin kärkijoukkoon kyberturvallisuudessa. Haasteena on yhteiskunnan, yritysten ja elämäntapamme vauhdikas digitalisoituminen. Olen huolissani siitä, miten turvallisuus pysyy kehityksessä mukana", Jarno Limnéll sanoo.
Limnéll painottaakin, että yleisen tietouden lisääminen kyberuhista on entistä tärkeämpää – osaava ihminen on kyberturvallisuuden vahvin lenkki.
"On tärkeä ymmärtää, miten sähköriippuvainen yhteiskuntamme on jo nyt, saati jatkossa. Kyberuhkiin varautumisen kannalta onkin sitä parempi, mitä enemmän meillä on vaihtoehtoisia tapoja huolehtia sähkön tuottamisesta ja jakamisesta. Turvallisuus on myös vahvasti yhteistyötä, joukkuepeliä luotettavien kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa."
Varaudu sähkökatkoon
Pidä kotona ja mökillä valmiina:
- Taskulamppu ja paristoja tai kynttilöitä ja tulitikut. Useimpien kännykässä on myös taskulamppu.
- Paristo- tai akkukäyttöinen radio tiedotteiden kuuntelemiseen. Tiedotteita voi kuunnella myös auton radiosta.
- Käteistä rahaa. Sähkökatkon aikana pankkiautomaatit eivät toimi eikä kortilla voi maksaa.
- Juomavettä ja ruokaa, jonka saa valmistettua ilman sähköjä. Vältä jääkaapin ja pakastimen turhaa avaamista, jotta elintarvikkeet pysyvät pitempään kylminä.
Helen Sähköverkon karttapalvelusta sahkokatkot.helen.fi ja vikapalvelunumerosta 08001 80808 saa tilannetietoa ympäri vuorokauden. Helen Sähköverkko Oy:n asiakkaat voivat tilata myös maksuttoman sähkökatkoista tiedottavan tekstiviestipalvelun.
Koko Suomen tilanteen näkee sivulta www.sähkökatkokartta.fi