Biotaloudella kohti ilmastoneutraaliutta

Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme useita ratkaisuja. Jotta kivihiilestä ja fossiilisista polttoaineista päästään mahdollisimman isossa mittakaavassa ja pian eroon, on nopein keino siirtyä biopolttoaineisiin. Olemme juuri vihkineet käyttöön Suomen suurimman pellettilämpölaitoksen. Lisäksi suunnittelemme uusia biolämpölaitoksia Vuosaareen, Patolaan ja Tattarisuolle. Biolämpölaitoksia on tarkoitus toteuttaa vaiheittain niin, että suunnitelmien mukaan vuonna 2024 käytöstä poistuvan Hanasaaren voimalaitoksen lämmöntuotanto pystytään korvaamaan.

Kannattaako biomassaa polttaa?

Helen käyttää jo kaukolämmön tuotannossa isoja lämpöpumppuja, ja uusia pumppuja rakennetaan. Myös uusia isoja lämpövarastoja suunnitellaan vanhojen rinnalle. Uusista ratkaisuista huolimatta olemme edelleen erityisesti talvipakkasilla riippuvaisia polttamalla tuotetusta energiasta.

Puupelletti ja metsähake ovat uusiutuvia energianlähteitä, joilla voidaan Helsingissä korvata fossiilista kivihiiltä. Puunpolton kasvihuonevaikutukset ja kestävyys herättävät kuitenkin keskustelua. Puun poltosta syntyy hiilidioksidipäästöjä, mutta niiden katsotaan sitoutuvan yhteyttämisen tuloksena ilmakehästä puun kasvun aikana. Korjatun puun tilalle ajatellaan kasvavan hiiltä sitova puu, jolloin kokonaishiilitase pysyy vakiona. Hiilidioksidipäästökerroin puulle on siis poliittisesti nolla. Todellisesta metsän hiilitaseesta on erimielisyyttä tutkijaporukoissa. Mikä on metsien hiilinielun asema kokonaisuudessa? Se riippuu tarkasteltavasta aikavälistä ja kokonaisuudesta.

Myös puun hyödyntämisen käyttötarkoitus ja hakkuiden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen puhututtavat. Jos puu jätetään metsään lahoamaan, syntyy siitäkin kasvihuonekaasupäästöjä, tosin ne vapautuvat hitaasti. Helenin asiantuntijat selvittävät, seuraavat ja osallistuvat tutkimuksiin ja keskusteluun. Suunnittelemamme bioenergiainvestoinnit nojautuvat teollisuuden sivutuotteista valmistettuihin pelletteihin sekä muun metsän hyötykäytön ohessa syntyvään metsähakkeen käyttöön.

Kestävä biomassan hankinta

Käyttämästämme puupelletistä suurin osa hankitaan kotimaasta. Lisäksi meille tulee jonkin verran tuontipellettiä Itämeren alueen maista. Tavoitteena on, että tunnemme käyttämämme pelletin alkuperän ja elinkaaren sekä sitä kautta koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Käyttämämme pelletti on pääosin sahateollisuuden sivutuotteena syntyvästä purusta valmistettua. Edellytämme pelletin sopimustoimittajilta sitoutumista vastuullisen liiketoiminnan käytäntöihin, käytännössä YK:n Global Compact -periaatteisiin. Lisäksi edellytämme pelletin toimittajalta tietoa pelletin ja sen raaka-aineen alkuperästä, pelletin toimitusketjusta ja kestävyyssertifioinneista.

EU:ssa luonnostellaan parhaillaan kestävyysdirektiiviä koskien kiinteitä biomassapolttoaineita. Tätä tulemme Helenilläkin noudattamaan.

Puun alkuperän kestävyyden varmistamiseen käytetään erilaisia kestävyyssertifikaattijärjestelmiä, joista tunnetuimpia ovat PEFC, FSC ja SBP. Sertifioiduissa metsissä puun korjuu tapahtuu kriteerien mukaisesti metsän ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys huomioiden. Sertifioidut metsät auditoidaan säännöllisesti, ja sertifikaattijärjestelmiä kehitetään jatkuvasti. Tällä hetkellä hankkimamme pelletti on pienempiä koe-eriä lukuun ottamatta sertifioitua.

Uusien lämpölaitosten suunnittelussa olemme perehtyneet myös metsähakkeen hankintaan. Metsähaketta saadaan muiden hakkuiden sivutuotteena. Puun korjuussa huomioidaan luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.

Lisäksi selvitämme erilaisten kierrätettyjen biomassojen hyödyntämistä tulevilla lämpölaitoksilla. Tällaisia jakeita ovat mm. kierrätyspuu eli puutähde tai käytöstä poistettu puu, teollisuuden puutähde, erilaisten rakenteiden purkupuu ja puhdasta muovia, puuta ja pahvia sisältävistä jakeista valmistettu polttoaine. Kierrätyspuu on jo kertaalleen hyödynnetty muualla ennen energiahyödyntämistä.

Jatkuvaa kehittämistä

Energia-ala on juuri lisännyt metsäpolttoaineiden hankintasuosituksiinsa lahopuiden huomioinnin metsän korjuun yhteydessä. Tätä pyrimme myös Helenillä noudattamaan, kun tulevaisuudessa hankimme metsähaketta.

Jopa 5000 metsässä elävää lajia, mm. sammalet, sienet, hyönteiset ja hyönteisiä syövät eläimet ovat lahopuista riippuvaisia. Luonnon monimuotoisuuden kannalta on tärkeä jättää myös talousmetsiin kuolleita pystypuita ja maalahopuita. Tekopökkelö eli elävän puun katkaisu 2-4 metrin korkeudelta on lahoutumista nopeuttava tapa.  Lahopuiden huomioiminen on pieni, mutta tärkeä teko metsän ekosysteemin kannalta.

Biomassan energiakäytölle on tarvetta

Biotalous on vain välivaihe kohti X-taloutta. Uutta teknologiaa suunnitellaan ja pilotoidaan koko ajan. Parhaillaan rakennamme uutta lämpöpumppulaitosta Esplanadin alle ja selvitämme muun muassa jättimäisiä luolalämpövarastoja Mustikkamaalle ja Kruunuvuorenrantaan. Biolämpölaitokset täydentävät hyvin energiajärjestelmää. Lämpövarastojen avulla saamme maksimoitua uusiutuvan lämmön osuuden ja esimerkiksi talvipakkasten aikaan vähennettyä öljyn käyttöä.

Tulevaisuus on hybridijärjestelmässä, joka sisältää vaihtelevaa uusiutuvan energian tuotantoa, varastointia ja kaksisuuntaista energiakauppaa.

Tule keskustelemaan

Järjestämme tiistaina 10.4. keskustelutilaisuuden biomassan energiakäytöstä. Tilaisuuden aiheina ovat EU:n kestävyyskriteerit, Helenin biomassan hankinta ja biolämpölaitossuunnitelmat.