Pelletti on tullut – pysyäkseen

Pellettiä poltettiin kolmessa jaksossa: loka–marraskuussa, helmikuussa ja huhtikuussa. Yhteensä pellettiä poltettiin reilut 1300 tonnia. Mitä pellettikokeista jäi käteen?

Diplomityöhöni liittyvissä kokeissa seurattiin pelletinpolton vaikutuksia voimalaitoksen toimintaan. Tutkimuksen perusteella Hanasaaren nykyisillä jauhinosilla hiiltä voidaan korvata pelletillä 5–7 prosenttia kattilan polttoainetehosta.

Pelletin jauhautumista jännättiin

Hiilimyllyn jauhinkuulia.

Hanasaaren voimalaitoksessa kivihiili poltetaan pölynä, joten myös pelletti pitää jauhaa hienoksi pölyksi ja siirtää ilman avulla polttimiin. Jauhatusta seurattiinkin suurella mielenkiinnolla. Pelletti on kuiturakenteeltaan sitkeää verrattuna hauraaseen kivihiileen. Jauhatus toimi olosuhteisiin nähden hyvin. Pelletti ei jauhautunut yhtä pieneksi kuin kivihiili, mutta puupölyn ei tarvitse olla yhtä hienoa kuin kivihiilipölyn. Haihtuvia aineita on puussa enemmän kuin kivihiilessä, minkä takia puu palaa nopeasti myös hieman suurempina partikkeleina.

Pelletti ei vaikuttanut kivihiilen jauhautumiseen. Myllyjen jauhatus kuitenkin hankaloitui ja jatkoa varten myllyjen moottorit vaihdetaan tehokkaampiin.

Kattilassa pelletti paloi siinä missä kivihiilikin, eikä palamisessa huomattu muutoksia. Pelletinpolton ei myöskään huomattu vaikuttavan tuhkien laatuun.

Typpipäästöissä pieniä muutoksia

Ennen rikinpoistolaitosta mitattu savukaasujen rikkipitoisuus laski pellettiä polttaessa, koska pelletissä on vähemmän rikkiä kuin kivihiilessä. Rikinpoistolaitos poistaa rikkiä savukaasuista tiettyyn arvoon asti, joten rikkidioksidipäästöissä ei huomattu muutosta. Myöskään hiukkaspäästöissä ei havaittu muutoksia.

Sen sijaan typen oksidien päästöt nousivat lievästi. Pölyä polttimiin vievää ilmaa lisättiin teknisistä syistä, eli kattilaan syötettiin lisää ilmaa ja siten lisää typpeä. Typpioksidipäästöt pysyivät kuitenkin selvästi päästörajojen alapuolella. Polttimien palamista säätämällä voidaan vaikuttaa lisäilmansyötön aiheuttamiin typpipäästöihin.

Pelletinpolttoa tutkitaan monelta kantilta

Olemme tutkineet laajasti pellettien polttoa. Tutkimuksia tehdään muun muassa teknisistä vaikutuksista, näytteenotosta ja esikäsittelystä, biomassan vaikutuksista kattilan materiaaleihin sekä vastaanotto- ja kuljetusjärjestelmistä.

Lisäksi pellettien tuotantoa ja kuljetuksia on analysoitu. Selvitysten perusteella suomalainen sahojen jätteistä tuotettu pelletti vähentää seospolton kokonaishiilidioksidipäästöjä.

Pellettikuorman tyhjennystä seurattiin syksyllä silmä kovana.

Polttokokeet jatkuvat teollisuuspelletillä

Polttokokeet jatkuvat syksyllä. Tähän asti poltetun kotitalouslaatuisen pelletin lisäksi haluamme kokeilla teollisuuslaatuista pellettiä, joka sisältää kotitalouspelletistä poiketen myös kuorta. Lisäksi pyrimme kokeilemaan enemmän kivihiiltä muistuttavaa paahdettua eli torrefioitua pellettiä, toisin sanoen biohiiltä.

Suunnitelmat uudesta pellettien syöttöjärjestelmästä Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksille etenevät hyvin. Puolentoista vuoden päästä Helsingin Energialla on valmius polttaa 5–7 prosenttia pellettiä kivihiilen seassa. Tässä blogissa on kirjoitettu paljon pelleteistä ja niin tulee olemaan jatkossakin, koska pelletit ovat tulleet meille jäädäkseen. Kannattaa siis pysyä kuulolla!

Teksti: Sofia Grönroos