Aurinkovoimala on arvovalinta
Aurinkovoimala on Etola-yhtiöille ympäristöteko, mutta se on myös kannattavaa toimintaa. Näin ajattelee konsernin toimitusjohtaja Mikael Etola.
”Etola-yhtiöt haluaa olla mukana ympäristötalkoissa tuottamalla muun muassa puhdasta kotimaista sähköä”, sanoo konsernin toimitusjohtaja Mikael Etola.
Kysymyksessä on hänen mukaansa arvovalinta, joka tuntuu hyvältä.
Etolan Suutarilan kiinteistön aurinkovoimala ei jää viimeiseksi, vaan tarjouksia on sisällä neljä. Yhtiöllä on yhteensä 50 kiinteistöä ja 200 000 neliömetriä pinta-alaa.
Vapun aikoihin käynnistynyt voimala ei ollut yhtiön ensimmäinen, vaan kokeilumielessä oppia haettiin jo vuonna 2010 hankkimalla Etran Hämeenlinnan logistiikkakeskukseen kymmenen kilowatin järjestelmä, joka on edelleen käytössä. Viime kesänä sinne asennettiin uusi noin 400 kWp:n voimala.
”Uudet tekniikat kiinnostavat aina, ja niitä otetaan käyttöön sitä mukaa kuin ne alkavat olla taloudellisesti mielekkäitä”, sanoo Etola Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Jouni Pelkonen (kuvassa).
Yhtiö on kehittänyt ympäristöystävällistä teknologiaa myös itse, mutta Mikael Etolan mukaan vihreys on tullut matkan varrella luontevasti kaupan päälle esimerkiksi silloin, kun on etsitty hydraulisen paineakun toimintaan uusia ratkaisuja.
Markkinat kaksinkertaistumassa
Kiina ohitti viime vuonna Saksan aurinkoenergian tuotannossa. Kovia kasvulukemia on näkyvissä myös Intiassa. Maailmanlaajuisesti läpimurtovuotena on pidetty Aalto-yliopiston professori Raimo Lovion mukaan vuotta 2010. Silti aurinkoenergian osuus kattaa hänen mukaansa vasta runsaan prosentin maailmanlaajuisesti tuotetusta sähköstä. Suomessa kasvu kiihtyi vuonna 2015.
Verkkoon liitetyn aurinkosähkön kapasiteetti oli vuoden 2016 lopussa 27 megawattia, ja arvion mukaan vuoden 2017 lopussa se on jo lähes 50 megawattia. Ruotsissa vastaava luku on noin 200, Tanskassa 1 000 ja Saksassa 43 000 megawattia.
”Aurinkovoima, biomassa ja lämpöpumput ovat trendinä kasvussa”, sanoo aurinkoliiketoiminnan päällikkö Atte Kallio Heleniltä.
Yhtiö on vahvasti matkalla kohti ilmastoneutraalia tulevaisuutta ja haastaa mukaan niin kuluttajat kuin yrityksetkin. Tuoreita esimerkkejä tästä ovat Etola-yhtiöille toimitettu aurinkovoimala Helsingin Suutarilaan ja ensi kesänä käynnistyvä uusi lämpöpumppukeskus Esplanadin alle.
Sekä Jouni Pelkonen että Atte Kallio uskovat, että aurinkovoimalamarkkinat kaksinkertaistuvat vuositasolla vielä pitkään ennen kuin kyllästymispiste on edessä. Tähän on monta syytä.
Kiinan paneelituotannon räjähdysmäinen kasvu kärjistää ylituotantoa ja romahduttaa hintoja maailmanmarkkinoilla. Bloombergin New Energy Financen arvion mukaan aurinkoenergia on jo nyt edullisempaa kuin fossiilisella polttoaineella tuotettu sähkö.
”Aurinkosähköstä on tullut kilpailukykyistä varsinkin suuremmissa kohteissa, joissa yksikkökustannukset saadaan puristettua mahdollisimman alas”, Pelkonen mainitsee yhdeksi syyksi yleistymiseen.
Perinteiset piistä valmistetut paneelit ovat pärjänneet Kallion mukaan kilpailussa hyvin, mutta tekniikan kehittymistä pidemmällä aikavälillä on vaikea arvioida.
”Varmaa on, että hinnat ovat edelleen putoamassa”, Kallio sanoo.
Yrityksiä kiinnostaa myös se, että aurinkovoimalan voi hankkia ilman omia investointeja. Pelkonen pitää Helenin mallia hyvänä, koska tämä toimittaa, rahoittaa ja ylläpitää järjestelmän.
”Etola voi keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Huoli voimalan toimimisesta ja myös itse investoinnista on poissa”, sanoo Pelkonen.
Aurinkovoimala ei vaadi yritykseltä investointeja
Etolan Suutarilan kiinteistön voimalassa on yhteensä 720 aurinkopaneelia, ja sen teho on noin 200 kWp. Se tuottaa vuosittain sähköä 165 000 kWh.
”Se vastaa 82 kerrostalokaksion kulutusta”, Kallio muokkaa vertauksellaan määrän helpommin ymmärrettävään muotoon.
Etolan sähkönkulutuksesta auringon osuus on Pelkosen mukaan vähintään kymmenen prosentin luokkaa. Se voisi olla enemmänkin, mutta silloin sähköä myytäisiin verkkoon eikä se verojen ja siirtomaksujen vuoksi olisi kannattavaa.
Etola maksaa Aurinkovoimala ilman investointia -mallin mukaan Helenille ainoastaan käyttämästään sähköstä, ja laskutus perustuu mitattuun tuotantoon.
Hanke käynnistyi vuosi sitten, kun Kallio Helenistä otti yhteyttä Etolaan. Kattorakenteen teknisen selvityksen ja taloudellisen arvioinnin jälkeen meni puolisen vuotta siihen, kun voimala käynnistyi. Sen toimittamisesta ja asennuksesta vastasi GreenEnergy Finland.