Energiantuotanto Helsingissä

Tuotamme energiaa pääasiassa omissa voimalaitoksissamme ja lämpökeskuksissamme eri puolilla Helsinkiä. Täydennämme energiantuotantoa myös Helsingin ulkopuolelta.

Tehokkaasti yhteistuotannolla

Tuotamme sähköä ja kaukolämpöä ympäristön ja kustannusten kannalta tehokkaalla yhteistuotannolla voimalaitoksissamme Vuosaaressa ja Salmisaaressa. Kun sähkö ja lämpö tuotetaan samassa prosessissa, tarvitaan huomattavasti vähemmän polttoainetta kuin erikseen tuotettaessa. Yhteistuotanto on polttoaineesta riippumaton tuotantotapa.

Yhteistuotantovoimalaitoksissa polttoaineen sisältämä energia pystytään hyödyntämään lähes kokonaan, parhaimmillaan yli 90 % hyötysuhteella. Samalla myös kokonaispäästöt vähenevät merkittävästi.

Yhteistuotannon avulla Helsingissä säästetään energiaa lauhdesähköllä tuotettuun kiinteistökohtaiseen erillislämmitykseen verrattuna niin paljon, että määrä vastaa 500 000 omakotitalon vuosittaista energiankulutusta.

Suurin osa helsinkiläiskodeista lämpiää ympäri vuoden kaukolämmöllä. Helsingin kaukolämmöstä noin 90 % tuotetaan yhteistuotanto- eli CHP-voimalaitoksissa. Yhteistuotannolla tehty lämpö riittää kaupungin lämmittämiseen ja lämpimään käyttöveteen keväällä, kesällä ja syksyllä.

Kolmoistuotannosta puhutaan, kun samassa prosessissa tuotetaan lämmön ja sähkön lisäksi myös kaukojäähdytystä. Näin tapahtuu Salmisaaren voimalaitoksella. Kaukojäähdytyksen tuotanto perustuu lähes 80-prosenttisesti energiaan, joka muuten jäisi hyödyntämättä. Sitä tehdään kylmästä merivedestä aina kun mahdollista.

Pakkasilla lämpöä lämpökeskuksista

Ilmojen kylmetessä yhteistuotantolaitosten lämpö ei riitä, vaan avuksi tarvitaan lämmön erillistuotantoa eli lämpökeskuksissa tuotettua lämpöä. Lämpökeskuksia tarvitaan, kun lämmön ja lämpimän käyttöveden kulutus on runsasta, eli käytännössä pakkasilla.

Kotejamme lämmittävät kaikkiaan 11 lämpökeskusta eri puolilla kaupunkia. Lämpökeskuksia voidaan ottaa käyttöön tarpeen mukaan. Käytännössä lämpökeskusten käyttöajat ovat hyvin lyhyitä, jopa vain muutamia satoja tunteja vuodessa.

Lämpökeskukset turvaavat alueellista lämmönsaantia myös poikkeustilanteissa. Jos yhteistuotantolaitoksilla on ongelmia tai kaukolämpöputket ovat jossain päin Helsinkiä poikki, otetaan lämpökeskukset käyttöön.

lampokeskus.jpg

lampopumppu.jpg

Lämpöpumpuilla merkittävä osa kesän lämmöntarpeesta

Katri Valan ja Esplanadin puistojen alla sijaitsevat lämpöpumppulaitokset tuottavat sekä lämpöä että jäähdytystä.

Sörnäisissä kallioluolaan louhitussa Katri Valan laitoksessa hyödynnetään puhdistetun jäteveden lämpöenergiaa sekä auringon lämpöenergiaa, jota tuodaan laitokselle jäähdytysverkon kautta kiinteistöistä.  Katri Valan laitoksen lämmöntuotanto riittää kesäisin kattamaan valtaosan Helsingin kantakaupungin lämmöntarpeesta.

Esplanadin puiston alla noin 50 metrin syvyydessä sijaitsevan lämpöpumppulaitoksen yhteydessä on jättimäinen kylmävesivarasto. Yhdessä ne muodostavat maanalaisen Esplanadin lämpö- ja jäähdytyslaitoksen.

Tuotantoa tasataan lämpö- ja jäähdytysvarastoilla

Lämmön kulutus ei ole tasaista: päivisin lämpöä tarvitaan yöaikaa enemmän. Aamulla lämmön kulutus nousee nopeasti, kun ihmiset käyvät suihkussa ja työpaikkoja lämmitetään. Lämmön ja jäähdytyksen tuotantoa tasataan siksi lämpö- ja jäähdytysvarastoilla.

Öisin yhteistuotannolla tuotettua lämpöä varastoidaan suuriin vesisäiliöihin eli lämpövarastoihin. Kun lämpöä aamulla tarvitaan enemmän, puretaan se akuista. Lämpövarastot sijaitsevat Vuosaaressa ja Salmisaaressa, ja niiden yhteisteho yltää 200 megawattiin. Esimerkiksi Vuosaaren lämpövarastoa käyttämällä voidaan pakkasaamuina vähentää energian tuotantoa yhden lämpökeskuksen verran. 

Myös jäähdytysenergiaa säilötään öisin maanalaisiin energiavarastoihin, ja vastaavasti se voidaan ottaa hyötykäyttöön päivisin. Maanalaiset jäähdytysvarastot löytyvät Pasilasta ja Esplanadin puiston alapuolelta

jaahdytysvarasto.jpg

aurinko.jpg

Sähköä myös auringosta ja Helsingin ulkopuolelta

Monipuoliseen tuotantopalettiimme kuuluvat myös ydinvoima, vesivoima ja tuulivoima, joita hankimme Helsingin ulkopuolelta osakkuusyhtiöiden kautta. Vesisähköä tulee Kemijoelta ja Kymijoelta sekä Ruotsista Indalsälven-joelta. Ydinenergiaa saadaan Olkiluodosta Oy Mankala Ab:n kautta. Yhteistuotannolla tuotetun sähkön lisäksi tuotamme Helsingissä myös aurinkosähköä. Vaikka aurinkosähkön osuus kokonaisuudessa on pieni, tuotetaan Kivikon ja Suvilahden aurinkovoimaloissamme merkittävä määrä Suomen aurinkosähköstä.