Vetytalous vaatii yhteistyötä ja kumppanuuksia – Helen panostaa vahvasti hiilineutraaliuteen
Vety on ollut paljon esillä julkisissa keskusteluissa viime kesästä lähtien, kun Euroopan komissio julkaisi vety- ja sektori-integraatiostrategiansa. Näissä strategioissa määritellään keinoja Euroopan ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. Päästöttömällä vedyllä uskotaan olevan valtavasti potentiaalia hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamisessa, ja sen tuotantoa tuetaan miljardeilla euroilla.
Tulevaisuudessa päästötön vety sitoo eri teollisuudenaloja yhteen, kun päästöttömällä sähköllä tuotetaan elektrolyysereiden avulla vetyä, jota voidaan käyttää mm. biopolttoaineiden tuotannossa, teräksen valmistuksessa ja jopa ruuan tuotannossa. Koska päästöttömän vedyn arvoketjut ovat pitkiä ja kaikkea tarvittavaa osaamista harvoin löytyy yhdeltä toimijalta, tarvitaan paitsi eri alojen välistä yhteistyötä ja kumppanuuksia myös vahvaa tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyötä.
Päästöttömän vedyn arvoketju:
Vedyllä on tärkeä rooli tulevaisuuden hiilineutraalissa yhteiskunnassa
Tällä hetkellä suurin osa vedystä tehdään maakaasusta. Vedyn tuotanto aiheuttaa merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä: yhden vetytonnin tuottaminen maakaasusta tuottaa noin 8-12 tonnia hiilidioksidia. Valtaosa fossiilisesta vedystä käytetään tällä hetkellä teollisissa prosesseissa; öljynjalostuksessa ja kemianteollisuudessa.
Päästöttömällä sähköllä elektrolyysin kautta vedestä tuotetun puhtaan vedyn potentiaali on kasvanut teknologian kehittymisen ja uusiutuvan sähköntuotannon halpenemisen myötä. Vedyn tuotantokustannuksista sähkön osuus voi olla jopa yli 70 %, mutta osuus on hyvin maakohtainen ja riippuvainen teknologian kustannuksista sekä laitteiston käyttötunneista. Päästöttömän vedyn tuotannosta syntyy merkittäviä määriä sivuvirtoja, kuten happea sekä lämpöä, joille myös tarvitaan taloudellisesti kannattavat käyttökohteet.
Suomessa nyt käytettävän vedyn määrän, noin 140 kt vuodessa, arvioidaan tuplaantuvan 10-15 vuodessa uusien ja nykyisten käyttäjien tarpeiden kasvaessa sekä fossiilisen vedyntuotannon korvautuessa päästöttömällä. Vetyä tullaan käyttämään kohteissa, joissa suora sähköistäminen ei ole mahdollista. Uusia vedynkäyttäjiä ovat tulevaisuudessa mm. terästeollisuus ja muut Power to X-kohteet, kuten sähköpolttoaineiden tuotanto. Vedyn käytön yleistyminen liikenteessä on vielä epävarmaa, mutta raskaaseen pitkänmatkan liikenteeseen vety tarjoaisi erittäin varteenotettavan päästöttömän vaihtoehdon sähköistymisen rinnalle.
Vety on myös erittäin varteenotettava vaihtoehto meri- ja lentoliikenteen hiilineutraaliuden saavuttamisessa. Vetyä voitaisiin käyttää hyvällä hyötysuhteella polttokennoissa sellaisenaan tai jatkojalostettuna hiilidioksidin kanssa sähköpolttoaineina, joilla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita olemassa olevissa moottoreissa.
Suomella hyvät mahdollisuudet vetymarkkinassa
Puhtaan vedyn markkinoiden muodostumiseen vaikuttavat merkittävästi kokonaisenergiatehokkuus, lainsäädännön asettamat velvoitteet sekä paikalliset tuotanto-olosuhteet. Suomella on hyvät mahdollisuudet tuottaa vetyä ja jatkojalosteita kustannustehokkaasti, koska meillä on paljon potentiaalia edullisen tuulivoiman lisäämiseen, hyvät sähkön siirtoyhteydet, biopohjaista hiilidioksidia, hukkalämpöjen hyödyntämismahdollisuus sekä tarvittavaa teknologiaosaamista.
Helenillä on jo paljon osaamista, jota päästöttömään vetymarkkinaan lähteminen vaatii. Kokemus hukkalämpöjen hyödyntämisestä kaukolämpöverkossa, uusiutuvan energian tuotannosta, kysyntäjoustosta, sähkövarastoista, sekä sähkömarkkina- ja kaukolämpöverkkotoiminnasta tukee vahvasti vetyliiketoimintaa. Investointimme hiilineutraaliuteen ja tavoite tuulivoiman viisinkertaistamiseksi edesauttavat myös muodostamaan uusia kumppanuuksia vetytaloudessa.
Lähden täynnä energiaa kehittämään uusiutuvan vedyn liiketoimintaa ja rakentamaan Helenin tarvitsemia kyvykkyyksiä uudessa ratkaisuliiketoiminnan yksikköön perustetussa Business Lead, Renewable Hydrogen & PtX -tehtävässäni.